Tuulimyllyjen haitoista ei ole paljon keskusteltu mutta haitat ovat suuremmat kuin hyödyt, se on selvää. Listaan tuohon lyhyesti muutaman mitä nyt pikaisesti sattuu mieleen nousemaan.
1. Raiskaavat luontoa, rakentaminen vaatii valtavan aukkohakkuun jokaisen myllyn kohdalle ja jokaiselle myllylle tulee olla pysyvästi niin iso tie, että jättinosturi pääsee myllylle sekä rakennuaikana että koska tahansa myöhemminkin. Siksi ei voida tehdä korkeille huipuille koska isot nosturit eivät nouse jyrkkiä mäkiä. Tämä taasen vähentää energiantuottoa.
2. Siivet tappavat lintuja.
3. Tornin vaatiman betonin tuottaminen kuluttaa jättimäisesti energiaa ja luonnonvaroja.
4. Ääni ja siipien liike ovat kaameita lähellä olevalle asutukselle. Jos tehdään kauas asutuksesta niin silloin tiet raiskaavat enemmän metsäluontoa.
5. Suomessa siivistä talvisin lentävät jäämöykyt vaativat satojen metrien aidatun suoja-alueen ympärilleen. Suoja-alueen tulee isoilla myllyillä olla jopa luokkaa kilometri.
Tässä ei suinkaan ole kaikki, lisätkää muut, minua fiksummat.
1. Raiskaavat luontoa, rakentaminen vaatii valtavan aukkohakkuun jokaisen myllyn kohdalle ja jokaiselle myllylle tulee olla pysyvästi niin iso tie, että jättinosturi pääsee myllylle sekä rakennuaikana että koska tahansa myöhemminkin. Siksi ei voida tehdä korkeille huipuille koska isot nosturit eivät nouse jyrkkiä mäkiä. Tämä taasen vähentää energiantuottoa.
2. Siivet tappavat lintuja.
3. Tornin vaatiman betonin tuottaminen kuluttaa jättimäisesti energiaa ja luonnonvaroja.
4. Ääni ja siipien liike ovat kaameita lähellä olevalle asutukselle. Jos tehdään kauas asutuksesta niin silloin tiet raiskaavat enemmän metsäluontoa.
5. Suomessa siivistä talvisin lentävät jäämöykyt vaativat satojen metrien aidatun suoja-alueen ympärilleen. Suoja-alueen tulee isoilla myllyillä olla jopa luokkaa kilometri.
Tässä ei suinkaan ole kaikki, lisätkää muut, minua fiksummat.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Myllyjä halutaan Lappiin korkeille tuntureille. Esteeksi tulee todellakin kohdan 1 rajoitukset ja halutaanko raiskata Lapin erämaat isoilla teillä ja voimalinjoilla. Missä vihreys luuraa tässä asiassa ?
Otetaanpa tarkasteluun yksi noista väitteistä.
"2. Siivet tappavat lintuja."
Birdlife Suomi toteaa:
"Monissa tutkimuksissa on todettu yksittäiseen voimalaan törmäävän selvästi alle yhden lintuyksilön vuodessa."
http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml
Ovatko muutkin aloituksessa esitetyt väitteet samanarvoisia?
Sinä se jönssi luet tuotakin kuin piru raamattua poimien sielä sinulle sopivan yhden lauseen.
Heti tuon poimimasi kohdan jälkeen sanotaan:
" Joissakin tutkimuksissa on arvioitu turbiinikohtaiseksi lintutörmäysten määräksi vain 0.01 yksilöä / vuosi, mutta maksimissaan tapauksia on arvioitu tapahtuvan yli 60 vuodessa. Arviot ovat todennäköisesti aliarvioita, koska törmäyksissä kuolleet yksilöt häviävät luonnosta nopeasti petojen ja haaskansyöjien toimesta ennen kuin tutkijat ehtivät paikalle.
