Harvinaisen luminen talvi tulossa

Varmaa tietoa - Posiolla tielaitoksen miehet on jo pystyttäneet liki 3-metrisiä aurausviittoja.

maamies pellollansa kirjoitti:

Varmaa tietoa - Posiolla tielaitoksen miehet on jo pystyttäneet liki 3-metrisiä aurausviittoja.

Matkusta Norjaan - siellä tienviitat ovat jopa 6-8 metrisiä vuoristoteillä. Kuitenkaan harvoin Norjassa kahdeksaa metriä sataa lunta, mutta tiet aurataan hieman eri tekniikalla, kuin koti-Suomessa, ja teiden viereen muodostuu aurauksen takia useita metrejä korkeat vallit.

Meteorologi kirjoitti:

Matkusta Norjaan - siellä tienviitat ovat jopa 6-8 metrisiä vuoristoteillä. Kuitenkaan harvoin Norjassa kahdeksaa metriä sataa lunta, mutta tiet aurataan hieman eri tekniikalla, kuin koti-Suomessa, ja teiden viereen muodostuu aurauksen takia useita metrejä korkeat vallit.

Ajelin tuossa äskettäin (kesällä 1989) Sveitsissä. Tarkoitukseni oli ajaa Sustenin (2224 m) kautta lännestä itään. Solan pitäisi olla kartan mukaan ajokelpoinen touko-lokakuussa. Se oli kuitenkin vielä suljettu lumen johdosta, vaikka oli kesäkuu!

Ei auttanut muu kuin valita toinen reitti Grimselin (2165 m) ja Furkan (2431 m) kautta. Ne olivat auki, vaikka niiden aukioloaika on kartan mukaan lyhyempi (kesäkuusta lokakuuhun). Grimselissä oli ylhäällä melkoisesti lunta, mutta lumilinko oli kuitenkin saanut puhkaistuksi ajokelpoisen rännin.

Toisella Sveitsin-matkallani ajoin kesäkuun 5. päivän tienoilla Engelbergiin, joka ei ole kuin 1002 metrin korkeudella merenpinnasta. Lehti oli puissa, ruoho maassa ja kevään kukat loistivat pitkissä varsissa. Tuon keväisen/kesäisen komeuden kruunasi 15-senttinen vastasatanut lumikuorrutus!

Kerran ajoin Stuttgartista Müncheniin lokakuun alkupäivinä (muistaakseni 6. päivä). Moottoritie (Bundesautobahn 8) kulkee Ulmin luoteispuolella Schwäbische Albin harjanteen yli ja jatkuu kohti Müncheniä eräänlaista ylätasankoa pitkin. Maisemat olivat lumiset monen kymmenen kilometrin matkalla, vaikka korkeus merenpinnasta ei ole täällä mitään vuoristoluokkaa (harjanteen huiput n. 1000 m; moottoritie korkeimmillaankin reilusti alempana). Suomessa ei tuona vuonna ollut siihen mennessä lumesta tietoakaan; sitä saatiin vasta lokakuun lopulla. – Toisaalta olen ollut jonakin toisena vuonna marraskuussa liki kesäisen lämpimässä Münchenissä.

Matkaltaja kirjoitti:

Ajelin tuossa äskettäin (kesällä 1989) Sveitsissä. Tarkoitukseni oli ajaa Sustenin (2224 m) kautta lännestä itään. Solan pitäisi olla kartan mukaan ajokelpoinen touko-lokakuussa. Se oli kuitenkin vielä suljettu lumen johdosta, vaikka oli kesäkuu!

Ei auttanut muu kuin valita toinen reitti Grimselin (2165 m) ja Furkan (2431 m) kautta. Ne olivat auki, vaikka niiden aukioloaika on kartan mukaan lyhyempi (kesäkuusta lokakuuhun). Grimselissä oli ylhäällä melkoisesti lunta, mutta lumilinko oli kuitenkin saanut puhkaistuksi ajokelpoisen rännin.

Toisella Sveitsin-matkallani ajoin kesäkuun 5. päivän tienoilla Engelbergiin, joka ei ole kuin 1002 metrin korkeudella merenpinnasta. Lehti oli puissa, ruoho maassa ja kevään kukat loistivat pitkissä varsissa. Tuon keväisen/kesäisen komeuden kruunasi 15-senttinen vastasatanut lumikuorrutus!

