Minun mielestäni "raja" on "gräns" ruotsiksi. Miksi sitten Vaasassa on Rajakatu käännetty Rågatan? Minä olen oppinut, että "rå" on "raaka" suomeksi.
Voiko Rajakatu olla ruotsiksi Rågatan?
Miten
34356
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ehkäpä päinvastoin, Vaasan Rågatan on suomennettu Rajakaduksi. Ruotsin sana "rå" tarkoittaa myös rajaa. Sitäpaitsi se tarkoittaa metsäkaurista ja metsänneitoa.
"Baarin ukko" on käsitellyt sivuavaa aihetta tällä foorumilla jo aikaisemmin:
--
Ei voinut tuosta olla tulematta mieleeni muuan kasku vuosikymmenenten takaa, silloisen aaniradion puolelta... Kuuluttaja nimittain kertoi kuin oli ollut vireilla hanke muistaa muuatta kuulua urheiluselostajaa nimeamalla katu hanen mukaansa. Niinpa kuuluttaja lausahti jotakin seuraavanlaista:
- Kadun nimeksi tulee siis Pekka Tiilikaisen katu, ruotsiksi Enzio Sevóns gatan.
--
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5313105/#comment-28238333
Eikös tuon pitäisi olla epämääräisessä muodossa ”Enzio Sevóns gata”, koska Enskan nimi on genetiivimuodossa?
Aloittajalle: pääkaupunkiseudultakin löytyy epälukuinen määrä paikannimistöä, jossa suomen- ja ruotsinkielinen muoto eivät vaikuta olevan toistensa vastineita. Esimerkeiksi voidaan ottaa vaikkapa Helsingin länsireunalta Lauttasaari-Drumsö ja idästä Vuosaari-Nordsjö. Monessa tapauksessa on kyse pikemminkin äänteellisestä kuin merkityksellisestä samankaltaisuudesta.
Pekka Tiilikaisella oli myös ansionsa sota-aikaisen Aunuksen radion toimittajatähtenä. Siellä jossakin toimitettiin tietyt totiset asiat tunnetusti riu'ulla istuen. Näitä perujako lienee kotikatuni nimi Riukutie (ruots. Gärdselvägen)? Ruotsinkielinen nimi on mielestäni viittaavinaan aidaksina käytettyihin riukuihin.
Riuku- eli risuaitoja näin Helsingissä viimeksi eilen ollessani valokuvailemassa Seurasaaressa (ruots. Fölisön). Osanneeko joku selittää tuon alkuosan Fölis- etymologian? Tuleeko mahdollisesti följa-verbistä?
Skatudden on Katajanokka eikä Harakkaniemi. Sentään nokka tullut siivekkäästä suomalaiseen nimeen.
Fölisön tarkoittaa varsasaarta. Kajsaniemessä on puistikko nimeltä Föliskvären eli varsa-aukio, joka kuitenkin on suomennettu varsapuistoksi.
Kiitos! Tuotapa en osannut arvata. Sanakirjani mukaan varsa tosin on ruotsiksi joko fåle (2) tai föl (-et, 5). Pääte -is viitannee siis johonkin muuhun kuin kirjakieleen.
Minulla oli joskus saksalainen työtoveri, joka oli kotoisin Stuttgartista. Hän arvuutteli minulla kotikaupunkinsa nimen etymologiaa, joka oli minulle tietenkin hämärän peitossa. Stuttgart tarkoittaa kuulemma ”tammatarhaa” ja tuo nimi olisi kirjakielisenä ”Stutengarten”.
Kaisaniemi - Kajsaniemi! Tuotakin muistan ihmetelleeni. Miksei Kajsanäs, Kajsaudde tjsp.?
