Olen 20v nainen ja valmistuin suurtalouskokiksi viime keväänä. Työkokemusta keittiöalalta on tähän mennessä aika valitettavan vähän ja nyt olen ollut melkein 4 älytöntä kuukautta täysin ilman minkäänlaista työtä ja työkkäri kovasti yrittää hoputella minulle oman alani töitä. Olen tottakai laittanut hakemuksia, tosin vähän laiskanlaisesti kun ei ole yhtään motivaatiota ja ei vain tuo keittiöala kiinnostaisi siis yhtään! Eipä sen kummemmin haastatteluunkaan ole kutsuttu.
Tiedän että myöhäistä sitä tässä vaiheessa on enään valitella kun olen jo valmistunutkin. Tulin tämän vain huomanneeksi kun sain olla muutaman kuukauden työssä että tämä ei kyllä ole mun juttu.
En tosiaankaan tiedä yhtään mitä työtä sitä edes tulevaisuudessa tekisin. Eli vähän vaikeaa on ajatella edes uuden alan opiskeluja. Tosin eläintenhoito on aina kiinnostanut mutta onkohan sekään pidemmän päälle mun juttuni ihan elämäntyönä.
Olen ajatellut nyt kyllä laittaa hakemusta mm. siivojan, myyjän tai mihinkä tahansa muuhun työhön, mutta millaisethan mahdollisuudet mulla on. Eikö siivoojan työssäkin nykyään tarvita jonkinsortin koulutus..
On tämäkin vaan niin vaikeaa kun ei tiedä mitä tulevaisuudelta oikein haluaa :( Ja tämä työttömänä oleminen on kyllä kamalinta mitä voi olla!!
Olisi hienoa kuulla muiden kokemuksia jotka ovat olleet samassa tilanteessa.
Tiedän että myöhäistä sitä tässä vaiheessa on enään valitella kun olen jo valmistunutkin. Tulin tämän vain huomanneeksi kun sain olla muutaman kuukauden työssä että tämä ei kyllä ole mun juttu.
En tosiaankaan tiedä yhtään mitä työtä sitä edes tulevaisuudessa tekisin. Eli vähän vaikeaa on ajatella edes uuden alan opiskeluja. Tosin eläintenhoito on aina kiinnostanut mutta onkohan sekään pidemmän päälle mun juttuni ihan elämäntyönä.
Olen ajatellut nyt kyllä laittaa hakemusta mm. siivojan, myyjän tai mihinkä tahansa muuhun työhön, mutta millaisethan mahdollisuudet mulla on. Eikö siivoojan työssäkin nykyään tarvita jonkinsortin koulutus..
On tämäkin vaan niin vaikeaa kun ei tiedä mitä tulevaisuudelta oikein haluaa :( Ja tämä työttömänä oleminen on kyllä kamalinta mitä voi olla!!
Olisi hienoa kuulla muiden kokemuksia jotka ovat olleet samassa tilanteessa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos ei oma ala kiinnosta, niin hae ihmeessä jotain ihan muuta - ei Suomessa kenenkään ole mikään pakko tehdä sitä mihin sattuu olemaan koulutus...
Ei se ole aina niin yksinkertaista. Joskus ihminen lannistuu, puskee liian pitkään samaa, ja into loppuu koko työelämään. Liian paljon negatiivisia kokemuksia. Silloin ei osaa kuvitella mitenkään, että joku toinen työpaikka voisi olla autuaampi.
Mä valmistuin 3 vuotta sitten media-assistentiksi ja päivääkään en ole alan hommia tehnyt siitä kun valmistuin. Osittain siksi, kun en loppujen lopuksi koennut alan olevan se mun juttu, ja osittain myös siksi kun alan hommia ei ole paljoakaan tarjolla. Sain onnekseni kesätöitä kaupungilta oppaana (suhteiden kautta), mutta kesän jälkeen olinkin ihan omillani. Töitä ei löytynyt millään, kun ei ollut paljoa kokemustakaan. Muistaakseni ei tullut edes kutsuja haastatteluihinkaan. Lisäksi asuin vielä aika pienehkössä kaupungissa, missä oli muutenkin huono työtarjonta minunlaiselleni, vastavalmistuneelle nuorelle. Loppujen lopuksi päädyin TE-toimiston järkkämään työharjoitteluun. Rahaa oli niukasti, mutta tykkäsin kuitenkin tuosta harjoittelusta, kun paikkaan sai itse vaikuttaa. Olin koko sen maksimiajan (eli 6kk) harjoittelussa.
