Autollani ajelen hyvin harvakseltaan, ehkä kerran viikossa.
Nyt on muutamina kertoina auto on ollut sisältä aivan litimärkä tiivistyneestä kosteudesta, parhaiten sen on tuntenut ohjauspyörästä ja vaihdekepin nupista. Ja kun lämppäri alkaa tuottaa lämpöä, menevät ikkunat paksuun huuruun. Laitoin sitten akun lataukseen ja kaivoin laturin varapyöräkotelosta. Sen pahvinen laatikko oli täysin vettynyt ja mennyt pehmyeksi mössöksi.
Mitenkähän sitä tiivistynyttä kosteutta mahtaa veneistä nyt löytyä, kun ympäristö on litimärkää viikkotolkulla ja lämpötila seilaa jatkuvasti 0... 7 asteen välillä?
Onnekseni olen tyhjännyt veneeni täydellisesti ja pessyt kaikki pinnat lattiasta kattoon patjat lämpimässä varastossa.
Nyt on muutamina kertoina auto on ollut sisältä aivan litimärkä tiivistyneestä kosteudesta, parhaiten sen on tuntenut ohjauspyörästä ja vaihdekepin nupista. Ja kun lämppäri alkaa tuottaa lämpöä, menevät ikkunat paksuun huuruun. Laitoin sitten akun lataukseen ja kaivoin laturin varapyöräkotelosta. Sen pahvinen laatikko oli täysin vettynyt ja mennyt pehmyeksi mössöksi.
Mitenkähän sitä tiivistynyttä kosteutta mahtaa veneistä nyt löytyä, kun ympäristö on litimärkää viikkotolkulla ja lämpötila seilaa jatkuvasti 0... 7 asteen välillä?
Onnekseni olen tyhjännyt veneeni täydellisesti ja pessyt kaikki pinnat lattiasta kattoon patjat lämpimässä varastossa.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Joo, mulla on mökki ilman lämmitystä. Sekin on aiva likimärkä sisältä koska ulkona on litimärkää. Onneksi pesin syksyllä huolella mökin katon, seinät ja lattiat sekä vein karhuvillat, tapetit, matot, verhot ja kaikki huonekalut kotiini lämpimään. Olen niin fiksu, fiksumpi kuin muut.
Pöljä, et sitten laittanut hiiren nakkeja.
Nyt ne syö kaiken ja paskoo paikat.
Laitoin. Ja laitoin vielä Valintatalon muovipussin savupiippuun.
Kannattaa mennä veneelle ja laittaa lämppäri täysille muutamaksi tunniksi ja ilmanvaihto. Kannattaa myös varmistaa, ettei lämppärin pakokaasu sytytä peitettä. Mulla teki kerran reiän pressuun.
Kannattaa pitää vene kuivassa lämpimässä hallissa.
Olipa taas typerä kommentti kuusamoxilta
No, harvoin sieltä mitään fiksua tulee. Ei liene terävin veitsi laatikossa!
Ei pidä liioitella kosteusongelmilla. Olen tänäänkin tehnyt moottoriremppaa veneessä, joka on pressun alla. Ei siellä erityisen kosteaa ollut. Harvinaisen lämmintä kyllä tähän vuoden aikaan.
"Kannattaa pitää vene kuivassa lämpimässä hallissa". En tiedä kannattavuudesta, koska en ole venehalliyrittäjä.
Mitenkähän ne tuolla Englannissa, Saksassa ym. pärjää kun siellä on aina talvet tällaisia? Kaikki veneet, talot ja autot on varmaan ihan homeessa. Ai eikö?
Vietin myös tänään pari tuntia kahdella eri veneellä, tuntuma oli että yllättävän kuivaa siellä on. Kummassakin on pressut joista tuulee läpi. Veneet viettävät talvea siis tuulitunnelissa ja dorade toimii. Tuultahan on kyllä riittänyt tänä "talvena". Homepilkkuja löysin kyllä parista paikasta joka on jäänyt syksyllä pesemättä (roskiskaappi ja sitloodan pöydän jalustan vieri). Jos vaikka huomenna pesisi...