Noilla suomen- ja ruotsinkielisillä nimillä on yleensä hyvät perustelut ja taustalla tutkittu tieto. Osa on vakiintunutta, mutta ei täsmällistä nimistöä ja otettu sellaisenaan käyttöön. Yleisimpiä ihmettelyn aiheita ovat mm. ruotsinkielinen nimi tienviitassa, mutta perässä kuitenkin sana tie, esim Haddasintie. Syy tähän on, että Haddas on talon tai tilan nimi. Esimerkkejä on useita. Drumsö tarkoittaa Drums-nimisen miehen mukaan nimettyä saarta. Lauttasaari taas tulee siitä, että sinne kuljettiin aikaisemmin lautalla. Laaja yleisö ei yleensä hahmota sitä, että koko Uudenmaan rannikkokaista on ollut ruotsinkielistä ja nimet sen mukaan. Helsinki kaksikielisenä kaupunkina on aika nuori ilmiö ja Helsingin pitäjän historia on melko ruotsalaisvoittoista. Helsingin kaupungin alueella on esimerkikksi 30 kylää vanhojen verotietojen mukaan ja näistä tulee kaupunginosien ruotsinkielisiä nimiä. Ahkeralla tutkimisella saadaan myös sellainen teoria, että osa ruotsinkielisistä nimistä on alun perin suomalaista, mutta nimetty uudestaan ruotsinkieleen mukautetulla nimellä. Böle muuten tarkoittaa uudisraivaustilaa.
Miksi Stensböle on Kivikko eikä Kivenpasila? Miksi Oulunkylä on Åggelby eikä Uleåborgsby?
Jos Oulu on Uleåborg, niin miksi Oulujoki ei sitten ole Uleåborgå?
Pasilakin on Böle tai Fredriksberg vähän riippuen siitä, miltä kannalta katsoo. Pasin ja Fredrikin nimipäivä sattuu tuskin samaksi päiväksi.
Haminan seudulta löytyy useampiakin paikannimiä, joiden loppuosana on -pyöli. Muun muassa eräs sieltä päin kotoisin oleva inttikaverini herätti huvittuneisuutta ilmoittamalla kotipaikkansa nimeksi Husupyölin. Käsittääkseni -pyöli on suomalaisväännös ruotsin päätteestä -böle. Espoon Bemböle tunnetaan epävirallisesti kahdellakin suomalaisvastineella: Bemböleä kutsutaan joko Hölmöläksi tai Pempyöliksi. Aivan Haminan kaupunkialueen reunoilla on vastaavasti Pampyöli.
1960-70-luvuilla autojen rekisteritunnuksen alkukirjain kertoi, mistä läänistä auto on. Niinpä niitä oli mukava bongailla. Meidän jutuissa A oli Helsingistä ja B Bembölestä.
"1960-70-luvuilla"
Ja tietysti myös aiemmin.
Hain lisätietoa läänikohtaisista rekisterikilvistä. Wikipediasta löysin sitä ja muutakin(?).
"Valtakunnallinen rekisteripakko tuli Suomeen vasta 1922, joskin tätä edelsivät kaupunkikohtaiset kilpijärjestelmät, esimerkiksi Helsingissä vuodesta 1907. Ensimmäisissä valtakunnallisissa kilvissä tunnus oli muotoa "X-NNNN", jossa X oli läänikohtainen tunnus. Läänitunnukset pysyivät pienin muutoksin käytössä vuoteen 1989 saakka."
"Vuonna 1971 kilpien vaihtopakosta lääniä vaihtaessa luovuttiin turhana byrokratiana. Seuraavana vuonna otettiin käyttöön nykyisen malliset kolmekirjaimiset valkoiset kilvet mustalla tekstillä, jossa rekisteritunnukset ovat muotoa "XXX-NNN". Läänikohtaisesta kilpien jaosta luovuttiin kuitenkin täysin vasta vuonna 1989."
Ja tämä huvittava detalji:
"H: Hämeen lääni (nyttemmin HOM-alkuiset kilvet varattu vihreiden eduskuntaryhmän jäsenten käyttöön)"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rekisterikilpi
Miksi Borgå on suomeksi Porvoo eikä Linnajoki?
Miksi Pyhtään (ruotsiksi Pyttis) Mögenport on suomeksi Munapirtti?
Se muna ilmeisesti kuuluu sikäläiseen pyttisannokseen. Minulle kiitos niin löysäksi paistettuna, että keltuainen valuu kastikkeeksi sinne pottupöperön sekaan!
Munapirtti on rantasvenskaksi muuten Mogenpört eikä Mögenport, mutta samapa tuo.
Meidän ruokakunnassamme on valmiiksi kypsytettynä ilmatiiviisti säilöttyä tanskalaista valkohomejuustoa (”Ätmogen dansk brieost / -camembertost”) kutsuttu reilusti ätmogeeniksi juuri täten lausuttuna. ”Eetmuugenit” saavat mennä toiskielisiin suihin.