Nyt melkein 2 vuotta myöhemmin olen ollut töissä niin Postissa, henkilökohtaisena avustajana, siivojan hommiakin kokeilin ja nyt teen myyjän töitä. Heti parani työllistymismahdollisuudet, kun muutin toiselle paikkakunnalle. Mieti olisitko itse kenties valmis hakemaan töitä vähän kauempaa, kuin mistä nyt olet etsinyt? Kannattaa käyttää työkkärin palveluja mahdollisiman paljon hyväksi. Itsekin teen tällä hetkellä työtä, missä en viihdy ja suunnittelen ammatinvalintapsykologille menemistä. En tiedä onko niistä mitään hyötyä, mutta pääseepähän juttelemaan jollekin omista tuntemuksista :)
Mäkin olen viime vuodet tuskaillut asian kanssa, mitä oikeasti haluaisin. Haaveena olisi taas päästä opiskelemaan ja se onkin nyt tavoitteena tänä vuonna. Ei kannata jäädä kotiin murehtimaan ja märehtimään, saati jäädä tekemään sellaista työtä, mikä masentaa (kokemusta on..). Siivoojan ja myyjän töitä on kyllä mahdollista saada ilman vastaavaa koulutusta, mutta haluaisitko tehdä sellaista työtä loppuelämääsi? Laadi itselles vaikka jonkilainen suunnitelma, mitä voisit tehdä sen eteen, että saisit töitä? Tai kiinnostuksiasi vastaavan opiskelupaikan? Itsekin olen vielä vähän hakoteillä omien valintojeni kanssa, mutta kyllä se tästä selkenee :)
Sama homma, valmistuin aikanaan urheiluhierojaksi mutta en tehnyt niitä hommia, sen jälkeen valmistuin lähihoitajaksi ja tein 6kk päiväkodissa, tuntui riittävän ja sen jälkeen hain perus toimistotöihin jossa siis olen nyt.
Voisin kyllä vielä myöhemmin hakea lähihoitajan töitä mutta sen olisi oltava jotain toimistotyötä mitä on taas varmaan tosi vaikea saada lähihoitajana, kun ei ole edes asiakaspalveluun erikoistunut. Päiväkoti tai sairaala tyyppiset ei kiinnosta.
Nyt sain kyllä ihan uudenlaista näkökulmaa ja potkua, kiitos teille!
Tällähetkellä minua kiinnostaisi kovasti tehdä yhtä sun toista työtä, esim. Myyntityö, toimistotyö, kaupan myyjä, avustaja, matkailu alakin kävi mielessä. Mutta ongelma on etten yhtään tiedä mistä, kuinka ja keneltä mun kannattaa lähtee töitä näistä paikoista hakemaan kun ei ole koulutusta eikä kokemusta. Mutta senkin edestä kiinnostusta ja halua oppia. Isompaan kaupunkiin muuttokin on kieltämättä käynyt mielessä töidenkin kannalta, mutta en ole mielestäni vielä tarpeeksi panostanut töiden hakemiseen omalta alueelta.
Ajattelin hetimmiten käydä TE-toimistossa vähän juttelemassa ajatuksistani ja että olen viimeaikoina ollut vähän ulapalla ammatistani. Ja jos heillä olisi mahdollisesti tarjota juuri joku kurssi tai työharjoittelukin.
Mene metalli-alalle töihin, johonkin isohkoon metallialan yritykseen, aina niistä jotakin työtä löytyy joka soveltuu sellaiselle jolla ein ole kokemuusta ko. alalle eikä koulutusta, monia naisia metalli-alalla ja tekevät ja soaavat siinä missä miehetkin.
Moni nainen viihtyy työpaikassa miesten kanssa, ei ole niitä kissatappeluita.
Kannattaa kokeilla.