Antakaahan jotain vinkkejä tilanteeseen, jossa olen yrittänyt puhua avopuolisolleni raha-asioista ja stressistä jota niistä koen mutta aina kuitenkin turhaudun ja suutun kun stressiä on niin paljon ja tuntuu ettei mies ymmärrä kun sanoo vain että "kyllä kaikki asiat järjestyy";
Työskentelen siivoojana, jolloin palkkani ei siis ole päätä huimaava. Mieheni on tällä hetkellä työttämänä. Etsii kyllä kovasti kokoajan töitä mikä on sentään hyvä asia. Minä käytännössä katsoen elätän meidät molemmat tällä hetkellä, maksan vuokran, bensat autoon, ruuat, ja muutkin asumismenot. Yksistään minun panokseni ei vain riitä kun tuntuu että tilillä ei koskaan ole kuin muutama euro ennen seuraavaa palkkapäivää. Esim. joulua ei perheen kanssa päästy viettämään kun ei ollut rahaa matkustaa.
Miten saisin mieheni ymmärtämään, että minua tämä tilanne stressaa jatkuvasti kun penniä venytetään enemmän kun edes venyisi. Aina vain tulee sama vastaus "kyllä asiat järjestyy". Toki mies yrittää osallistua kuluihin ja menoihin omilla työttömyysrahoillaan, mutta ei se muutama sata euroa paljon auta kun kuluja on monen sadan euron edestä. Tuntuu hölmöltä valittaa täällä, mutta olen tosiaan neuvoton että miten asiaa enää lähtisi purkamaan rakentavasti enkä haluaisi tämän väliaikaisen tilanteen pilaavan muuten hyvää suhdettamme. Stressistä johtuen en halua tällä hetkellä mieheni edes koskevan minuun kun olen kokoajan ärtynyt. Apuja kaivataan ja mielellään rakentavia ja fiksuja vastauksia :)
Työskentelen siivoojana, jolloin palkkani ei siis ole päätä huimaava. Mieheni on tällä hetkellä työttämänä. Etsii kyllä kovasti kokoajan töitä mikä on sentään hyvä asia. Minä käytännössä katsoen elätän meidät molemmat tällä hetkellä, maksan vuokran, bensat autoon, ruuat, ja muutkin asumismenot. Yksistään minun panokseni ei vain riitä kun tuntuu että tilillä ei koskaan ole kuin muutama euro ennen seuraavaa palkkapäivää. Esim. joulua ei perheen kanssa päästy viettämään kun ei ollut rahaa matkustaa.
Miten saisin mieheni ymmärtämään, että minua tämä tilanne stressaa jatkuvasti kun penniä venytetään enemmän kun edes venyisi. Aina vain tulee sama vastaus "kyllä asiat järjestyy". Toki mies yrittää osallistua kuluihin ja menoihin omilla työttömyysrahoillaan, mutta ei se muutama sata euroa paljon auta kun kuluja on monen sadan euron edestä. Tuntuu hölmöltä valittaa täällä, mutta olen tosiaan neuvoton että miten asiaa enää lähtisi purkamaan rakentavasti enkä haluaisi tämän väliaikaisen tilanteen pilaavan muuten hyvää suhdettamme. Stressistä johtuen en halua tällä hetkellä mieheni edes koskevan minuun kun olen kokoajan ärtynyt. Apuja kaivataan ja mielellään rakentavia ja fiksuja vastauksia :)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuo on kyllä hankala tilanne ja se valitettavasti vain pahenee jos miehesi on vielä kovinkin pitkään työtön. Mutta töitä on tänään todella vaikea saada ja aktiivinen pitää olla työnhaussa jatkuvasti. Saatte toki varmasti sossusta avustusta? Ja diakonista myös? Monet parit eroavat juuri kyseisten ongelmien edessä ja varsinkin jos ne ovat pitkittyneet.......niin minulle ainakin kävi, ero tuli ja johtui minun työttömyydestä ja rahattomuudesta ja seksi ei liioin meillä maistunut kun oli masennusta ja hermot aina kireinä, mutta sellaista tämä elämä on.