Linturikkailla alueilla törmäyksiä tapahtuu kuitenkin valitettavan usein. Tuulivoimalat ovat paikoin (esim. muuttoreiteillä) osoittautuneet vaarallisiksi isoille leveäsiipisille lintulajeille, kuten maakotkalle (Aquila chrysaetos) ja hanhikorppikotkalle (Gyps fulvus). Tuulivoimaloilla voi olla huomattavan kielteinen vaikutus näiden lajien populaatioihin, koska isoina lintuina ne ovat hitaita lisääntymään ja jo muutaman yksilön menetys voi olla kohtalokas. Tuulivoimalat myös valitettavasti keräävät usein petolintuja niiden tarjoamien tähystyspaikkojen runsauden vuoksi. Törmäysriskiä pidetään suurimpana kuikkalinnuille, joutsenille, hanhille, haikaroille ja erityisesti petolinnuille. "
Sinäkin olet joskus aikaisemmin väittänyt ilmastonmuutoksen aiheuttavan lajien sukupuuttoa ja nyt et sitten välitä yhtään jos esimerkiksi hanhikorppikotkaa uhkaa nuo tarpeettomat ropellit.
Ovat
Tuulivoimalat pitää rakentaa merelle puistoiksi. Sata supervoimalaa monikymmenkertaistaa nykyisen kapisiteetin.
Joo kalliit huoltohinna taattu, voiko siellä merioloissa edes generaattoria vaihtaa?
Vai jätetäänkö rikkinäiset paikoilleen kun se purkukin merioloissa on niin kallista
Tuulivoimalapuistoissa huolto on halvempaa ja tehokkaampaa kuin pienten maavoimalayksiköiden huolto.Keskittäminen ja isojen voimaloiden käyttö lisää huoltovarmuutta, tämä lienee ymmärrettävää.
Siksi ei voida tehdä korkeille huipuille koska isot nosturit eivät nouse jyrkkiä mäkiä
Iso nosturiauto ei kiipeä tunturille eikä kyllä kiipeä täysi betoniautokaan. Eli ei tehdä tuntureille eikä saada näin ollen paljon energiaakaan.
Se on hauskaa kun kaiken maailman ituhipit ja puitten halaajat ottavat kantaa ropellien puolesta ymmärtämättä kuitenkaan esim. rakennustekniikasta hölyn pölyäkään. Todella hauskaa sakkia ne hömpät.
Yhden tuntuirin tai korkean vaaran laelle mahtuu vain yksi tuulimylly. Eli tehtäiskö miljoonan euron tie vain yhtä myllyä varten korpimaaston läpi, ei niin mitään järkeä.
Ei myllyjen teossa ole muutenkaan järkeä, tie on siinä enää pieni lisäjärjettömyys.
Tuulimylly on Suomen oloissa järjetön ratkaisu ja tuottaa paljon kalliimpaa energiaa kuin ydinvoimakaan.
Minusta näyttää siltä, että vain tuulivoimaloiden vastustajat ovat järjettömiä.
Pari teknistä näkökohtaa. Tuulivoimaloiden takia sähkönsiirron kantaverkkoa pitää vahvistaa ja uusia voimalinjoja rakentaa kymmeniä ja satoja kilometrejä. Perusongelma siis on, että tehon tuotto voi ajoittain olla korkeakin, mutta suurim
man osan ajasta vaatimaton. Siirtoyhteydet pitää kuitenkin mitoittaa sen tehohuipun mukaan.
Kantaverkon vakauden kannalta suuret tehovaihtelut ovat huono asia. Jos nyt päätettäisiin rakentaa tuulivoimaa 1000 MW, tarvittaisiin huomattava määrä tehoreserviä. Agw-väellehän vesivoiman lisärakentaminen säätövoimaksi ei käy joten pitäisi rakentaa kaasuturbiini--tyyppisiä laitoksia. 300MW tehoa maksaa n. 100 milj euroa.
Mikä tuossa saasteettomassa ja edullisessa tuulienergiassa on sinulle niin vastenmielistä, että sitä vastaan pitää hörhöillä jopa klo 3:44 aamuyöllä?
Miksi itse hörhöilet tuulivoiman puolesta jopa klo 3:51 aamulla?
Ratkaisuna on vedyn paikallinen tuotanto ja sen muutaminen co²:n kanssa metaaniksi, joka on helppo kuljettavissa ja käytettävissä, vaikkapa omakotitalon polttokennossa.
Paitsi että tuon monimutkaisen ja edestakaisen prosessin lopullinen hyötysuhde on luokkaa 10-15 %. Eli ei järin järkevää eikä kannattavaa. Pitäisi olla paljon rikkaampi kansa kuin me suomalaiset että olisi varaa tuollaisiin leikkeihin. Ei näillä kestävyysvajeilla paljon leikitä näissä(kään) pakkasissa. Hyvä kun hengissä pysytään.