Auto ei tuuletu, olisiko siinä se merkittävä ero?
Veneissä on sen verran eristystä, ettei vettä pisaroidu pinnoille. Autoissa ei näin ole, ja myös tosiaan ei sieltä kertan sisään tullur vesi tahdo poistua ilman tuuletinta.
Ihme autoja jos ei ole eristystä ja niin tiiviitä ettei ilmakaan kierrä??
Mulla seisoi auto 2 viikkoa Porissa merenrannalla eikä siellä mitenkään erityisen kosteaa ollut.
Onkohan tuolla nyt mitenkään erityisen kosteaa kuitenkaan? Vaikka suhteellinen kosteus on ollut tänään esim. Raahen Nahkiaisessa 90%, lämpötila on ollut vain 1,3 astetta plussan puolella. Tällöin kuutiometrissä ilmaa on vettä noin 5 grammaa, joka vastaisi 20 asteen kesäkelissä 26% suhteellista kosteutta eli tuommoista kuivanpuoleista sisäilmaa.
Fakta pilaa hyvän aloituksen. Taas.
Faktahan se toki on, mutta epärelevantti. Home tarvitsee kasvaakseen n. 80 %:n suhteellisen kosteuden. Absoluuttisella kosteudella ei ole väliä.
Muutama sitaatti:
http://www.linkkitori.net/homeen.htm
- “tuulettuva rakenne ei homehdu”
- “Homeen riskejä ei myöskään ole myöhään syksyllä ja talvella, jolloin lämpötila on nollan paikkeilla tai sen alle. Home ei näissä lämpätiloissa voi kasvaa.”
http://www.hs.fi/artikkeli/Mikä lämpötila mökille talveksi/1135260081616
- “Mökkiä pidetään silloin 3–5 astetta ulkoilmaa lämpimämpänä syksyisin ja keväisin, kun ilma on kaikkein kosteinta ja homehtumisvaara suurin.”
- “Talvikeleillä mökin lämpötila saa laskea pakkasen puolelle, sillä pakkasessahan homeet eivät kasva.”
Voi olla noin. Siitä huolimatta tarvitsee kasvaakseen mainitsemani suhteellisen kosteuden.
myös riittävän lämmön ja ravinnon home tarvitsee kasvaakseen
Home ei kasva lainkaan alle 80% kosteudessa eikä alle 0 C lämpötilassa. 0-20 C lämpötilassa homekasvun mahdollistava suhteellinen kosteus kasvaa 80->100%, mutta epälineaarisesti. Viimeaikojen muutaman asteen lämpötila vaatii vähintään 90-95% kosteuden homekasvulle ja edes 100% ei mahdollista nopeaa kasvua näin kylmässä. Käyrät löytyvät tämän artikkelin toiselta sivulta: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/coste18/portugalpaperviitanen.pdf
Pienikin lämmitys tiputtaa merkittävästi kosteutta. Noissa muutaman asteiden lämpötiloissa 1 aste tiputtaa suhteellisesen kosteuden 100->93%. Mutta tämä toimii vain sisätilojen ollessa kuivia. Jos sisään vuotaa hiukankin vettä tai vaikkapa patjat on märät, voi kosteus olla 100% jossain tai jopa koko veneessä. 100% kosteus nollan paikkeilla on vain n. 5 g kuutiossa ja kosteuden muutos 80->100% vastaa 1 g kuutiossa. 1 g on 1 ml tai 20 pisaraa vettä eli aika olematon vuoto riittää nostamaan kosteutta merkittävästi.
Jos tuollainen pienikin vuoto on, lämmitys vain pahentaa tilannetta homehtumisen kannalta, koska lämpötila nousu nopeuttaa homekasvua.
