Perheeltä ei enää tukea

Voi olla, että läheistesi kommenttien taustalla on kateus, mutta ihan ulkopuolisenakin neuvoisin jarruttamaan tahtia. Olet laihtunut melko nopeasti, joten nyt voisit rauhoitella tilannetta ja katsoa, minkälaisella ruokamäärällä paino pysyy samassa, ei siis nouse eikä laske. Nopean laihdutuksen huonoin puoli on juuri se, että kilot tulevat helposti takaisin.

Seitsemän kiloa puolessa vuodessa on hyvä, maltillinen tavoite, mutta ainakaan terveyden kannalta sinun ei enää tarvitse laihtua enempää. Jos siitä seitsemästä kilosta tulee sinulle jonkinlainen pakkomielle ("sitten olen tyytyväinen, kun painan xx kiloa"), se ei ole hyvä asia. Jos sen sijaan pystyt iloitsemaan siitä, mitä jo nyt olet saavuttanut ja rentoutumaan syömisen suhteen, muutaman kilon lisäpudotuksesta voi olla etua.

Mitä jos "huijaisit" äitiäsi ja siskoasi sen verran, että heidän kanssaan olisit niin kuin et enää laihduttaisi, ts. söisit kaikkea, mitä tarjotaan, etkä koko aikaa puhuisi laihduttamisesta ja siitä, miten lihottavaa tämä tai tuo on? Muualla voit sitten elää ja olla niin kuin haluat. Sinun laihduttamisesi on selvästi ongelma heille, mutta jos voit ongelman poistaa pienellä käytöksen muutoksella, mikset sitä tekisi?

Minkä ikäinen olet? Asutko vielä kotona? Silloin tuo ehdottamani temppu ei toimi. Jos olet jo täysi-ikäinen, riippuvuutta perheesi mielipiteistä voisi vähentää myös muutto muualle.

Tuskin on kateutta. Heidän silmissään olet jo saavuttanut sen painon, jossa näytit/näytät parhaimmalta. Ei laihuuden maksimointi ole kauneuden maksimointia. Paljon laihduttanut alkaa tietyn painon saavuttamisen jälkeen monesti näyttää kasvoista riutuneen ja itseään vanhemman näköiseltä. Kauneus on katsojan silmässä. Moni paljon laihduttanut julkkis oli jopa paremman näköinen ylipainoisena kuin hoikkana.

Kuulostaa aika oudolta. Enpä osaa arvata, mistä pohjimmiltaan on kysymys. Perheeltä luulisi kuulevan kannustusta ja totuuden sanoja, mutta selostamasi läheistesi kommentit kuulostavat hyvin ristiriitaiselta. Toivon mukaan tottuvat uutern ulkomuotoosi ja tilanne rauhoittuu.

Uskosin että he eivät ole tottuneet vielä uuteen lookkiisi :D Ja voivat olla oikeasti huolissaan juuri nopeasta pudotustahdista.Sano että laihdutus jatkuu mutta maltillisesti.Tehkää joskus vaikka yhdessä keveitä ruokia tms.Jospa hekin saisivat kimmokkeen terveellisempään elämään ilman ylipainoa.

Sano heille suoraan, että pahoitat mielesi heidän kommenteistaan ja kysy syytä. Koska sinä itse tiedät parhaiten milloin olosi on hyvä ja sinun tulee kertoa se heille, kyseessä on sinun kroppasi ja sinun elämäsi.

Itse koin aivan saman ilmiön omalta perheeltäni, (pyytämätöntä) kannustusta sateli vaikka millä mitalla laihduttaessani 95kg -> 70kg asti mutta sen jälkeen alkoi ääni muuttua. Painoni on tällä hetkellä juuri ja juuri normaalipainon ylärajalla ja haluaisin pudottaa vielä sen 5-10kg (tiedän miltä haluan peilistä näyttää, numerot eivät ole niin tärkeitä). Nyt saan kuitenkin kuulla jatkuvasti siitä kuinka kuihdun kohta kokonaan/olen pelkkä luuranko, kuinka olisi jo korkea aika lopettaa (lopettaa terveellisempi elämäntapa?).. Näitä kommentteja saan kuulla ihan syömisiin liittymättömissä tilaisuuksissakin mutta eritoten silloin kun kieltäydyn ottamasta tyrkytettyä santsipullaa kahvin kanssa.

Olen yrittänyt asiasta jutella perheeni kanssa ja sain kuulla heidän olevan lähinnä huolissaan siitä "etten ole tyytyväinen siihen mitä olen jo saavuttanut" ja että tavoitteeni olisivat epärealistiset. Kumpikaan näistä ei kyllä pidä paikkaansa, olen enemmän kuin tyytyväinen jo tähän painoon enkä haluaisikaan näyttää anorektisen laihalta. Kommenttia painostani tulee vieläkin mutta ei aivan yhtä usein eikä aivan yhtä ilkeän sävyisesti eli puhumisesta oli jotain hyötyä.

Mielestäni tavoitteessasi ei ole mitään vikaa. Kannattaa kertoa suoraan etteivät nuo kommentit laihtumisestasi ole mukavia kuulla, kuka tietää vaikka sinunkin kohdallasi ilkeiden kommenttien takana olisi yksinkertainen väärinymmärrys.

Tuossa edellä oli tosi hyviä kommentteja.

Lisäisin noihin vielä yhden näkökannan.

Sen, että sinusta on voinut tulla ylimielinen. Sinä olet onnistunut laihtumaan, mutta muut ovat edelleen lihavia. Halveksit heitä alitajuisesti ja käännät asian toisin päin. Ehkä he suojautuvat alitajuiselta kritiiikiltäsi huolehtimalla sinusta. Näinkin voi olla. Näitä on nimittäin nähty paljon...

Huomaamattaan siitä uudesta elämäntavastaan tekee numeron, nostaa sitä näytille ja samalla väheksyy toisten tapaa.

Ystäväni on ikuinen laihduttaja, jatkuva lihoaja. Minä pidän liikkumisesta ja syön sen mukaan että jaksan liikkua ja että kehittyisin. Syyllistyn todella usein turhautumiseen ja neuvomiseen ystäväni seurassa vaikka yritän sitä varoa. Ystävä ryyppää, syö roskaruokaa eikä liiku. Ja valittaa että pitäisi laihtua. Välillä sitten aloittaa kitukuurin ja sairaalloisen liikkumisen... ja ahmii koko ajan nälkäänsä kun painaa crosstrainerilla 3 tuntia putkeen. Eihän se liikkuminen tuolla keinolla pitkään kestä. Ja minua ärsyttää kun toinen ei vaan tajua :-) Räpäti-räpäti...

Kerro nätisti miltä sinusta tuntuu.