Miss.kataSaanko kysya etta Onko miehellasi ammattitutkintopaperit?Han voisi vaikka hankkia taksipaperit katukuulusteluineen?Onko Suomessa ns.uudelleen koulutus kursseille paasy mahdollisuuksia,jossa taataan tyopaikka hanelle.Sosiaalivirastolta voisi anoa kurssin maksut,seka yrittaa vuokratukea,koska tulonne ovat huomattavasti pienentyneet miehesi tyottomyyden johdosta.Yrittakaa kayttaa yhteiset voimavaranne positiivisesti tulevaisuuteenne.Voiko miehesi menna vanhuksia koti-laitoshoidossa auttamaan?Ostakaa esim,kilo jauhelihaa ja teette spagetti tai pastakastikkeen ja loput pakastimeen.Kananfileita kilo riisineen ja muovirasioihih pakastimeen,Mieluiten tarjouksista AINA isoimmat ruokamaarat,jotka valmistaa heti pakastimeen.Toivon teille kaikkea hyvaa.Olkaa onnellisia toisistanne.Voimia uudelleen vuodelle.
Minun tulkintani mukaan aloittaja ei pyytänyt neuvoja raha-asioihin vaan siihen, kuinka saada mies ymmärtämään, että häntä todella stressaa nykyinen tilanne.
Uskon jossain määrin siihen, että miehille on vaikeaa puhua asioista yleisellä tasolla; siis "keskustella keskustelun vuoksi". Parempi on keskustella ihan konkreettisia asioita yksi kerrallaan. Teidän tilanteessanne se voisi tarkoittaa, esim. että et yritä puhua kuinka sinua stressaa "tämä tilanne" vaan otat puheeksi ensi kuukauden tulot ja menot ja laskette ne vaikka paperilla.
Stereotypiahan tuo on, mutta koska en itsekään ole sen tyyppinen ihminen joka tykkäisi "keskustella" vaan haluan tarttua konkreettiseen ongelmaan ja ratkaista sen, ja sen jälkeen tarttua seuraavaan jne, niin kokeilisin itse tuota lähestymistapaa.
Onko lähipiirissäsi ystäviä, joiden kanssa voisit puhua asiasta ihan purkaaksesi omaa huoltasi?
Jos miehes alkais opiskelemaan niin se sais varmaan 500-600 euroa rahaa siitä
Ymmärränkö oikein, että ongelma on se, että teillä ei ole seksiä, koska ei ole rahaa? Miehen mielestä rahattakin seksi on kivaa, sinusta taas työttömän miehen kanssa ei tee mieli rakastella? Niinkö?
Sinua turhauttaa, koska mies ei vihjeistä ymmärrä, että seksin hinta on silkka raha. Ilman palkkaa seksiä ei tipu.
Mitä jos sanoisit sen suoraan ilman kiertelyjä ja kaarteluja. Se ei ehkä anna sinusta kovin kaunista kuvaa, mutta mitä sitä kaunistelemaan.
Hei misskata.
Luetttuani tekstisi tuli ihan minun ja mieheni tilanne mieleen pari vuotta taaksepäin . Tein/ teen edelleen heikko palkkaista kaupankassa neiti työtä ja mieheni oli tavatessamme ollut muistaakseni n. 6kk työttömänä ja sai sen 600/kk jos oikein muistelee? .Mieheni kanssa sanoi aina että "kyllä asiat järjestyy " ja yrititti lohduttaa minua koska olin kanssa silloin "elättäjä" ja hermot olivat kireellä ja tuli oltua kiukkuinen . Mutta rupesin mietimään tilannetta järjen kanssa ja mietin sen hetkisen tilanteen läpi ja huomasin että ei tilanne ole niin kaaottinen mitä päässäni ensin ajattelin vaan olin stressin takia suurennellut tilannetta ja purin kaiken mieheeni vaikka hän myös etsi silloin töitä säännöllisesti ja antoi minulle aina pienen summan rahaa myös tuistaan .
Jälkeenpäin olen hymyillyt ja miettinyt että vaikka se silloin tuntuikin huonoimmalle mahdollisellelauseelle ("kyllä asiat järjestyy" ) että kuinka oikeassa miehini silloin oli aikoinaa :) Nykyään olemme kihloissa ja molemmilla töitä ja yhteinen koti ja nyt kun on sitä rahaa niin stressi on tietenkin helpottanut vaikka emme olekkaan mitää porhoja ja omista uusinta autoa jne.:) mutta mikä tärkeämpää meillä on toisemme ja olemme onnellisia kaiken jälkeen mitä olemme saavuttaneet kaikkien vastoin käymistemme jälkee ja että olemme panostaneet suhteeseemme ja olemme olleet periksiantamatomia ja ymmärtäneet sen mitä jo vanha muorini aikoinaan sanoi että "aikansa kutakin" :)) Eli välillä voi olla vaikeita ja välillä on sitten helpompaa.