Minä ainakin pidän 200W pakkasvahtia päällä, niin pysynee kuivana. Maksaa ehkä 15 € / talvi, mutta antaa mielenrauhaa.
Turhan suuritehoinen vastus sinulla. 60W:n hehkulamppu riittää hyvin. Kun dorade on toiminnassa, riittää tuo pieni teho saamaan ilman liikkeelle veneessä ja veneestä ulos/sisään. Lämpötilaero ulko/sisä riittää kuivaamaan sisäilman riittävästi.
En ole pakkasvahtien asiantuntija, mutta ainakin osa on varmistettu termostaatilla eli ei ne kokoajan loimota täysillä tehoilla.
Talvisäilytyksessä ulkona ei pitäisi olla tarvetta pakkasvahdille. Kaikki vesi on syytä poistaa ennen pakkasia. Kunkin veneenomistajan tulisi tietää kriittiset paikat jäätymisen kannalta ja huolehtia niiden talvisuojaus asianmukaisesti.
Veneen kuivanapysymisen kannalta tuo 60W:n hehkulamppu (joita minulla on omaan tarpeeseen varastossa) pitäisi olla riittävä. Kustannukseltaan tuo on n. 20€/6kk. Lampun etuna on, että ei tarvitse mennä veneeseen sisälle nähdäkseen lämppärin toiminnan. Minulla on tapana tehdä veneelleni säännöllisiä iltalenkkejä, jolloin voin samalla havaita kaiken olevan ok veneellä. Kodikas valo kajastaa pressun rakosesta.
Hehkulampun polttoaika on n. 1000h => vajaat puolitoista kuukautta 24/7 poltettuna
Eli siis alat lämmittää juuri silloin kun tulisi kuiva pakkasilma? No jokainen tyylillään.
Siksi niitä on syytä olla varastossa. Ovat kyllä kestäneet pidempään minulla. Pari lamppua talvessa on mennyt keskimäärin.
Ei lämmittämisessä ole mitään väärää, kunhan ilmanvaihto toimii. Sisälämpötila voi olla toki pakkasen puolella, kunhan on vähintään viisi astetta ulkoilmaa lämpimämpää. Silloin kuivatuksesta huolehtii lämpötilaero.
Mielenkiintoinen idea tämä hehkulampun käyttö. Mikähän olisi paras sijoitus paikka lampulle? Itselläni on veneessä yksi dorade salongissa ja lisäksi keulakajuutassa yksi ilmanvaihtoventtiili, sekä avattava kansiluukku keulakajuutan ja salongin välissä molemmilla laidoilla. Turhan lähelle luukkua/ilmavaihtoventtiiliä tuskin kannattaa lamppua laittaa, jottei kaikki lämpö karkaa harakoille, vaikkakin tämä lisäisi ilman kiertoa??
Löytyy ihan valmiita tuotteita tämänkaltaiseen lämmittämiseen:
http://www.lämmitin.fi/index.php/kauppa/hylite-yllapitolammittimet
Ei tarvitse murehtia lampun palamista.
On vain kovin paljon kalliimpi kuin hehkulamppu, jos kerta sekin toimii. Vene on kotipihassa joten murhetta ei synny polttimon palamista.
Voipi olla että seuraava kommentti liittyy harrastuksen vaihtoon jos ei ole varaa jne...
Näitä lämmittimiä oli kesän lopulla myynnissä Espoossa suomenojan honkkarissa. itse ostin 1 kpl 90w. hintaan 5,00 eur. en tajunnut ostaa koko myyntierää kun epäilin tuotteen toimivuutta. nyt harmittaa.
se kosteus tiivistyy, kun lämpötila sahaa ylös ja alas. Veneessä lämpötila ei sahaa .
Myöskään puuvajassani ei ole mitenkään kosteus tiivistynyt, vaan on normaalissa olotilassa. Toki ilman kosteus on korkea, mutta ei se kosteus tiivisty.
