Tuollainen otsikko on saksalaisessa Bild-nettilehdessä. Tuntuu jotenkin säälittävältä, että Saksa, joka oli aikanaan merkittävä kieli tieteen alalla ja joka on edelleenkin suurimpia länsimaissa puhuttuja kieliä, on sortunut tuollaiseen anglismiin. Eikö saksassa ole parempaa vastinetta ”nettiostamiselle”?
Ranskalaiset eivät onneksi ole vielä vajonneet noin alas.
Ranskalaiset eivät onneksi ole vielä vajonneet noin alas.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ihannetilanne olisi se, että koko maailmassa olisi vain yksi kieli, jota kaikki osaavat. Vaikka se sitten olisi "broken English".
Joten kaikki tuollaiset anglismin vastustajt kautta maailman pitäisi ampua oitis.
>Joten kaikki tuollaiset anglismin vastustajt kautta maailman pitäisi ampua oitis.
Helpottuisikohan sinun elämäsi suurestikin, jos maailman väkiluku vähenisi kertalaakista muutamalla miljardilla?
Itse asiassa se tuskin vähenisi vain muutamalla miljoonalla. Suurin osa maailman ihmisistä on aika järkeviä kielikysymyksissä. Vaikka he eivät välttämättä osaakaan englantia, he eivät silti kitise sen leviämisestä vaan sopeutuvat hiljalleen.
Toisaalta taas... Maailman väkiluvun vaikkapa puolittuminen äkillisesti olisi luultavasti todella hyvä juttu henkiinjäävien kannalta. Varsinkin kun poistuvat olisivat joka tapauksessa sitä tyhmempää sakkia.
>Itse asiassa se tuskin vähenisi vain muutamalla miljoonalla.
Tuo lause tuntuu jotenkin kielellisesti sotivan esittämääsi ajatusta vastaan. Ehkäpä osaat sitä englantiasi niin hyvin, että kykenet kertomaan sanottavasi sillä kielellä ymmärrettävämmin.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että englannin osaaminen leviää maailmalla. Ilman englannintaitoani olisin ollut monesti pulassa esimerkiksi ranskan-, italian- ja venäjänkielisissä maissa liikkuessani – niissä englannilla pärjää usein jo ihan hyvin. Skandinaviassa solkkaan mieluummin kouluruotsiani.
Sen englannin sotkeminen muiden kielten sanastoon vain tuntuu – anteeksi vain – vähemmän sivistyneeltä!
Onneksi ihmiskunnalla on edessään valoisampi tulevaisuus sitten kun meidät on ammuttu ja sinä ynnä hengenheimolaisesti pääsette päsmertämään mielin määrin. Ihmetyttää vain, kuka tekee varsinaiset työt kun meistä työläisroskaväestä on päästy eroon ja vain te valopäät hengen jättiläiset olette jäljellä.
"Online kaufen mit onlinekauf"
Tämä tyyli näyttäisi olevan yleinen. Sen sijaan "netz kaufen" ja "netzkauf" ovat harvinaisia.
Eihän tuo vielä mitään. Saksalaiset jopa keksivät kieleensä "Denglischiä", sanoja, joita ei ole englannin kielessä lainkaan: der Showmaster, das Handy.
Suomalaisetkin ovat keksineet kieleensä sanoja, joita ei englannissa ole ollenkaan, esimerkiksi "kännykkä".
"Kännykkä" ei ole "Finglishiä". Saksalaiset nimen omaan ovat kehittäneet muodoltaan englannin mukaisia sanoja, jotka eivät ole englantia.
Tähän minunkin on pakko vastata.
Tiedän, että Ranskalla on omat sanansa kaikille tietokoneen osille ja tarkoituksille, mutta arvaa onko se ranskalaisista hauskaa?
Miten on vaikka lentokenttä kielen, tai pankki kielen (älä välitä välimerkkivirheistäni, olen ulkosuomalainen...), kyllä meillä vain on oltava jonkinlainen yhteinen pohja kanssakäymiselle!
Parempi että jokainen tietää mikä on check-in, enter, shopping, café, jne.
Eivät saksalaiset tuosta kärsi, he ovat nykyaikaisia ja oppivat lausumaan alustapitäen oikein. Ei heidän televisiossa sanota "apple", vaan siellä sanotaan "äppel". Tiedät taatusti, mitä tarkoitan, vaikken tähän foneettisia merkkejä kirjoitakaan.
Bild on edelleen hyvä lehti ja kielet kehittyvät ja muuttuvat, näin on aina ollut.
Ranska on siis ainoa maa, mikä pitää hampaat irvessä kielestään kiinni, vaikka keksien uutta sanastoa (tietokone).
Eihän siellä saa puhua farkuistakaan, eli "jeans", heillä on denimhousut.
Ranska oli aikoinaan diplomaattikieli, mutta siitä on jo aikaa.......
Nykyään puhutaan englantia ja broken english käy myös. Pääasia, että on yksi maailmankieli, millä tullaan toimeen.
Kyllä Saksassa puhutaan Einkaufen ja niin edelleen, mutta Internet käyttää omaa sanastoaan, ehkä siksi että nuoretkin ymmärtäisivät? Olemme kielellisesti köytymässä, kaikki maat ja kansat, se on faktaa......
