Monissa tv-ohjelmissa sana ”power”, joka tarkoittaa tehoa tai energiaa katsomatta sen tuotantotapaan tai ilmenemismuotoon, suomennetaan usein virraksi silloin, kun puhutaan sähköstä. Vaikka tuolla tarkoitetaankin sähkövirtaa, suomennos on mielestäni huono, koska kyseistä sanaa (power) käytetään kyseisissä ohjelmissa puhuttaessa sähköenergian tuotannosta ja -siirrosta.
Ydinvoimalan turbiiniin kytketty sähkögeneraattori tuottaa siis sähköenergiaa (tai yksinkertaisemmin sähköä) mutta ei virtaa. Virta on sähköenergian yksi ilmenemismuoto, mutta se on suhteellinen käsite, koska sen absoluuttinen suuruus riippuu vallitsevasta jännitetasosta ja on tähän kääntäen verrannollinen.
Ydinvoimalan turbiiniin kytketty sähkögeneraattori tuottaa siis sähköenergiaa (tai yksinkertaisemmin sähköä) mutta ei virtaa. Virta on sähköenergian yksi ilmenemismuoto, mutta se on suhteellinen käsite, koska sen absoluuttinen suuruus riippuu vallitsevasta jännitetasosta ja on tähän kääntäen verrannollinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Suomeksi voisi ihan hyvin käyttää keksittyä sanaa "sähkö". "Virta" tulee varmaankin ruotsista. Jos myrskyn jälkeen on niin ja niin monta taloutta "ilman sähköä", ne ovat ruotsiksi "utan ström".
Harvinaisen tyhmä "Father Xmas". Jos et tiedä edes peruskäsiitteitä, niin olisi syytä olla ihan hiljaa.
"Ydinvoimalan turbiiniin kytketty sähkögeneraattori tuottaa siis sähköenergiaa (tai yksinkertaisemmin sähköä) mutta ei virtaa."
Sähkögeneraattori tuottaa virtaa. Ihan sitten jänniistä riippuen saadaan jokin teho. Energia on sitten ihan jotain muuta ja riiippuu tässä tapauksessa myös ajasta. Taidat olla vielä peruskoulussa.
Sinä itse se TYHMÄ olet!
Generaattori tuottaa JÄNNITTEEN, joka sitten kuormassa muuttuu VIRRAKSI. Ensin on jännite, sitten virta.
Akussa on sähköenergiaa, jonka olemassaolo voidaan todentaa mittaamalla akun JÄNNITTEEN. Jos akkuun kytketään kuorma, siinä alkaa kulkea VIRTA.
Ei kannattaisi, poika, alkaa viisastella!
Energia-sana on kotiutunut yleisempään asiasuomeen vasta viime vuosikymmeninä. Äidinkielen yo-kokeessa 1969 oli yhtenä valinnaisotsikkona ”Voimataloutemme näkymiä”. Koska kaikki muut aiheet olivat sitäkin mahdottomampia, päädyin kirjoittamaan aineeni tuosta aiheesta. Tänä päivänä vastaava aihe olisi kai otsikoitu toisin.
Sähkö-sanan etymologiasta:
»Etymologia
Sanan otti käyttöön lääketieteen tohtori Samuel Roos käännösteoksessaan Mintähden ja sentähden, jossa hän perustelee valintaa seuraavasti:
”Tämä sähähtämällä säkenöiminen on vetänyt minun ennen nimetöintä voimaa taikka ainetta Sähkö-voimaksi tai aineeksi nimittämään.”
Aiempi ehdotus nimeksi oli Lönnrotin vuonna 1837 esittämä lieke, jonka kanssa sanaa käytettiin rinnan 1800-luvun lopussa.»
http://fi.wiktionary.org/wiki/sähkö
TV-ohjelmien käännöksissä ei useinkaan ole tarkoituksenmukaista pyrkiä tieteelliseen tarkkuuteen vaan luontevaan, katsojalle tuttuun puhekieliseen ilmaisuun.
Kerrot englannin power-sanan tarkoittavan joko tehoa tai energiaa. Nekin ovat eri suureita, joilla on eri yksiköt! Jos tällainen epäjohdonmukaisuus on sallittua englantia puhuvalle rahvaalle, niin miksi me emme saisi käyttää arkikielessä virta-sanaa tarkoittamaan eri suureita?
Itselläni sattuu olemaan tekninen koulutus ja sen myötä jonkinlainen käsitys fysiikan suureista ja niiden keskinäisistä riippuvuuksista. Kääntäessäni työkseni teknisiä tekstejä teknisesti koulutettujen ammattilaisten luettavaksi on minun myös oltava tämänkaltaisissa nimikkeissä tarkkana. Samaa ei pidä vaatia TV-ohjelmien kääntäjiltä. Liika terminologinen kikkailu vain vieraannuttaisi keskimääräisen katsojan ja maistuisi turhan oppikirjamaiselta.