Kastepiste voisi olla avainsana pohdiskelijoille. Lämmittäminen muulla kuin avotulella ei lisää kosteutta vaan suhteellinen kosteus laskee olipa kuivaa pakkasilmaa tai kosteaa nollakeliä. Jos olette purjehtineet pakkasessa ja pistätte lämppärin päälle niin ilma on epämiellyttävän kuivaa.
Mitäs jos ostais sulanapitokaapelin ja levittäis sen pitkin venettä, niin lämpö tulis tasaiseste ja alhaalta ainakin, eikö noi virta syöppöjäkään ole.
Kävin juuri omassa homeskandissani kurkkaamassa tilannetta. Vene seissyt istumalaatikkon kohta pressutettuna, pressun alle pääsee ilma vain peräpäästä. Kabiinin liukuluukku ollut auki 10 senttiä, muut luukut tiukasti kiinni. Siivouskin jäi syksyllä tekemättä, patjat kannoin pois.
Sisällä oli kuivaa, ei hometta tai kosteutta missään. Luukun reunoissa ja pinnassa oli muutama homepilkku. Istuinlaatikon tiikit ja tiikkinen varvaslista olivat märkiä vaikka ovat pressun alla. Näyttää siis siltä että ei veneiden sisäpuolet kosteasta kelistä ole moksiskaan.
Kävimpä itsekin 32 jalkasessa 80 luvun hyvin purjehtivassa skandissani. Pressut päällä, keulaluukku 5 mm raollaan, loki ja kaikuanturit irroitettuna. Sisällä raikas tuoksu. Ei tietoakaan homeista tms. Patjat ja verhot kotona. Purjeet maakarilla säilössä. Miksi täällä vauhkotaan lämmittämisestä ja suolapatruunoista. Mikä kastuu, myös tuuletetussa tilassa kuivuu. Pääasia, että pressuissa edessä ja takana riittävä tuuletusreikä, jotta ilma virtaa.
Lämmittäminen voi sopivasti aiheuttaa kondenssia runkoon ja siitäkös keväällä soppa syntyykin. Ulkoilmaa ei liiaemmin kannata yrittää kuivatakaan suolapatruunoilla. Atlantilla riittää kyllä kosteutta tänne asti. Tosin suolapatruunakauppias kyllä moisesta hömpötyksestä hyötyy.
Itse en ole suolapatruunoita käyttänyt, mutta eikös niitä käytettäessä kannattaisi pitää veneessä kaikki luukut ja räppänät kiinni, jotta patruunoilla olisi teoreettinenkaan mahdollisuus kuivattaa veneen ilmaa?
Molemmista päistä avoin pressu, ja sisälle aurinkokennolla toimiva tuuletus: kostealla säällä ei tuuleta, aurinkoisella säällä puhaltelee kosteudet pois ja tuoretta tilalle. Talvella ei toimi eikä tarvitsekaan. Aurinkotoiminen lämminilmapuhallin on toiminut mökilläkin.
Pitäskös tämä veneen kuivana talven yli ?
http://www.ebay.com/itm/New-Hylite-55-Watt-500mm-Tubular-Eco-Heater-With-Built-In-Thermostat-Slimline-/261361199409?pt=UK_Home_Garden_Hearing_Cooling_Air&hash=item3cda576931
laskeskelin maksais noin 20 senttiä päivä jos kokoajan posottaa täysillä ,mutta kun siinä on tuo termostaatti niin kulutus todennäköisesti pienempi.
Tuon asettaa 5-10 asteeseen talveksi niin miten mahtais toimia ? Mielipiteitä
Mitä ? Juttuketju loppui kuin seinään ? Oliko liian puhutteleva vaihtoehto tämä 55 watin termostaatilla varustettu putkilämppäri ? Luulis että jollain vääräleualla olisi tähänkin juttuun joku muu vaitoehto .Esimerkiksi jo jonkun ehdottama 60 w hehkulamppu tai vastaava.