Mutta tosiaan oma neuvoni on että keskustelkaa asioista . Se on kaikista tärkein asia että pystyy toiselle kertomaan asioista ja osiottaamaan toiselle tukensa. Se että lopetat miehellesi osoittamasta että tykkäät/välität/rakastat häntä ja et koske tai anna koskea ? taas tappaa miehesi tunteet pikkuhiljaa ja saa hänet raunioksi varmasti eikä se aja tilannettane oikeaan suuntaan tai ole rakentavaa toimintaa.
Jos miehesi tosiaan yrittää näinä aikoina aktiivisesti saada töitä ja hänellä on jonkunlainen koulutus? ja hän osaa ns. puhua asioista ja osittaa teoilla tai sanoin välittävänsä sinusta ja sinä hänelle ja haluatte olla toistenne kanssa ja suunnitella tulevaisuuttanne ? niin hyvää parisuhdetta ei välttämättä kannata tuhota väliaikaisen tiukan tilanteen takia vaan jos miehesi yrittää auttaa ja antaa pienistä tuistaankin satoja euroja sinulle että yhteiselo helpottaisi edes hiukan (moni nykymies ei tee ) eikä ryyppää ym. niitä kurkusta alas... mieleeni tulee ensimmäisenä että hän haluaa olla kanssasi ja yrittää joustaa sekä tukea kovassa tilanteessa parhaansa mukaan .
En kyllä tiedä tosiaan tilannettanne tarkalleen,mutta itse voin sanoa "vanhempana" naisena että nykypäivänä tuntuu työttömyys olevan vielä yleistymään päin ja talous on aina vaikea asia puhua kun yhdistetään vielä työttömyys,parisuhde,ja toisen osapuolen pienipalkka. . Se että saa hyvän parisuhteen rakennettua ja löytää jonkun kenen kanssa jakaa arjen hauskat hetket ja taistella vaikeina hetkinä yhdessä on tärkeätä ,koska vaikka sen hetkinen tilanne voisi tuntua siltä että on riitoja ja vastoinkäymisiä ei varmastikkaan ole loputonta.Ei kumminkaan halua toisen häviävän viereltään koska ei pysty antamaan suhteeseen tarpeeksi rahaa elämiseen vaikka muilta osin olisi hyvä kumppani.? (Kuulostaisi todella itsekkäälle ja ahneelle )
Jälkeenpäin sitä huomaisi sitten kun istuu yksin katsoen telkkaria asunnossaan että pystyy ehkä syömään muutaman pihvin viikossa enemmän,mutta se yksi puuttuu rinnalta . Ja jos ennen on raha-asiat tuntunut vaikeilta NIIN voin sanoa kokemuksella että se että menettää tärkeän ihmisen elämästään on 100 kertaa kauheampi tunne kun herää todellisuuteen että ei se oma palkka siitä nouse ja ylimääräinen raha mikä olisi ehkä mennyt siihen että kumppani olisi siinä ja keräisi yhteisiä kokemuksia kanssasi menee kumminkin johonkin (baareihin,kauppoihin ym. ) joten yhtälöksi tulee että olet menettänyt loistokumppanin ja saanut sen 100-300e ehkä enemmän rahaa käyttöösi mikä kumminkin menee johonkin kauppaan jne.,mutta toista samanlaista ihmistä et saa koskaan itsellesi! .Eli neuvomME on että kannattaa miettiä parisuhdetta myöskin pidemmällä tähtäimellä ja mitä voi saada aikaiseksi vuosien varrella hyvänmiehen kanssa ja mitä hetkiä ja asioita menetät ja voit menettää jos haluat suhteen kariutuvan toisenpuoliskon työttömyyden takia. eli ei kannata jäädä liikaa murehtimaan sen hetkistä tilannetta varsinkaan jos tulette kumminkin jotenkin toimeen taloudellisesti edes ja välitätte toisistanne ja teillä on yhteisiä haaveita jne.:) Ja ennenkaikkea sinulle...jos välität miehestä niin muista osoittaa se hänelle ! Painotan....Koskemattomuus ja puhumattomuus pitkällä tähtäimellä on tuhoksi suhteelle.Saat miehesikin ymmärtämään stressisi kun purat sen oikeesee suntaan ja puhut hänelle asioista mitkä painavat avoimesti hänelle ja rakentavasti.