Miksi Skomakarböle on Suutarila eikä Suutaripasila tai Kengäntekopasila?
Mitä sillä on väliä mitä joku katu on ruotsiksi tai suomeksi? Katua on kutsuttu suomeksi yhdellä ja ruotsiksi toisella ja mahdollisesti vielä benäjäksi ja saameksi joillain muilla nimillä. Ei niiten tarvitse olla käännöksinä yhtään samaan asiaan viittaavia.
Miksi tämä piti kysyä kaksi kertaa eri nimimerkillä?
Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, on vain tyhmiä ihmisiä.
Ensimmäisellä kerralla oli ruotsalainen nimimerkki. Sitä ei kukaan tällä suomalaisella palstalla ymmärtänyt.
Todellakin. On tyhmiä ihmisiä, kun tuollaista vielä kysyvätkin.
Siksi, kun töpeksin tietokoneeni kanssa tai sitten Suomi24 ei toiminut. En tiennyt, että ensimmäinen kysymykseni olikin lähtenyt matkaan. En tiennyt, mihin se livahti. Sitten huomasin, että olin kysynyt saman kysymyksen 2 kertaa.
Mitähän porilaiset ovat ajatelleet;
http://www.suomalainenklubi.net/
Jos Suomenlinna on Sveaborg, niin miksi se ei ole saman tien Русская крепость?
Tuo vanhavenäläisittäin kirjoitettu Sohvi on kirjaimistoltaan muistuttavinaan nykyukrainalaista:
http://static.toinenlinja.fi/web/00/00305_The_trilingual_street_sign_at_Sofiankatu.jpg
Tuollainen kolmikielinen kadunnimikyltti löytyy jostakin Helsingin Kauppatorin ja Senaatintorin välimailta.
Sveaborg sai pitää nimensä koko Venäjän-vallan ajan. Suomenlinna-nimi keksittiin vasta 1918.
Porilaiset ovat ajatelleet aivan oikein, koska kyseessä ei ole käännös. Suomalainen klubi ja Svenska klubben toimivat Porissa samoissa tiloissa, toisin kuin esim. Turussa tai Helsingissä.
"Klubben verkar i samma utrymmen som Suomalainen klubi, ett fungerande samarbete som har pågått redan i 70 år, eftersom bägge har samma ideal i att utföra en kulturgärning."
- http://yle.fi/uutiset/svenska_klubben_100_ar/5914083
Mitenkäs sitten porilaisittain nämä:
Ytterö=Yyteri
Innerö=Kyläsaari?
Kyläsaari on ruotsiksi Byö.
Tuo Pakapakan vastaus oli nimimerkille "No siten", joka on kai se tyhmä ihminen?
Ja heisulivein vastaus oli nimimerkille "Tyhmä kysyjä vastaa"
En ole muuten eläissäni nähnyt näin tyhmää ja idioottimaista keskustelupalstan jäsentelyä. Eihän täällä voi kukaan tietää kuka kenellekin vastaa. Ja auta armias, jos kyseessä on pitkä keskusteluketju ja joku vastaa sinne jonnekin keskelle, niin eihän sitä kukaan jaksa sieltä esille hakea ollenkaan.
Mutta tämä kai onkin nykyään ruotsalaisten hoteissa.
Sverige24.fi
Tämä Suomi24 oli alun perin ruotsalaisen luettelofirma Eniron omistama ja ylläpitämä portaali, mutta tuli muutama vuosi sitten myydyksi eräälle roskalehtikustantamolle, joka pitää päämajaansa Kööpenhaminassa.
Eniro-aikoihin Suomi24:n ”sisarportaali” oli http://www.passagen.se
Tuon heiton ”Sverige24.fi” saa tietenkin jättää omaan arvoonsa.
Kyläsaari voi olla ruotsiksi mitä vain, mutta Innerön suomenkielinen nimi on Kyläsaari.
Hakekaapa kirjastosta noin 1970 ilmestynyt Helsingin kadunnimet. Se kertoo vielä uskomattomampia asioita kuin olisit osannut kuvitellakaan. Bölen tilanvuokraaja Karl Pasila jätti jälkensä nimistöön, Vuosaari vastaa alkuperäistä deetöntä Norsjö-nimeä jne jne jne.