Vanhuksen anoreksia

Charlo

Tuttavani sukulainen on sairaalassa, ikää reilusti yli 70. Hän haluaa kuolla. Ei halua syödä tai juoda. Näytti tuttavalleni, kuinka hän jemmaa ruokaa lautasliinan sisään ja siitä wc-pyttyyn rai roskikseen. Pituus 162 ja painaisi nyt noin 44. Eivät olleet kuitenkaan laittaneet tippaan tänään. Kauankohan tällaista touhua sairaalassa katsellaan?

4

2574

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sister Moa

      En usko kyseessä olevan anoreksian.
      Ennemminbkin on kyse ihmisestä joka opn luovuttanut. Elämän halu poissa.
      Itsellä kokemus paristakin tapauksesta, oli kylläkin jo 90-vuotias mies, muuten ihan kohtalaisen terve mutta elämänhalu loppu. Ei suostunut syömään ei juomaan, huusi kauhusta jos joku yritti väkisin jotain suuhun. Tehtiin päätös; hyvä perushoito. Kunnioitetaan ihmisen tahtoa koska päässä ei ollut mitään vialla, hyvin tiesi ja itse valitsi näin. Meni siinä jonkun aikaa, vähitellen hiipui pois. ja tämä vanhainkodissa.
      Sitten toinen tapaus sairaalassa. Noin 75-vuotias naishenkilö. Laitettiin tippa koska ei suostunut syömään ei juomaan. Repi tipan pois. Laitettiin aina uudelleen ja aina repi pois. Lopulta laitettiin jalkaan, ja nainen oli niin heikko ettei jaksanut sieltä repiä.
      Neste kertyi valtavaksi palloksi reiden sisään, luultavasti kovin kivuliaskin. Ihmettelin hotajille (itse olin käytännön harjoittelussa sairaalassa) miksi näin tehdään.
      Kuulemma niin kauan kun on sairaalan kirjoissa tippaa jatketaan. Kun lähiaikoina siirtyy kroonikko-osastolle, luultavasti saa kuolla pois.
      Tässä olisi paikka eettiselle keskustelulle. Tämä palsta vai ei ole oikea paikka.

      Niin, ja ennenkuin kukaan ehtii väliin huutelemaan, esiintyy anoreksiaa kaiken ikäisillä! Vanhin, krooninen anorektikko jonka tiedän, oli yli 60-vuotias. Kyseessä on mielen sairaus, ei mikään teinityttöjen oikku.

      • Charlo

        Kiitos kommentista. Näin kyllä itsekin epäilen, että tyyppi on luovuttanut eikä voi keksiä sairaalaolosuhteissa muuta tapaa saada itsensä hengiltä.

        Tapaus on terveyskeskuksen vuodeosastolla. On kuulemma olemassa aiemmin laadittu hoitotahto, jossa mainitaan että kuolemaa ei saa pitkittää koneiden avulla. Tippaa ei kai voi koneeksi laskea. Tämä siis oli niin, että jostain syystä oletti päätyvänsä esim aivoinfarktin vuoksi sänkyyn makaamaan.

        Miten kauan tuossa ekassa tapauksessa meni että potilas menehtyi? Kuukausia kuitenkin?

        Kun ei syö eikä juo, onko vuodeosaston pakko laittaa tippa? Kuulin, että olisi myös happiviikset ollut. Aiemmin sai hyperventilointikohtauksia nimittäin. Nyt epäilee kuulemma itse että happiviikset laitettu kipeän lonkan vuoksi! Lonkka kuvattu moneen kertaan eikä korjattavaa vikaa. Mielenterveystapaus. Silloin kun ei muista ottaa rollaattoria mukaan, kävelee todella hyvin ja ontumatta.

        Mutta tämä päätös antaa potilaan hiipua elämänhalun loputtua - kenen se päätös on? Voiko hoitotahdossa olla maininta tästä? Päättääkö nimetty lähiomainen? Osaston lääkäri?

        Eettistä keskustelupalstaa tänne tosiaan kaivattaisiin.


    • Sister Moa

      Vanhuus ja hoidon etiikka
      Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen
      neuvottelukunnan (ETENE) raportti

      Tuolta löytyy hyvä vastaus kysymyksiisi, mutta siis tiivistettynä vanhuksella on oikeus hyvään oireenmukaiseen hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan.
      Asia on liian laaja tässä käsiteltäväksi, mutta Googleta tuo aluksi!

      Käsittääkseni tippa ei ole eettisesti kyseenalainen, sen kummemmin kuin happiviiksetkään, jos ne helpottavat potilaan oloa ja hän ne itse hyväksyy. Kuten ei riittävä kipulääkityskään, vaikka se nopeuttaisi kuolemaa. (Morfiini)

      Tuossa ensimmäisessä tapauksessa en ihan tarkelleen muista kuinka kauan kesti, mutta miehelle tarjottiin ruokaa ja juotavaa, hän itse päätti ottaako vai ei. Ruokaa ei pääsääntöisesti huolinut, vettä joskus jonkun tipan. Siinä meni joku viikko, ei kuukausia kuitenkaan. Elämänhalu on valtava voima, ja kun se menee, ei kyllä juuri mitään ole tehtävissä.
      Hän itse sanoi kuuluvasti ja päättävïsesti ei kaikelle ruoalle, ja siis huusi suorastaan kauhusta jos oku yritti sitä puoliväkisin syöttää.
      Miehellä oli elossa vaimo ja kaksi tytartä. Myös perhe kunnioitti miehen tahtoa.vaikka se raskasta olikin. Vaimo kuoli noin vuosi miehen jälkeen.

    • hoituri-88

      Aika yleinen tapa vanhuksilla protestoida kun ei ole enää mitään muita keinoja hallita omaa elämää, lopetan syömisen ja juomisen. Valitettavasti aika mahdoton hoitaa ja saada kenellekkään tuossa vaiheessa elämänhalua takaisin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      111
      3617
    2. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      66
      3257
    3. Kuoleman pelko katosi

      Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä
      Hindulaisuus
      434
      2724
    4. Myötähäpeä kun näkee sut,

      tekisit jotain ittelles. Ihan hyvällä tämä!
      Ikävä
      83
      2543
    5. Viikonloppu terveiset kaivatulle

      tähän alas ⬇️⬇️⬇️
      Ikävä
      85
      2458
    6. Toiselle puolikkaalleni

      Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j
      Ikävä
      42
      2154
    7. Jos sitä keittelis teetä

      Ja miettis mitä mies siellä jossain touhuilee... ☕️
      Ikävä
      97
      2113
    8. Ei mun tunteet

      ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil
      Ikävä
      50
      1792
    9. Kuhmolainen on selvästi kepun lehti

      Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan
      Kuhmo
      22
      1730
    10. Huomenta ........

      Huomenta 💗 Tiedän, että tuntuisit hyvälle.
      Ikävä
      12
      1716
    Aihe