(jatkuu)
En tiedä oliko tekstistäni hyötyä pohdiskeluusi, meidän perhe toivottaa teille onnea tulevaisuudessa ja hyviä hetkiä! ;) Olemme olleet joskus samaisessa tilanteessa ,mutta ei niitä "sotia "perääntymällä voiteta ja yhteisvoimin voittaminen on helpompaa ja jälkeenpäin riidoille on hauska naureskella sitten ja yhteiset hyvät ja huonot hetket vahvistaa teitä.
Me toivotamme hyvää alkavaa vuotta koko suomi24:lle .:)
Ps.näppäimistöni on hieman rikki joten pahoittelen jos kirjoituksessani on häiriöitä :)
Kyllähän se niin on, että kun muut asiat stressaavat, silloin olo on sellainen että seksi ei edes tule mieleen, sehän ei ole puolison syy, mutta taitaa olla niin, että varsin harvoin puoliso ymmärtää että tuo paine aiheuttaa tuon seksittömyyden.
Jos joutuu kiskomaan euron laidasta, josko riittää maksuihin ja ruokaan eli kaikkein välttämättömään, sekin on rankkaa ja kun ei enää voi tehdä mitään muuta, viettää sinunkaan kohdalla perheen kanssa joulua.
Usein tilanne eskaloituu eroon, mutta älä tee sitä. Tilaa aika heti työterveyteen jos et usko siihen, niin sitten muualle, mutta apua tarvitset itsellesi. Ensin sinun täytyy kertoa tuosta ärtyisyydestäsi ja sen tekevistä asioista ja siitä että se todella sitten aiheuttaa tämän toisen lähellä olon vaikeaksi.
Varmasti on rankkaa tuon rahan riittävyyden kanssa taistelu, mutta kun edes yhdessä voisitte katsella ne laskut ja velvoitteet joihin rahaa tarvitaan.
Parisuhdeneuvontakin on eräs paikka, jossa voisivat keskustella ja toivottavasti löytää sinulle voimia päästä sanoisin toivottomuudesta, ja masentaa.
Olisiko teidän järkevää pienentää niitä menoja ja yhdessä miettiä ratkaisua, että miten selviätte taloudellisesti tuosta tilanteestanne? Uskon, että miehesi ymmärtää kyllä ahdistuksesi, mutta eihän se tilanne ahdistumalla, stressaamalla ja pihtaamalla parane.
Myykää tarvittaessa auto pois yms. Tarvittaessa muutto työn perässä toiselle paikkakunnalle. Mies tarvittaessa opiskelemaan tai tekemään muuta työtä kuin koulutusta vastaavaa esim. lumityöntekijöitä tarvitaan monella paikkakunnalla, kun lunta alkaa tammikuussa satamaan. Voitte selvittää, että oletteko oikeutettuja toimeentulotukeen tms. Asunnon voi vaihtaa pienempään ja edullisempaan. Mies voi juosta tarjousten perässä sillä aikaa, kun sinä olet töissä.
Asiat järjestyvät kyllä, mutta joskus se vaatii rajujakin päätöksiä, jotka eivät ole helpppoja. Jotta parisuhde ei hajoa, teidän pitää yhdessä miettiä näitä päätöksiä. Sano itse myös miehelle, että mitä haluat. Jos ahdistaa, niin sano miehelle, että nyt ahdistaa pirusti, joten halaa edes mua.