Energiankulutuksen voit laskea helposti: teho x aika = energia
Esimerkiksi kun 100 watin tehoinen lamppu palaa 10 tuntia kuluu energiaa 1000 wattituntia, joka on sama kuin 1 kilowattitunti. Termostaatilla säädettävien laitteiden kulutuksen saa selville kulutusmittarilla
Yksi kilowattitunti sähköä maksaa Suomessa keskimäärin 15 senttiä (siirto, myynti ja verot).
Jokainen voi itse laskea siitä.
Mitenköhän paljon 55 W lämmittimestä oikeasti on iloa? Se lämmittää veneen sisätiloja ehkä muutaman asteen kymmenesosan ja hyvin epätasaisesti. Vertaa tehoa vaikkapa auton (paljon pienempi tilavuus!) 750-2000 W sisätilalämmittimiin tai venelämppäreihin (2000-5000 W). Noillakaan ei ko. tiloja saunaksi saa (lämpenee 20-30 astetta yli ulkoilman?), vaikka olisivat ikuisesti päällä.
Jos on sitä mieltä, että lämmittää pitää, kannattaa sitten samantien laittaa muutama sata W tehoa, jotta päästään muutaman asteen lämpötilaeroon, jolla oikeasti saadaan painovoimainen ilmanvaihto päälle ja sisäilma merkittävästi kuivemmaksi. Pelkästä lämmöstä on vain haittaa, mutta lämpimän ilman ulosvirtauksen mukana saadaan kosteutta pois.
Kävin eilen veneellä. Ei ollut lainkaan kostea (veneeseen unohtunut paperinenäliina oli samanlainen kuin kotonakin), vaikka vettä on satanut jatkuvasti ja mitään lämmitystä ei ole ollut päällä sitten syksyn. Laitoin huvikseni veneen lämppärin päälle tunniksi, jolloin lämpötila nousi kolme astetta.
Näin. Ja jos kosteus ja home pelottavat näin paljon, mikseivät tällaiset veneenomistajat säilytä rakastaan kuivassa ja lämpimässä hallissa?
Samaa mieltä, ei venettä kannata lämmittää vaikka täsmentäisin, että suhteellinen kosteus laskee, jos lämpötila nousee vaikka absoluuttinen veden määrä ilmassa pysyisikin samana.
Kondessi- ja jäätymis-sulamisongelmat kun muistaa, niin eipä houkuttele veneen talvilämmitys. Helposti käy niin että synnyttäisi uusia kosteuden tiivistymispintoja lämpötilaerojen vuoksi.
Homeet eivät pakkasessa kasva ja vene on siksi ihan hyvä säilyttää pakastimessa. Tällaisten kosteiden ja lämpimien alkutalvien aikana taitaa auttaa vain se, että vene on hyvin siivottu. Syksyn synnit näkyvät nyt ... putsasin boracolilla eilen yhtä sitloodan sottaista paikkaa homepilkuista.
Odotinkin jo tämän nimimerkin omaavan veneilijän vastausta,kun ruvettiin lämmönsiirrosta puhelemaan.
Oli tarkoitus vaan saada keskustelua , miten tälläinen putkilämmppäri termostaatilla varustettuna saa ilman liikeelle talvisaikaan veneessä. Ei ole tarkoitus venettä lämmittää tolkuttomasti kun siellä ei talvella enempiä oleskella , eikä siinä mitään järkeä olisikaan ,vaan tarkoitus on saada ilma liikkeelle ja vaitumaan ilmaventtiileistä ulos/sisään.
Tuolla aikaisemmin joku kirjoitti näin jos saan lainata hänen tekstiään.