Kerran ajoin Stuttgartista Müncheniin lokakuun alkupäivinä (muistaakseni 6. päivä). Moottoritie (Bundesautobahn 8) kulkee Ulmin luoteispuolella Schwäbische Albin harjanteen yli ja jatkuu kohti Müncheniä eräänlaista ylätasankoa pitkin. Maisemat olivat lumiset monen kymmenen kilometrin matkalla, vaikka korkeus merenpinnasta ei ole täällä mitään vuoristoluokkaa (harjanteen huiput n. 1000 m; moottoritie korkeimmillaankin reilusti alempana). Suomessa ei tuona vuonna ollut siihen mennessä lumesta tietoakaan; sitä saatiin vasta lokakuun lopulla. – Toisaalta olen ollut jonakin toisena vuonna marraskuussa liki kesäisen lämpimässä Münchenissä.

se vaan tuo meille näitä säätiloja joita on aina vaan mahdottomampi arvailla. hä?

hiilidioksidipitoisuushan kirjoitti:

se vaan tuo meille näitä säätiloja joita on aina vaan mahdottomampi arvailla. hä?

Hiilidioksidin lisääntymisen lämmitysvaikutus ei ole oikeastaan vielä edes alkanut. Katselepa kuvan käyriä ja kuvittele vähän mitä on odotettavissa
http://www.john-daly.com/co2-temp.jpg

Lisälämpö uppoaa aluksi meriin ja alkaa vasta viiveellä tuntua kunnolla ilmakehässä. Mikä on vain viiveen pituus, vuosikymmeniä-vuosisatoja vai peräti tuhansia vuosia? Merien pintalämpötilojen nousu voimistaa aluksi hurrikaaneja ja käynnistää lisää voimistavia efektejä kuten jäämeren jäiden vähentymistä.

Syvemmälle meriin uppoava lämpeneminen alkaa jossakin vaiheessa vapauttaa jäätynyttä metaania, jolloin lämpeneminen kiihtyy.

Hiilidioksidin lisääntymiselle ei ole oikeastaan kuin kiihtyviä trendejä tiedossa
http://www.greeningearthsociety.org/wca/2003/images/7a_fig1b.gif

Pienissä mitoissa käyrä on varsin vakaa vuodenaikaisvaihteluineen
http://www.globalchange.umich.edu/globalchange1/current/lectures/kling/carbon_cycle/mauna_loa.gif
ja alustavasti vähän pidemmällekin
http://www.cmdl.noaa.gov/ccgg/iadv/
sama taulukkomuodossa
http://cdiac.esd.ornl.gov/ftp/maunaloa-co2/maunaloa.co2
(ei vain löytynyt aivan viimeisen päälle ajantasaista)

Vuotuinen hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisnopeus on tosin alkanut heitellä enenevästi
http://www.greeningearthsociety.org/wca/2004/wca_15apf.html

Joku aika sitten oli uutisissa, että nimenomaan Kiinan ja Intian kasvavan energiatarpeen tyydyttäminen onnistuu vain kivihiilen avulla ja sitä riittää sadoiksi vuosiksi, joten hiilidioksidipitoisuuden kasvua riittänee myöskin satoja vuosia.

maamies pellollansa kirjoitti:

Varmaa tietoa - Posiolla tielaitoksen miehet on jo pystyttäneet liki 3-metrisiä aurausviittoja.

Tielaitoksela meinaavat sitte vähentää auraamista ku pittää pitemmät viitat laittaa. Lunta saa tulla tiele niin kauan ku viitat näkkyy ja sitte vasta aura-auto ajjaa. Vaan tarviheeko sitäkään tehhä ku kinos polokeentuu liikenteen alla.

Tuota mieltä minäkin, eli jos sademäärien keskiarvo vähänkin yrittää pitää paikkansa, niin ensi talvena ei lunta sitten olenkkaan.

sademäärät kirjoitti:

Tuota mieltä minäkin, eli jos sademäärien keskiarvo vähänkin yrittää pitää paikkansa, niin ensi talvena ei lunta sitten olenkkaan.

No eikai sateet tilastoista piittaa. Lumimäärää on mahdotonta ennustaa.