Seuraavan videon lopussa esitetään kysymys
http://ocw.mit.edu/courses/physics/8-01-physics-i-classical-mechanics-fall-1999/video-lectures/lecture-12/
Jos ette jaksa katsoa videota, niin se kysymys kuuluu seuraavasti:
Kun heitetään kevyt pallo (ilmanvastus otettava huomioon) ilmaan tietyllä lähtönopeudella v_0, niin se käy lakipisteessä P ja putoaa takaisin maanpinnalle. Kumpi on pitempi: nousu- vai laskuaika (vai yhtä pitkät).
Videolla professori Walter Lewin sanoo, että definiitti ratkaisu on olemassa, joten onko tähän joku helppo perustelu miksi niin on. Itse kun rupesin laskemaan, niin sain nopeudelle nousuvaiheeseen tangenttifunktiota ja laskuvaiheeseen hyperbolista tangenttifunktiota enkä nyt osaa kaikkien näiden vakioiden keskeltä miten tuo menee, kummassa aikaa menee enemmän...
http://ocw.mit.edu/courses/physics/8-01-physics-i-classical-mechanics-fall-1999/video-lectures/lecture-12/
Jos ette jaksa katsoa videota, niin se kysymys kuuluu seuraavasti:
Kun heitetään kevyt pallo (ilmanvastus otettava huomioon) ilmaan tietyllä lähtönopeudella v_0, niin se käy lakipisteessä P ja putoaa takaisin maanpinnalle. Kumpi on pitempi: nousu- vai laskuaika (vai yhtä pitkät).
Videolla professori Walter Lewin sanoo, että definiitti ratkaisu on olemassa, joten onko tähän joku helppo perustelu miksi niin on. Itse kun rupesin laskemaan, niin sain nopeudelle nousuvaiheeseen tangenttifunktiota ja laskuvaiheeseen hyperbolista tangenttifunktiota enkä nyt osaa kaikkien näiden vakioiden keskeltä miten tuo menee, kummassa aikaa menee enemmän...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Laskuaika on tietenkin pitempi. pystysuora kiihtyvyys on pienempi kuin g.
Nousussa suurempi kuin g.
Matka sama kumma ssakin.
Kiitos, nyt tajusin. Mutta pitkään siinä meni :D.
Siis, jos ylösnousussa menee aika t1 ja alastulossa aika t2, niin koska
( g F_res / m ) > ( g - F_res / m )
eli juurikin kiihtyvyys ylöspäin mennessä on itseisarvoltaan suurempi kuin alaspäin tultaessa, niin
integraali (esim. taun = aika suhteen) näistä nollasta t:hen asti on oltava myös tässä järjästyksessä.
Edelleen kun näitä integroidaan t:n suhteen nollasta t1:een ja vastaavasti nollasta t2:een, niin saadaan sama luku eli korkeus h.
Täten t2:n on oltava suurempi, sillä tässä integroitava oli pienempi.
Näin nopeuden kuvaaja tutkimalla minä sen itselleni perustelin. Mutta onko olemassa yksinkertaisempaa tai havainnollisempaa matemaattista perustelua tuolle väitteelle, että jos kiihtyvyys on pienempi ja matka sama, niin ajan täytyy olla pitempi?
tää äijähän esittelee samaa, mitä minä täällä joskus kysyin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3785517#comment-19852804
Joku järkimies sen silloin väänsi, harmi vaan että se nopeuskäyräkuva on poistettu..