"Turhan suuritehoinen vastus sinulla. 60W:n hehkulamppu riittää hyvin. Kun dorade on toiminnassa, riittää tuo pieni teho saamaan ilman liikkeelle veneessä ja veneestä ulos/sisään. Lämpötilaero ulko/sisä riittää kuivaamaan sisäilman riittävästi."
Mitä sinä tästä olet mieltä ja miksi ei tämä kyseinen putkilämppäri saa ilmaa vaitumaan ? otetaan vaikka esimerkiksi veneet jotka ovat kooltaan vaikka 21-27 jalkaa, niin näissä veneissä ei ne sisätilat kovin suuria ole muutamia kutiota ehkä.
Miksi tällaisiä lämppäreitä sitten myydään ja mainostetaan eri tilojen lämmitykseen kautta ilman siirtoon ,että pysyy veneet /asuntovaunut /asuntoautot /pienvarastot/ terassit ja mitä vielä siinä esim ebayn mainoksesta kautta kuvista saadan ihmiset ymmärtämään. Huijjaustako vai mitä tämä on?
http://www.joonaslokki.fi/hylite.htm
http://www.ebay.com/itm/New-Hylite-55-Watt-500mm-Tubular-Eco-Heater-With-Built-In-Thermostat-Slimline-/261361199409?pt=UK_Home_Garden_Hearing_Cooling_Air&hash=item3cda576931
Voisitko vielä enemmän valoittaa meille tyhmille tätä asiaa , kun tunnut nyt tietävän näistä asiosta enemmän vai kirjoitteletko vaan lämpimäksesi näitä teoriotasi tänne.
Niin ja varmaan sinunkin veneessäsi on suolapanokset talven aikana kuivattamassa ilmaa veneessäsi ,eikö vain ? Minun veneessäni ainakin ja kuivalta tuntui kun tänään kävin katsomassa.
Maksaahan ne sulapanoksetkin jotain tai maantiesuola säkit.Vai mitä ?
Eli vielä saako tällä lämppärillä ilman lämpimäksi sen verran veneen sisällä suhteessa ulkoilmaan ,että ilma lähtee kiertämään olkoon sitten pakkasen puolella vaikka veneessä ja ulkona.Mutta se lämpöero???
Niin tämä kysymys oli tuolle nimmerkki Joakim_:lle
Tuosta ensimmäisestä linkistäsi: "Veneissä paras tulos saavutetaan asentamalla kiinteästi yksi lämmitin jokaiseen kajuuttaan. Yleisimmät mallit ovat 90 W ja 135 W lämmittimet, tilasta riippuen. Moottoritila voi tarvita oman, 45 W:n lämmittimen."
Aika yhteneväinen minun mainintani muutamasta sadasta watista veneeseen. En tuossa erityisesti miettinyt juuri pienempiä 21-24 jalan veneitä, jotka saattavat olla 1-kajuuttaisia. Tuollaisella teholla saadaan vene sen pari astetta ympäristöä lämpimämmäksi.
En ole laittanut suolapanosta tai mitään vastaavaa veneeseen. Pressu on hyvin ilmavasti (perästä lähes kokonaan auki, kyljen ja pressun välillä reilu rako ja seisomakorkeus ruffin ja kurkihirren välillä), kaikki luukut kiinni, mutta veneen ainokainen tuuletusventtiili auki ja lokianturi pois paikoiltaan. Vene on sisältä kutakuinkin tyhjä lukuunottamatta patjoja, jotka ovat ilmavasti pystyssä. Joskus aiemmin olen jättänyt jotain luukkua raolleen, mutta silloin on löytynyt jälkiä linnun eksymisestä veneeseen.
Jos pressun jättää perästä auki, niin sopivasta suunnasta tuleva lumipyry mene etukannelle asti, ja täyttää koko istuinlaatikon.Myrskun tullen sopivasta suunnasta, pressu myös lentää veneen päältä kokonaan vex.
Sairaalloisen mielenvikainen keskustelunaihe!