Kiitos paljon kaikille aivan mahtavista ja kannustavista vastauksista! Ne todellakin saivat ajattelemaan, että kyllä mekin tästä yhdessä pääsemme eteenpäin ja vaikka läpi harmaan kiven kun halu olla toisen ei ole mihinkään muuttunut. Puhuimme eilen monta tuntia avopuolisoni kanssa taloudellisesta tilanteestani ja havainnollistin paperille kuinka paljon on menoja/tuloja, jotta mieheni olisi helpompi saada kokonaiskuva tilanteestamme. Hän oli hyvin ymmärtäväinen ja sanoi nyt jopa ymmärtävänsä miksi olen stressaantunut ja pahantuulinen ja miksei läheisyys/seksi ole päällimmäisenä mielessäni. Eikä riitaa ja huutoa tullut kun rauhassa sai purkaa pahaa mieltään ja ahdistustaan ilman että syyllisti toista. Kiitos siis vielä tuestanne ja hyvistä neuvoista ja vinkeistä miten toimia asiassa. Saitte ymmärtämään, että yhdessä kun porskuttaa eteenpäin niin kyllä se valo siellä tunnelin päässä varmasti on ennemmin tai myöhemmin meidänkin kohdalla. Oli hienoa lukea myös pitkä teksti TulevaÄiti nimimerkiltä, jotka olette selviytyneet tilanteesta! :)
Oikein hyvää uutta vuotta kaikille teille, tuokoon se mukanaan paremmat ja helpommat ajat :)
Mitähän miehen tuossa oikein pitäisi sitten tehdä? Kerroit että hän kuitenkin töitä hakee ja yrittää lisäksi pitää positiivisen asenteen. Mitä vielä voi tehdä? Kuulostaa siltä, että et usko miehesi oikeasti yrittävän, ja se on taas sitten asia erikseen. Siitäkö on kyse?
Wau ! Hienon kirjoituksen olet tehnyt TulevaÄiti ! :) ja tottakin vielä ! itse olen ollut nyt 10 vuotta mieheni kanssa yhdessä ja olen ollut elättäjänä vuoden verran meidän suhteen alku aikana ja oli stressiä eikä hirveästi tehnyt seksiä mieli välillä, Mutta uskallan sanoa näin kokeneena naisena miss.kata että jos ei nainen noina aikoina edes yritä osoittaa jollain tavalla että haluaa olla miehensä kanssa vaikka raha onkin sillä hetkellä tiukilla niin ...TulevaaÄitiä lainaten se syö miehesi halut ja tunteet jos hän joutuu olemaan se kuka ainoastaan tukee toista ja siitä hyvästä saa pelkkiä riitoja ja huutoa eikä nainen halua koskea tai osoittaa välittävänsä.
Tein suhteemme alussa melkein tuon virheen kanssa että olin vain omissa oloissa ja olin ärtynyt ja mies tuli aina kyllä lohduttamaan ja lähelleni kun näki että olin ärtynyt/surulline ja yritti jopa vitsailla välillä että saisi paremmalle tuulelle, mutta olin silloin tyhmä ja sanoin että en kerkeä nyt tai kiskasin käteni pois ja vetosin huonoihin päiviin yms. Ei mennyt silloin kun viikko tai pari kun mieheni muuttui ja hän ei enään yrittänyt koskea tai saada keskusteluita tai läheisyyttä arjen keskellä aikaiseksi ja minä huomasin sen ja menin itse hänen luo ja kysyin että mikä hänen on ? Niin silloin mieheni sanoi että hän on aivan poikki henkisesti minun jatkuvasta kireydestä ,haluamattomuudestani ja siitä että emme keskustele enään mistään ja sanoi että ...hän lähtee jos emme pysty yhdessä suunnittelemaan asioiden ratkaisemista ja että hänestä ei se enään tunnu tilanteemme parisuhteelta vaan siltä että hän on syypää siihen että minulla on paha olla . Silloin minulla meni "kylmät aallot " lävitseni ja ns. lamppu syttyi päässäni että olen ollut hänelle todella ankara vaikka hän ei tosiaan voinut työttömyydelleen mitään silloin ja auttoi kumminkin askareissa ja yritti lohduttaa ja olla vain lähelläni ja jutella niitä näitä hassuja juttujaankin että minulle tulisi parempi mieli .
