Olen nyt jonkin aikaa pohtinut asiaa, mutta en ole löytäny yksiselitteistä perustelua mietteileni. Kysymyksessä on hydraulisen nosturin toiminta. Tiedän, että ulkoinen paine jakautuu tasaisesti, joka puolelle nesteessä, jos tila on suljettu. Mikä on siis hydrostaattisen paineen osuus tässä yhteydessä? Kun nestepinnat eivät olisikaan tasoissa kuvassa vaikuttaisiko hydraulinen paine pintaan a1 voimakkaammin kuin alussa ja täten voiman pitäisi olla kokoajan suurempi kun mäntää painuu alaspäin? Joku jos tämän koko systeemin perustellun toiminnan saisi minulle selitettyä niin nostan hattua. :)
http://pascalteam.hu/en_pascal_law.php
http://pascalteam.hu/en_pascal_law.php
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet oikeassa siinä, että pintojen ero aiheuttaa hydrostaattista painetta hydraulisessa systeemissä. Harvassa käytännön systeemissä pintojen ero on edes metrejä, mikä tavallisimmilla hydraulinesteillä tarkoittaa vain kymmenesosa barien hydrostaattista painetta. Tyypillisimmissä hydraulijärjestelmissä käyttöpaine on kuitenkin useita kymmeniä jos ei peräti useita satoja bareja. Näin hydrostaattisella paineella ei ole systeemin toiminnassa mitään käytännön merkitystä.
Tiivistettynä on kyse vain siitä, millä tekijöillä on suuri merkitys ja millä pieni. Pienet tekijät voi jättää yleensä huomiotta.
Kiitos paljon oikein selventävästä vastauksesta!
Lisäisin että esim kaivurissa työpaine voi olla päälle 300baaria. ja esiohjauspainekin on muistaakseni 60baarin paikkeilla, saattoi olla kyllä 30 huitteissakin. Mutta sekin vastaa jo kolmensadan metrin korkeuseroa.. ja työpaine 3km korkeuseroa.
Työpaine nousee kaivurissa harvoin maksimiin kaivaessa ja yllättäen ylävaunun käännössä kysytään noita kovia paineita, kun kääntöliike alkaa ennen käännön vauhdin kiihtymistä
Ehkä paine kysymykset tulevat ensin vastaan kun betonia valuja tehdään kerrostaloon. Pumppuauton paine alkaa olla jarruttava tekijä. Vaikuttaa että nosturilla nostetaan betoni kuupassa ylos ja siellä oleva pumppu puomi pumppu hoitaa sitten varsinaiset valutyöt kun rakennus alkaa olla 30m korkeampi. Pumppu puomia ja pumppua nostetaan aina ylemmäksi rakentamisen tahtiin.
Itse olen jakanut hydraulikoneikoiden paineet traktoripaineisiin (175 bar), kaivinkonepaineisiin (350 bar) ja suurpaineisiin (700 bar).
Nuo paineet eivät sinänsä ole mitenkään korkeita, sillä vesileikkauspaineet ovat nykyisellään luokkaa 6500 bar. Silloin väittämä, että nesteet ovat kokoonpuristumattomia, tulee epäilyksenalaiseksi, sillä kokoonpuristuminen on lähes 20 prosenttia.
eihän siinä ole mitään epäilystä enää, jos kokoonpuristuminen on 20%
joo
Ajattele tuota vipusysteeminä.
Kun pienellä männällä työnnetään nestettä suurempaan mäntään niin tuo suurempi kuhoaa vähemmän kuin mäntä painuu. Eli männän liike on pidempi suhteessa sylinterin ja männän poikkipintaan. Syntyy voimien erotus.
Samalla tavalla pitkä vipu nostaa painavan taakan pienemmällä voimalla suhteessa vipuvarsien pituuteen.
Paine jakautuu tasan ja riippuu sylinterin nostamasta kuormasta, jos siinä sellainen on.
Käytänössä nestettä pumpataan pienellä pumpulla säiliöstä toiseen ja venttiili estää nesteen palaamisen takaisin.
Klenalleen menneitä rakennuksia on tullut nosteltua suoraa tuollaisella systeemillä.