En ymmärrä tätä vouhotusta kosteudesta? Vene on hieman kostea sateella, niin mitä sitten? Pelkäätkö että se homehtuu kauttaaltaan, vai pelkäätkö muutamaa vaaratonta homepilkkua keväällä, joka on vain esteettinen haitta ja jotka saa pois kevätpesun yhteydessä? Järjetöntä alkaa lämmittämään venettä, jolloin vain luo otollisempia olosuhteita homeelle lämpötilan osalta. Ellei sitten lämmitä oikein kunnolla, mikä tulee aika kalliiksi. Mikään ei homehdu, kun hoitaa vain yhden asian: tuuletus. Sekään ei ole rakettitiedettä, riittää että peitot ovat vähän auki. Piste.
Eilen kävin veneellä. Mulla on erilliset etu- ja takahytti. Takahytissä oli kahdessa vaneripinnassa vähäinen määrä homepilkkuja. Etuhytti oli kuiva. Taitaa olla ilmanvaihdossa eroja. Tekstiilit tuntui raikkailta ja kuivilta. Pressu pisaroi vettä ja veneen kansi oli yllättävän märkä. Onneksi kelit kylmenee ja kuivuu. Suolakuivaimissa (2 kpl) oli yhteensä litra vettä.
Home skandin saa parhaiten kuivaksi laittamalla tulet alle.
Niin se vaan on poijaat.
Laitoin tulitikun lämpötolpan 2h aikakytkimen väliin ja 24h sisätilalämppäri päälle.
Tulipahan muuten kuiva auto.
Veneestä ei kannata murehtia, jos syksyllä tyhjäsi ja puhisti sen perinjuuri.
itsellä vene kylmässä hallissa ja pari sukkahousu/maantiesuolapanosta.
käynyt olen sekä pakkasella että vesisateella. ei ole pahalta näyttänyt eikä tuntunut.
en tiedä onko suolasta hyötyä, vettä oli kertynyt jonkun verran kipon pohjalle. ei siitä varmaan haittaakaan ole.
Laitoin veneeseen pressun 3,5 kk sitten, sillä asenteella etten mene sisälle ennen kevättä. Vene on ummessa sekä perästä, että keulasta. Nyt kun kävin veneellä, niin sisältä kuuluin jatkuva piipaus. Oli varma(muka) että patteri palovaroittimesta oli poistettu,enkä tajunnut mikä siellä voi piipata. Piti siis tehdä perästä miehenmentävä aukko, että pääsin varmistamaan tilanteen. Varttitunnin jälkeen pääsin veneesee, ja palovaroitinhan se siellä piipasi. Kun nyt olin pressun (kevyt) alla katselin vähän ympärileni. Sisällä ja avotilassa rutikuivaa, eikä juuri pölyäkään missään. Mitään suolapanoksia en ole koskaan käyttänyt (uskokaa, että niitä ei tarvita) ja kaiki luukut visusti kiinni. Jos olisin ollut ihan varma, että se piipaus tuli palovarottimesta, en olis mennyt sisälle, vaan olisin antanut piipata.
Tohon vaikuttaa niin monta muuttuvaa tekijää, että yhtä oikeaa vastausta ei liene ole. Veneiden ilmanvaihto vaihtelee suuresti, kuinka hyvin siivous on syksyllä maltettu tehdä, mitä tavaroita veneeseen on jätetty, minkälainen talvikatos on jne, jne.
Miten veneiden ilmanvaihto voi vaihdella suuresti?Joka veneessä on ilmanvaihtoventtiilit,eikä niitä kai kukaan umpinaiseksi suunnittele.Tunti sitten piipahdin hakemaan rekisteriotteen veneestä.Ilma kuivaa ja kaikki ok.En oikein ymmärrä vesi-ja homehössötystä ,niin kuin aloittaja on provosoinut?Ehkä hän ei ole koskaan käynyt telakoidun veneen sisällä....kuka tietää!