No jaa, köyhänä pysytäänkin, kun kaikkea uutta ensin tyrmätään, siten odotetaan, että kaikki muu tekevätkin niin ja siten tullaan perässä ja ostetaan heiltä valmis teknologia kovalla hinnalla.
Juuri näin, tuulivoimalat kehittyvät koko ajan ja ennen kaikkea raaka-aine eli tuuli on ilmaista ja saasteetonta.
Mistä sormenpäistä olet imenyt tuon hyötysuhden, ydinvoimayhtiöiden tiedotteistako?
Perehdy nyt ensin asiaan, ennen kuin kirjoittelet täällä.
Sitä paitsi: tämä teknologia on vasta alkumetreillä, aurinkopaneeleissakin ollaan nykyisessä tuotannossa 15% tienoilla ja labrassa siinä 50% paikkeilla. Siihen mennyt paljon lyhempi aika kuin autojen bensakulutuksen pudottaminen 30:sta litroista viiteen. Älä masennu.
Kun ynnätään yhteen myllyjen vaatimien teitten ja voimalinjojen valtaisat aukot metsissä ja myllyjen rakentamisen vaatimat aukot tuntureilla sekä rakentamisen vaatimat luonnonvarat niin voimme todeta, että niistä on Suomen luonnolle enemmän haittaa kuin hyötyä.
Jos lisäksi hinnoittelemme lintukuolemat niin miinukselle tase menee ja rajusti meneekin.
Kovasti ängetään myllyjen tekoa merelle mutta entäs merilinnut ja myllyn rakentamisen jättimäiset betoni- ja metallimäärät sekä merikaapelit sähköä varten?
Merellä olevien myllyjen siivet jäätyisivät ja tulisivat jään painosta alas. Sama kohtalo voisi olla tuntureillakin vai eikö joku ituhippi ole nähnyt kuvia tykkylumen peittämistä puista.
Jos siipiä aletaan lämmittää sulana pitämiseksi niin se veisi kovasti sähköä valtakunnan verkosta tällaisena tyynenä pakkaskuura-aikana. Kannattaako sellainen ?
Ei se kunnon ituhippiä vaivaa jos siipiä lämmitetään sähköllä tai myllyn rakentaminen ja ylläpito vie luonnonvaroja enemmän kuin säästää. Ropellit ovat niille uususkonto eikä asia niiden aivoissa muuksi muutu.
Ehkä voisi puhua jo uskonnosta nimeltä ropelliuskonto. Uskotaan ropellien kaikkivoivaan mahtiin, palvotaan niiden tolppia kuin toteemipaaluja ikään.
Eiköhän tuo on jo muualla ratkaistu, joten älä vaiva päätäsi sen takia.
Niin mikä on ratkaistu`?
Joo, saadaanhan niistä myllyjen 100 m korkeista tolpista tuntureille pakanoita varteen uusia seitoja kumartelupaikoiksi. Jos tolpan nupissa vielä jotain liikkuukin niin aina parempi, vaikuttaa elävämmältä.
Tuulimyllyjen jäätymisongelmat, ajat siten. Näissä olosuhteissa lavat lämmitettään, saman tapaan kuin lentokoneidenkin. Mutta nyrkkipajat eivät sellaista teknologia hallitsee.
Hieno homma, eikä vie yhtään sähköä, eihän. Pienellä tuulella menee koko tuotto siipien lämmitykseen eikä ehkä riitäkään. Kauhean järkevää tuo viherpipertäjien ja puitten halaajien energiapolitiikka, eikös vain olekin.
Kyllä on järkevä. Haittana vain teidänlaisten narisijoiden painostus kohti vanhanaikaisuutta.
Aikoinaan piti ensimmäisten autojenkin edessä kulkea mies lipun kanssa, etteivät hevoset säikähtää. Tällaisesta ajatusmaailmasta ja asenteista teidänkin kommentit ovat saaneet alkuunsa, piintyneettä vahanaikaisuutta joka halua jarruttaa kaiken kehityksen.
Myös Suomessa on korruptiolla tietysti oma roolinsa siinä jarrutuksessa.
Tuntureille ja vaarojen huipuille tehtävien myllypuistojen eräs vakava haittapuoli on todellakin tuo mainittu tielinjojen, myllyjen rakentamisen työmaa-alueitten sekä voimalinjojen viemät suuret metsäalat. Tämähän tietää sitä, että valtava määrä hiilinielua poistuu. Myllyjen vaikutus ilmakehän CO2-määrään tulisi olemaan Suomessa siitä syystä todennäköisesti negatiivinen !!!
