Tossa viikon vaihteessa istuttiin kaljalla ja tuli väittely miten tuulen nopeus vaikuttaa tuulimyllyn tehoon. Osa intti lujasti että menee nopeuden neliössä mutta osa intti sen menevän nopeuden kuutiossa.
Kertokaa jotka osaatte laskea kumpiko on oikein, edes osapuilleen kun ei oteta pyörteilyä ja muita häviöitä huomioon. Itse kallistuin kolmannen potenssin puolelle.
Kertokaa jotka osaatte laskea kumpiko on oikein, edes osapuilleen kun ei oteta pyörteilyä ja muita häviöitä huomioon. Itse kallistuin kolmannen potenssin puolelle.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Äskettäin suomen kehittynein ilmastotiede laski, ettei tuulivoima
tuota mitään silloin kun ei tuule, mutta kuluttaa dieselöljyä.
Oli miten oli, tuulesta ei voi saada enempää energiaa kun ilmavirran
massan nopeudesta korotettuna toiseen potenssiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Liike-energia
T&ietysti ilmastotiede on esittänyt epätieteelliset laskelmansa
ilmastolehmän heruttamiseksi ja pekkarisen vävylöinniksi, mutta eivät
kestä tarkastelua perusfysiikan valossa vaikka kuinka pekkaroisi,
vävylöisi ja himastelisi, saatikka sailastelesi.
Kuutiossa se menee.
Erreys johtuu siitä että hemmot laski vain liike-energian kaavalla , jolloin
nopeuden kaksinkertaistuessa liike- energia nelinkertaistuu, mutta
jäi huomaamatta että tuulen nopeuden kaksinkertaistuessa myös lapakehän
läpi kulkevan massan määrä kaksinkertaistuu.
Näkee että palstan hohhelien tietomäärä lähenee rajattomasti nollaa kun eivät osaa vastata näin helppoon kysymykseen. Tietysti teho nousee ja laskee tuulen nopeuden kuutiossa. Kun myllyt suunnitellaan antamaan nimellistehonsa tuulennopeudella n. 12-15 m/s niin jokainen voi laskea mitä mylly antaa tehoa Suomen normaalituulilla eli n. 5-6 m/s. Ehkä n. 10 % nimellisestä, jos aina sitäkään.
Kysymys oli asiallinen ja valaiseva ja paljasti alarmistien olemattomat tiedot fysiikasta.
Paljasti mitä paljasti, eihän tuulesta voi temmata energiaa
enemmpää kuin siinä on, ja tuon määrittelee perusfysiikka sekä
Einstein tieteen hyväksymänä.
Kolmatta potenssia ihmetellessänne muistakaa ihmetellä miksi
purjelaiva kulkee tarvittaessa lähes vastatuuleen.
Energiaa ei ole ennenkään syntynyt tyhjästä, nyt kyseen ollessa
tuulen liike-energiasta.
Jaa että mitä, tuulessako ei muka ole energiaa, hoh hooo!
Tasamaan tallaajat käyttää usein tätä "kun ei tuule" argumenttia. Ei ehkä siinä kodin liepeillä mutta myllyt pystytetään rannikoille, korkeille mäille eli paikkoihin missä tuulee. Ja on otettava huomioon että vaikka maanpinnalla joskus tuntuu olevan tyyntä, yläilmoissa tuuleekin reippaasti. Laskettelija sen tietää, laaksossa tyyntä, menepäs tunturin huipulle niin aika puhuri käy.
Kuten metsäveli tuossa jo selitti, niin kolmannen potenssin mukaanhan se teho teoriassa kasvaa. Käytännössä myllyn tehoa on kovassa tuulessa kuitenkin pakko rajoittaa, koska turbiinin mekaaninen rasitus saattaisi muutoin kasvaa liian suureksi. Tuossa asiasta enämpi toisella kotimaisella.
http://www.wind-power-program.com/turbine_characteristics.htm
Tuulen nopeuden kasvu n. 10 m/s nopeuteen 25 m/s noin kaksinkertaistaa tehon tuoton. Siltä näyttäisi käytäntö.
Jossain oli esillä tuulipuiston saavuttama teho tarvittavaa maapinta-alaa kohti. Sekään ei kovin kaksinen ollut, olisiko just 2 W/neliömetri?
Aika sekava tuo ilmaisusi.
"Tuulen nopeuden kasvu n. 10 m/s nopeuteen 25 m/s"
Eli siis mitä?
Saattaapa käytäntö tuota luolkkaa ollakin koska myllyn generaattorin maksimiteho
saavutetaan paljon aikaisemmin kuin mitä kovalla tuulella olisi mahdollista
tuulesta saada.
Eli tästä johtuu että tuulisähkön tuotanto ei seuraa tuulen nopeutta, koska lapoja
pitää säätää kierrosluvun liiallisen kasvun välttämiseksi.