Otetaanpa kohdeyleisöesimerkiksi muuan TV-ohjelmien suurkuluttaja, oma vaimoni! Hän on käynyt aikanaan lukionsa matemaattisella linjalla ja periaatteessa opiskellut fysiikka-oppiaineensa puitteissa suureiden nimet ja merkitykset ihan seikkaperäisesti – mutta menepäs kysymään häneltä tänä päivänä, kuinka nuo eri suureet suhtautuvat toisiinsa! Voisihan tulla vastauksia...
Sanomalehdet käyttävät myös usein virta-sanaa, jonka käyttö häiritsee minua jonkinlaisena alan ammattilaisena. Sanottakoon, että ammattilaiset eivät käytä sanaa kyseisessä yhteydessä. Virta-sanan käyttö antaa jonkinlaisen maalaismaisen tai amatöörimäisen kuvan.
Virta-sana sopii ihan oikeasti moneen paikkaan power-sanan vastineeksi. Minä en kutsu ammattilaisillekaan suunnatussa tekstissä laite-elintä nimeltä power switch miksikään teho- saati energiakytkimeksi, vaan virtakytkin kelpaa yleensä vallan hyvin. Riippuu toki kontekstista ja kutsuttavan laite-elimen luonteesta.
Vilkaisin piruuttani, mitä mieltä sanakirjani ovat termistä ”power switch”. CD-sanakirjat Euroword Business Pro 2010 ja MOT Enteka 4.0 sekä kirjamuotoinen Nykyelektroniikan suursanakirja (Seppo Pohjolainen) tarjoavat kaikki suomenkieliseksi vastineeksi pelkästään termiä ”verkkokytkin”. IT Ensyklopediasta (Hannu Jaakohuhta) hakusana puuttuu kokonaan.
”Virtakytkintä” ei siis ole edellämainituissa sanakirjoissa kelpuutettu verkkokytkimen rinnakkaiseksi käännösvastineeksi. Toisaalta verkko-sanalla viitataan nykyisin usein myös tietoverkkoihin, joissa saattaa myös olla kytkimeksi kutsuttuja (keskittimen tai reitittimen tapaan toimivia) laite-elimiä. Verkkokytkin-sana voisi kenties joskus olla vaarassa sekoittumaan näihin tietoverkkojen kytkimiin.
Suo siellä, vetelä täällä.
Itse ymmärrän verkkokytkimen olevan tämän tapainen vempain:
http://www.data-systems.fi/tuotteet/tuote/hp-1905-24-poe-switch-404695/kategoria/verkkotuotteet-kytkimet-ja-reitittimet-hallittavat-kytkimet-1480/
Tuo on Ethernet -verkon kytkin.
Mitä vikaa virtakytkimessä on, kun ei Power Switchin käännökseksi kelpaa?
Kirjoitin edempänä: ”virtakytkin kelpaa yleensä vallan hyvin”.
Totesin sitten, etteivät hallussani olevat sanakirjat tarjoa sitä verkkokytkimen synonyymiksi. Miksi eivät, siihen olen väärä henkilö vastaamaan.
Tietoverkkojen kytkimiä en haluaisi kutsua verkkokytkimiksi, koska joku voisi luulla minun tarkoittavan tuolla sanalla sitä kytkintä, josta laite (laitteen sähkönsyöttö) kytketään päälle ja pois.
Teho kytketään, työstä maksetaan.
Sähkötekniikan "voima", jännite (englanniksi tension), mittayksikkö volttia, V,
olisi verrattavissa vesiputouksen korkeuteen, kahden kohdan paine-eroon.
Liiat voltit tulevat letkusta läpi, jos painetta on liikaa. Myös salamoivat ukkosella.
Vauhti olisi virtaama kuutioina sekunnissa, sähkössä virta (ampeeria).
Virta(ama) kuumentaa johtoa tai lampun hehkulankaa, polttaa sulakkeen
tai syö rannan penkkoja.
Teho tulee virran ja jännitteen kertolaskuna, watteina. (Electric power, J/s.)
Työ, merkintä kirjoituskirjaimen W (work), on wattisekuntia, joulea ( J ),
tai sähkömittarissa tuhat wattituntia, kWh, eli 3 600 000 Ws. Muinoin myös kaloria.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teho
Englanniksi onkin vaikeaa erottaa sähköinen voima, teho ja työ.
http://en.wikipedia.org/wiki/Electric_power
http://en.wikipedia.org/wiki/Power_(physics)
http://en.wikipedia.org/wiki/Work_(physics)
Power = voima (fysiikassa tunnus on F, mittayksikkö N, newtonia), valta, auktoriteetti, kyky, sähkö, sähköt, virta, teho, energia, suurennus, yty, potenssi, väki, vallanpitäjät, mahti, ...