Kyllä Ranskassa puhutaan farkuista ihan englannin sanalla "le jeans", joskus "bleu jean". "Denim" (< de Nîmes) on tullut kankaasta, joka alun perin tunnettiin nimellä "serge de Nîmes", englannin kautta kai sekin on nykymuodossaan tullut.
Ja käytetäänhän esimerkiksi sanaa "week-end" aivan yleisesti päämedioissakin, se on paljon yleisempi kuin "fin de semaine".
Niinpä vain, mutta tietokoneelle on väkisin keksitty kaikki uudet sanat.
Mitähän se kertoo ranskalaisesta kielikulttuurista?
Jos vastaan tuohon itse, niin se on jääräpäisyyttä nykyaikana. Tunnen ranskankielisiä, jotka pyörittävät päätään tämän vuoksi.
Itse kyllä pidän Ranskasta, se on hieno maa ja siellä on hyvää ruokaa.
Erityten Elsasissa.
Mutta puhehan oli kielestä......
ps. pakko mainita, että Pariisin lentokentät ne vasta mielenkiintoisia (kielellisesti internationaalisia) ovat, viimeksi melkein myöhästyin lennolta, kun sain erilaisia neuvoja, ei ranskalainen halua puhua muita kieliä.......... Lang lebe die Schönheit der Sprache :-)
Suomalaiset ovat myös hyvin "jääräpäisiä": meillä on tietokone eikä kompuutteri, tulostin eikä printteri, valikko eikä menu, selain eikä brauseri, älypuhelin eikä smartphone.
Viime aikoina on ollut ongelmana, kun tabletille ei ole keksitty omakielistä ilmaisua, joka olisi kelvannut kansalle.
Taulutietokone se yhä useammin on.
Muistan, kun pc-tietokoneet alkoivat yleistyä 80-luvun lopulla. Eräässä tietokonelehdessä kerrottiin, että kyseinen kapine viroksi on "persoonalarvuti".
Jos Vikipeediata on uskominen, niin personaalarvutien protsessorit raksuttavat Vironmaalla edelleen.
http://et.wikipedia.org/wiki/Personaalarvuti
Alalajeja näyttävät olevan mm. lauaarvuti (desktop computer), pihuarvuti (PDA, personal digital assistant), sülearvuti (laptop computer) ja tahvelarvuti (tablet computer).
Joskus 80-luvun alkupuolella tietokoneen vironkieliseksi vastineeksi ehdotettiin sanaa "raal". Se ei kuitenkaan koskaan kelvannut kansalle. Kilpaileva sana "arvuti" otettiin vaivattomasti käyttöön. Se tulee laskemista tarkoittavasta sanasta "arvutama", eli on periaatteessa samoin muodostettu kuin suomen "laskin" (joka on viroksi "kalkulaator").
Lähinnä laskinta tarkoittavat (IMHO) myös mm. englannin ”computer” ja saksan ”Rechner”. Venäläiset ovat jättäytyneet englannista lainatun sanan varaan (”компьютер”). Mutta kuinka ranskan ”ordinateur” pitäisi käsittää? En löydä lyhyellä hakemisella teonsanaa, josta tekijäsana on johdettu. Jonkinlainen ”järjestykseenpanija” tulee ihka ensimmäisenä mieleen.
Välimeren suunnallakin kone näyttää olevan lähinnä laskin: ”calculador” (esp.); ”calcolatore” (it.); computador (port.). Kreikan ηλεκτρονικός υπολογιστής on sitten jo niin ilektronisen ypologistinen sana, etten ainakaan minä ota siitä minkään valtakunnan selvää.
CD-sanakirjani Euroword Business Pro 2010 tuntee tuon raal-sanan edelleen molempiin suuntiin. Vaikuttaa siltä, että se on edelleen käytössä eräissä yhdyssanoissa:
»raalanimatsioon = tietokoneanimaatio (ATK)
raaldokument = koneisasiakirja (ATK)
raalgraafika = tietokonegrafiikka (ATK)
raalipettus = atk-petos (ATK)
raaliroim = atk-rikos (ATK)
raalkujutis = koneiskuva (ATK)
raalmikrofilmer = mikrotulostin (ATK)
raalnägemine = konenäkö (ATK)
raalõpe = tietokoneavusteinen opetus (ATK)
raalprojekteerimine = tietokoneavusteinen suunnittelu (ATK)»
Nuo koneis-alkuiset suomen kielen sanat maistuvat jotenkin jonkin sanastotoimikunnan mietinnön mukaisilta. Lienevätköhän aktiivikäytössä?
Saksalaiset ovat alttiimpia tälle "kehitykselle", kaikenlaiselle "neudeutschille" ja anglismien jyräykselle, koska tämä suuri eurooppalainen kulttuurikansa ei uskalla korostaa saksalaisuutta edes kielessään, koska aina on natsikortti heilumassa. Sääli, he ovat tehneet niin valtavan matkan varsin kivuttomasti natsismista yhdeksi Euroopan edistyksellisimmistä maista, joten toivoisin, että kirkuva itävaltalainen jo unohtuisi.