Jos kenellä on esittää perusteltu laskelma, että näin ei ole niin esittäköön sen laskelmansa.
Jos myllyjä aletaan tekemään Suomen sisämaahan ja tuntureille varsinkin niin onkohan kukaan laskenut paljonko puustopinta-alaa menetetään yhtä myllyä kohden, keskimäärin. Voisi kuvitella näin ihan kuiviltaan, että kyse on monista hehtaareista hyvää hiilinielua per mylly.
Myllyt muuttavat ilmastoa nekin. Jos maapallo tehdään täyteen tuulimyllyjä ne seisauttavat tuulet ja muuttavat siten arvaamattomalla tavalla ilman kiertoa ilmakehässä.
Niinhän vesivoimalatkin ovat pilanneet vesistöt monellakin tapaa, esim. vaelluskalat kuolivat yms..
Varteenotettava ennustus, josko todellakin tuulet pysähtyvät. Sittenhän eivät myllytkään pyöri ja kaikki on mennyt hukkaan.
Tuulimyllyjen suurin haitta Suomessa, ainakin sisämaassa, lienee se, että ne eivät ikänään tuota niin paljon sähköä mitä rakentaminen ja rakentamisen sekä ylläpidon vaatima hiilinielujen tuhoaminen toimivat negatiivisesti. Niiden CO2-tase on siis ikuisesti negatiivinen.
Tunturien laelle tarvitaan aukkoja... :D
Kuvastaa kyllä aika hyvin näiden lähiöräkälöiden sätkänkäärijöiden yleistiedon tasoa.
Niin mikä kuvastaa?
"myllyjen rakentamisen vaatimat aukot tuntureilla"
Herra jumala ja Kolumbia -orkesteri! Kun se sakea metsäkin pitää hakata tunturin laelta!
Jos puita ei ole niin ei hakata. Mutta arvaas paljonko vie luonnonvaroja ja paljonko maksaa tehdä ja tasata rakennustyömaan alue rakkakivikkoon? Mutta eipä teikäläisiä taida tuulivoiman teon kustannukset paljon kiinnostaa, vai mitä ?
Entäs tunturien lakien luonnonvaraisuuden hävittäminen ja muuttaminen tasaisiksi kentiksi. Rakkakivikossa kun ei mitään rakenneta vaikka sitä sinä et tiedäkään.
Alle 8 miljardia maksaa, siinä mielessä poikkeaa eräistä muista epäonnistuneista hankkeista.
Onhan siinä tuulimyllyssä varmaan muutaman kymmenen neliömetrin laajuinen jalka.
http://www.protectourcommunities.com/wp-content/uploads/2012/10/wind_turbine.jpg
Ei voi rakentaa jos miehet ja koneet seisoo myllyn tulevan jalan kohdalla. Kun jalkaa tehdään pitää se tehdä vähän kauempaa ettei itse jää sen jalan alle. On sinulla aatokset, tyypilliset rakentamisesta mitään tietämättömän ituhipin "kokemusfunktiot".
----Alle 8 miljardia maksaa----
Meinaatko, että yksi ropellimylly tuottaa energiaa yhtä paljon ja yhtä tasaisesti kuin Olkiluoto 3 sitten kun se on valmis, joskus? Suomen tuulioloissa suurin osa myllyjen kuvitellusta tuotannosta on tositasiassa tuotettavakin ns. varavoimalla eli fossiilisin polttoainein. Etkö tätäkään tiennyt?
Onko sinulla käsitystäkään mitä Olkiluoto 3:a vastaavan tuulimyllystön ja sen varavoiman rakentaminen maksaa? Ja paljonko puustoa eli hiilinielua poistuu siinä projektissa. En usko, että on harmainta aavistustakaan.
Jos Lappi tehdään täyteen tuulimyllyjä ja ne joskus hävitetään vaikkapa siksi, että fuusiovoima on saatu käyttöön, niin luonnon raiskaukset ja niiden jäljet eivät häviä Lapista edes 1000 vuoteen.
Miksi tämä tuulimyllyihin liittyvä luonnon raju pitkäaikaistuhoaminen ei kiinnosta viherihmisiä? Sitä en käsitä. Tuulimyllythän ovat nimenomaan vihreitten puheissaan niin kovasti vastustamaa kovaa teknologiaa.