En tiedä onko tämä nyt asiaan liittyvä neuvo, mutta uskallan sanoa että asia tosiaan ei ainakaan ratkea sillä että et koske tai osoita miehellesi että haluat olla hänen kanssaan . Kun näytät sen tai sanot niin sekin rohkaisee miestäsi osallistumaan sinun auttamiseen (vuorovaikutus). Tuolloin kun kuulin sen mieheltäni otin miehestäni tiukan otteen ja suutelin häntä ja sanoin että hän on minulle rakas ja välitän hänestä kyllä ja lupasin että en pura vihaani häneen ja mieheni siihen tokaisikin tyypilliseen omaan tapaansa että pieni virne silmissään hetken siinä ollessamme että "nytkö on sovintoseksin aika" ..hahah.:) Sen jälkeen olemme molemmat tukeneet toisiamme ja keskustelleet aina rauhallisesti asioista sekä rakentavasti ja 10 vuotta tulee täyteen tuossa vuoden alussa :-) ja mielestäni mitä naispuolisten ystävien kanssa katsellut ja keskustellut se ON pitkän parisuhteen yksi "salaisuuksista" muiden monien joukossa voida olla oma itsensä , keskustelutaito, tasa-arvoisuus , seksi elämän toimivuus ,Arjen läheisyys, luotettavuus , avoimuus sekä että molemmilla on niin yhteisiä kuin omiakin harrastuksia ja aikaa :-)!
Tzemppiä teille ! Kyllä jos miehesi yhtään osaa mitään noista niin "kyllä asiat järjetyy" ;-) Et ole yksin asioiden kanssa vaan muistat että teitä on kaksi :-) ja että miehelläsi on samalla hetkellä kovat paineet varmasti oman työn saanin kanssa? joten täytyy muistaa että se on yksi ihmisen tärkeimmistä henkisen tasapainon asiosta joten muista myös tukea häntä :-) Loppu kevennyksenä näin " naisten kesken".;-) Miehet ovat miehiä ... aina ne ei välttämättä yllä meidän naisten ajatuksen/tunteiden juoksun tasolle, mutta niitä on hyviäkin yksilöitä ja sellaisen kun löytää kannattaa siihen panostaa myös. :-)
Rakkauden täyteistä ja hauskaa uuttavuotta teille sinne :)
8+5 nimimerkkiä lainaten. "mitäköhän miehen tuossa sitten pitäisi tehdä" ... itse en välttämättä kauaa lapioisi sontaa niskaani vaan lähtisin menemään jos kerta naisen ratkasu on se että parisuhteen yksi tukipylväistä . Arjen läheisyys/läheisyyden tunne /keskustelu ja yhdessä olo otetaan pois suhteesta jotta saadaan raha-asiat kuntoon?
Huomioni:yksinkin ihminen voi etsiä töitä...Järki hoi älä jätä... me miehet emme ole aivan sellaisia mitä te moni naispuolinen ajattelette..."kyllä se tuossa pysyy kun anna sille pillua sillon tällön " Tunne puolisesti hieman kehityksestä jäljessä olvat ikuiset sinkut/pelimiehet ovat eriasia ku aviomies materiaalit .
Meillä miehilläkin on tunteet ..vaikka moni rekkamies "kovaäijä" ei sitä osaa / uskalla tunnustaa tai näyttää .
Eli järki käteen jos oikeasti haluat että suhteenne tulee toimimaan .
"odottavan aika on pitkä " mutta toivoo ette ole menettänyt! :-)
Ja jos miehelläsi on sosiaalisa taitoja ja tosiaan jonkun alan koulutus saa hän varmasti jostain töitä.:-)
Ps: Itse tehny lähtö ratkaisun aikoinaan koska nainen erakoitui ja pohti murheitaan yksin eikä ollut enään se kehen joskus ihastuin/rakastuin ja arki oli naisen osalta pelkkää riidan hakua ja vihaisena olemista sekä omissa oloissaan oloa . Kestin pari kuukautta tiuskimista ja samaista PASKAA ja yritin ymmärtää ja olla tukena ,mutta syy tuntui pelkästään olevan minun joten lähdin koska nainen ei selvästikkään halunnut panostaa ja yrittää muutakun rypeä rahassa ja itsesäälissä.
Nähnyt ex vaimoni kerran sen jälkeen ja hän on vasta vuoden päästä nyt ymmärtänyt että miten hänen olisi kuulunut parisuhteessa vaikena hetkenä toimia, mutta "jälki viisaus " ei enään auta koska olen ollut toisen naisen kanssa yhdessä jo hetken ja on töitä eikä tunteita sitä tunne kyvytöntä naista kohtaan enään ollekaan.(paitsi kaverina )
TulevanÄidin kirjoitus on kyllä niin hyvä ! Ja tämä asia on näinä työttömyyden aikoina ajankohtainen. Kun suomessa työttömyys prosentit hipoo 24% ei työttömyys ole aina työttömän omasta tahdosta :-)
Eli muistakaa näyttää toisillenne tunteenne vaikeina hetkinä jos haluatte suunnitella tulevaisuutta yhdessä.