Voima = might, force, power, strength, potency, vigor, momentum, faculty, ...
Teho = ICU, power, wattage, effectives, power output, impression,
intensive care unit, ...
Työ = deed, occupation, job, toil, career, business, living, work, you, act, labour,..
Viimeisestä sanasta maksamme mittarilla, sähkötyöstä, work.
(Oikeakielisyyden kannalta jouluvaloissa ei ole muuntajaa, työntekijähenkilöä.
Sähköverkon liityntälaitteena on muunnin, vanhanaikainen raskas rautasydänmurikka, tai vakiojännitettä antava eletroninen ja kevyt hakkurijännitelähde. Kovin harvoin vakiovirta-alueella toimiva vakiovirtalähde.
Vain suurimmalla suoriuskyvyllä toimiessaan sitä voisi nimittää teholähteeksi.
Sähkölähteestä voi puhua jos volteilla tai ampeereilla ei olisi merkitystä.
Vaikuttaa kuitenkin hieman valopäältä kysellä marketista valojen muunninta.
Verkkosovitinta neuvoisivat etsimään tietotekniikkaosastolta.)
Vesivoimalasta ei kysytä voimaa, vaan säätötehoa tarpeiden vaihteluun.
Ydinlaitoksesta ostetaan perustyötä, mistä tulisi mieleen pelottava työlaitos.
Teho on vain energian tai ajan derivaatta ajan suhteen.
Työtä tarvitaan, ja siitä maksetaan.
Power switch = työkytkin, koska teho ei ole pääasia.
"Sähkötekniikan "voima", jännite (englanniksi tension), mittayksikkö volttia, V,
Jännite (sähkö-) on englanniksi voltage.
Myös tension on käytössä, voltage toki yleisempänä. Jos minä joudun kääntämään sähkötekniikassa jännite-sanan englanniksi, käytän enemmistön mieliksi jälkimmäistä.
Jos noita sanoja oikein maistella halutaan, niin voltage olisi sananmukaisesti jotain sellaista kuin ”volttisuus” (volttimäärä, volttiluku, joka tapauksessa kreivi Alessandro Voltan mukaan nimetyn voltti-yksikön johdannainen). Tension voisi olla jossakin mielessä korrektimpi, mutta englanninpuhujien enemmistö ilmeisesti ajattelee toisin. Mikäpä kukapa minä olisin satojen miljoonien ihmisten mieltä kääntämään!
Vierastan tavallaan kielellisesti voltage-termiin rinnastuvia suomenkielisiä teknisiä termejä ”jaksoluku” (p.o. taajuus) ja ”kierrosluku” (p.o. käyntinopeus), mutta koetan ymmärtää toisinajatteleviakin.
Ilmeisesti ehdotat tuota työkytkin-sanaa power switch -sanan vastineeksi vähän kieli poskessa?
☺
Minulle siitä tulee mieleen lähinnä työmaalle asetettu kyltti ”EI SAA KYTKEÄ, MIEHIÄ TÖISSÄ” ja tällaista tilannetta varten järjestelmään asennettu erikois-erotuskytkin, jolla työmaa saadaan töiden ajaksi sähköiskujen osalta vaarattomaan tilaan.
”Teho on vain energian tai ajan derivaatta ajan suhteen.”
...ajan derivaatta ajan suhteen? Tuossa taitaa olla ajatusvirhe... Eihän aikaa voi derivoida itsensä suhteen..?
Energia (tai työ) on helppo ajatella tehon ja ajan integraalina, koska teho on harvoin vakio vaan muuttuu ajan suhteen.
Jännite tarkoittaa potentiaalieroa, ja mitä suurempi se on, sitä suuremman virran se synnyttää vakioresistanssissa (/-kuormassa). Sähköverkon kuormaa kutsutaan impedanssiksi, koska se on kompleksinen, eli siinä on resistiivinen ja reaktiivinen osa. Tästä syystä virtaakin on kahdenlaista: pätövirta- ja loisvirta, jotka yhdessä muodostavat kompleksisen virran, jota voidaan kuvata ajan suhteen itseisarvolla ja vaihekulmalla.
> Eihän aikaa voi derivoida itsensä suhteen
Kyllä voi, tulokseksi pitäisi tulla 1.
Muuan patterin päällikkö komensi toisinaan patterinsa varusmiehiä laittamaan virran päälle. Jos hän olisi sanonut teho päälle, olisiko se tehonnut paremmin?
"500,000 customers without power after the storm", 500,000 taloutta sahkoitta myrskyn jalkeen.