Menen suoraan asiaan, olen parikymppinen nainen ja minulla ei ole ystäviä. Ei yhtäkään. Kavereita on ollut, ja on muutamia keiden kanssa laitan joskus tooosi harvoin viestiä. Ja sitten niitä koulukavereita, joita en näe vapaa-ajalla ollenkaan.
Olen luonteeltani introvertti, hieman ujo sekä hiljaienn - ja aina ollut kiltin tytön maineessa. Haluan tehdä aina kaiken hyvin ja huolellisesti. Toisaalta olen myös hieman manipuloiva ja olen säälimättä käyttänyt mm. koulussa hyväkseni tätä mainettani pääsemällä helpommalla kuin muut.
Ilmeisesti muiden mielestä olen asiallinen ja tylsä. En itse ainakaan täysin ole samaa mieltä - kummallinen olen kyllä, ja mutta oikeanlaisessa seurassa voin olla ihan hauska ja spontaani ja myös kovaääninen. Vieraiden seurassa ja suurissa ryhmissä olen hieman etäinen.
Monesti saan kuulla, että vaikutan vanhemmalta kuin mitä oikeasti olen.
Olen muutenkin aina ollut "erilainen nuori" kun en ole käynyt baareissa, harrasta humalahakuista juomista, polta tai tee muutakaan tälläistä. Olen uskovainen, omaan vahvat(?) (ja monesti yleisestä käsityksestä poikkeavat) mielipiteet. En kuitenkaan osallistu mihinkään seurakunnantoimintaan.
Musiikkimakuni on laaja, eniten tykkään elokuvamusiikista ja muusta kauniista, melodisesta musiikista. Harrastan klassista musiikkia eri muodoissa. Pidän historiasta, mangasta sekä luonnosta, mutta samalla kulutan paljon aikaa tietokonepeleihin yms.
Olen hidas "syttymään" ja vielä hitaampi luottamaan ihmisiin.
Uskotteko, että kaltaiseni henkilö voisi ikinä löytää ystäviä?
Tuntuu, ettei minulla ole taitoa ystävystyä. Kaikki jää aina niin pintapuoleiseksi.
Haluaisin joskus vaan löytää jonkun, jonka seurassa voisin olla oma itseni. Ja tehdä kaikkea kivaa ja normaalia, matkustella, käydä kahvilla ja leffassa, lenkillä, patikoimassa....
En ole niinkään etsimässä täältä ystäviä, vaan haluaisin kuulla vain mielipiteitä, olenko todella niin kummallinen ja säälittävä luuseri, ettei kukaan oikeasti voisi olla ystäväni.
Olen luonteeltani introvertti, hieman ujo sekä hiljaienn - ja aina ollut kiltin tytön maineessa. Haluan tehdä aina kaiken hyvin ja huolellisesti. Toisaalta olen myös hieman manipuloiva ja olen säälimättä käyttänyt mm. koulussa hyväkseni tätä mainettani pääsemällä helpommalla kuin muut.
Ilmeisesti muiden mielestä olen asiallinen ja tylsä. En itse ainakaan täysin ole samaa mieltä - kummallinen olen kyllä, ja mutta oikeanlaisessa seurassa voin olla ihan hauska ja spontaani ja myös kovaääninen. Vieraiden seurassa ja suurissa ryhmissä olen hieman etäinen.
Monesti saan kuulla, että vaikutan vanhemmalta kuin mitä oikeasti olen.
Olen muutenkin aina ollut "erilainen nuori" kun en ole käynyt baareissa, harrasta humalahakuista juomista, polta tai tee muutakaan tälläistä. Olen uskovainen, omaan vahvat(?) (ja monesti yleisestä käsityksestä poikkeavat) mielipiteet. En kuitenkaan osallistu mihinkään seurakunnantoimintaan.
Musiikkimakuni on laaja, eniten tykkään elokuvamusiikista ja muusta kauniista, melodisesta musiikista. Harrastan klassista musiikkia eri muodoissa. Pidän historiasta, mangasta sekä luonnosta, mutta samalla kulutan paljon aikaa tietokonepeleihin yms.
Olen hidas "syttymään" ja vielä hitaampi luottamaan ihmisiin.
Uskotteko, että kaltaiseni henkilö voisi ikinä löytää ystäviä?
Tuntuu, ettei minulla ole taitoa ystävystyä. Kaikki jää aina niin pintapuoleiseksi.
Haluaisin joskus vaan löytää jonkun, jonka seurassa voisin olla oma itseni. Ja tehdä kaikkea kivaa ja normaalia, matkustella, käydä kahvilla ja leffassa, lenkillä, patikoimassa....
En ole niinkään etsimässä täältä ystäviä, vaan haluaisin kuulla vain mielipiteitä, olenko todella niin kummallinen ja säälittävä luuseri, ettei kukaan oikeasti voisi olla ystäväni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihan varmasti elämässäsi tulee olemaan ystäviä. On vain luotettava ihmisiin, oltava utelias... kiinnostunut erilaisista persoonista :D