Kiitos taas kannustavista ja ajattelemaan laittaneista vastauksista. Oli hienoa lukea miehen näkökulmasta rakentava ja teidän ajatusmaailmaa valottava vastaus! Tein itselleni uuden vuoden lupauksen, että yritän parhaani mukaan tukea myös miestäni ja kannustaa häntä. Ei hänestäkään varmasti tunnu hyvältä "elää siivellä" kun on aina ollut henkeen ja vereen sellainen, joka kokee että työ pitää pään kunnossa ja perus tukipilarit elämälle kuosissa. Puolentoista viikon sisään kuullaan sitten uutisia, että saako mieheni töitä, kovin pidän peukkuja ja yritän rohkaista, että kyllä noin hyvä ja rehti työmies töitä saa. Pyrin myös antamaan läheisyyttä ja näyttämään että kaikesta huolimatta välitän ja rakastan toista yhtä paljon kuin ennenkin, mutta niinä päivinä kun mieli on todella maassa ja ei tee mieli kuin käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan tms. en väkisin edes yritä ettei toinen vahingossakaan saa sellaista olo, että sanon ja teen asioita vain siksi kun niin kuuluu parisuhteessa tehdä. Lisää neuvoja saa vieläkin antaa ne ovat enemmän kuin tervetulleita. Olen myös miettinyt näyttäisinkö tämän keskusteluketjun miehelleni myös, jotta hänkin näkisi mitä täällä netissä näpyttelen ja mitä hyviä elämänohjeita olen saanut, mitä mieltä olette kannattaako vai ei? :)
hmmm ... en jaksanut kaikkia vastauksia lukea mutta kyllä täysi avoimuus on hyvästä ja en usko että miehesi nyt tälläisestä repii housujaan :) Toivottavasti asiat selkiää ja löydätte yhteisen tien vaikka se ei olekkaan aina niin helppoa mitä jotkut kuvittelee . Varsinkaan sillon kun toinen tuntuu siltä että siitä haluaa pitää kiinni .
Tosiaan tullut tuossa itsekkin huomattua että tuo meidän naisten "nalkutus" ei tee kyllä hyvää jos haluaa että mies pysyy mukavan ja omana itsenään . Oma aviomieheni lähti ja jätti minut koska en pystynyt osoittamaan tunteitani/stressiä muulla tavalla kun kinastelemalla ,syyllistämällä ja kaatavani miehen päälle sen kaiken ....nyt jälkeenpäin suurin toiveeni olisi että saisin rakkaan mieheni jälleen vierelleni hymyilemään ...mutta suuttui todella pahasti joten en usko että onnistun siinä ...:(
Ne asiat kyllä järjestyy kunha annat itsellesi ja miehelle toivoa . Miehesi voi hyvinkin pian noin lapsellisella kiukuttelulla sanoa että menee muualle luotasi etsimään töitä.
Moni ihminen kokee työttömänä masennusta yms ja jos miehesi pystyy olemaan noin positiivinen ja auttavainen niin hän selvästikkin haluaa olla kanssasi ja näyttää että voit luottaa hänen tukeensa .
ja niinkuin edellä mainittu vihjailikin .... Jos sinulla on tämä henkilö mutta tyrmäät hänen tunteensa koska hän ei vain pysty antamaan sinulle rahallista tukea niin paljon kuin ehkä haluisi ,mutta mitäs jos sinulla ei ole tätä ihmistä ?
Rahallinen tilanne on hetkellinen ja ohimenevä vaihe ...mutta jos ihmisen karkotat elämästäsi ..se on todennäköisesti pysyvää.
Rahalla et saa ihmisiä eikä sinunkaan kuulu ajatella parisuhteen toimivuutta pelkästään rahallisessa mielessä ja että mitä miehesi ei voi sinulle tällä hetkellä antaa ...vaan jakakaa asioita ja antaakaa se minkä pystytte jos haluatte ...rakkauden.
Elämässä on stressavia asioita ja monessa muussakin parisuhteessa on raha huolia mutta ei (meillä) kumminkaan toistemme rakkautta tai toiselle välittämisen näyttämistä pihtailla koska sitä ei saa rahalla.