Aina toitottavat että vasta 5 cm teräsjää kantaa kulkea. Minä mätin lunta katiska-avannon päällä seisten paino noin 83 kg eikä se ritissyt eikä ratissut.
Kun sitten hakkasin tuuralla jään - en tiedä oliko se teräsjäätä vai mitä niin huomasin
että se oli korkeintaan 3 senttistä
Kyllä minusta jo tuuman jää kestää aivan varmasti kalastajan.
Kun sitten hakkasin tuuralla jään - en tiedä oliko se teräsjäätä vai mitä niin huomasin
että se oli korkeintaan 3 senttistä
Kyllä minusta jo tuuman jää kestää aivan varmasti kalastajan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kai se nyt sen kalastajan kestää, mutta entäs sitten kun siihen jäälle tulee lisäksi painoa vielä lisää niistä muutamasta kymmenkilosesta hauesta ...
Siinä on vaarassa käydä niin, että jo saadut kalat hukkuu...
kalat hukkuu ????
Pahimmassa tapauksessa kalojen lisäksi kalastajakin on hukassa seuraavaan jäidenlähtöön saakka.
Itse jo osin vastasitkin kysymykseesi, et vain sitä huomannut. Tuota kolmisenttistä jäätä oli vain pienellä alalla avannossa, ja ympärillä oli paljon paksumpaa jäätä, joka tuki melkoisesti tätä pientä, ohutta jääaluetta. Mutta miten luulet käyvän, jos jää olisi kauttaaltaan kolmisenttistä, jolloin mitään tukea ei ympärillä olisi?
PS. Kysymyksesi ei sitten ollut matematiikkaa vaan fysiikkaa.
Minusta se "kysymys" ei ollut edes lapiofysiikan tasolla.
Luultavasti syksyjää kestää kolmesenttisenäkin, kun se on äärettömän sitkistä.
Sitten tulee epävarmuustekijöitä ettei jää olekaan joka paikasta 3 senttistä.
Potkurin kanssa tosin pääsee vielä ohuemmalla....
Henkilökin voi olla kalojen kanssa 150 kg
Onkohan jään kantavuuteen mitään laskelmaa, ainakaan siellä ei raudoituksia näy
perustuuko esim jäätiet mutu tuntumaan?
"Kysymyksesi ei sitten ollut matematiikkaa vaan fysiikkaa."
Jos hieman korostetaan, niin joskus tuntuu että jotkut matikistit suhtautuvat kuin Roope Ankka rahasäiliönsä sisältöön, enämpi itseisarvona: en takuulla anna ;)
Toisaalta tarkoitus on, että matematiikalla voitaisiin laskea jotain hyödyllistä, vaikka sitten jään lujuutta. (No, oikeasti jäänmurto-osaaminen on Suomessa kyllä maailman kärkeä.)
Eli kuitenkin: iso osa 'keskimatemaatikoista' saa toimeentulonsa sillä tapaa, että opettaa sitä kouluissa edelleen itsenään, joutumatta suuremmin perehtymään sitä hyödyntävien alojen kanssa. Täsmennetään, että esim. fysiikkaa ammatikseen tekijöitä ei kutsuta matemaatikoiksi.
Jään lujuutta on tutkittu melkoisen paljon sekä jääteiden että jäänmurtamisen tarpeisiin. Suomalaista, ruotsalaista, venäläistä, kanadalaista ja yhdysvaltalaista jäätietoutta löytyy hakevalle netistäkin aivan riittämiin.
Lisäksi minä en ole matematiikko tai edes fyysikko vaan insinööri. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että lähinnä insinööritieteiden mitoituslaskelmiin kuuluvan kysymyksen voisi parhaiten tehdä täällä fysiikkapalstalla.
Kalastajilla urheiluhenkeä näyttää aina riittävän näiden heikkojen jäiden suhteen. Monelta kalastajalta tämä urheiluhenki lähtee vuosittain muun hengen ohella joko syys- tai kevätjäillä.
Näinpä. Pointtini oli juurikin tuo (kun palstalla on enimmältään koululaisia ja opiskelijoita), että pelkän matematiiikan puitteissa ei tässä ehkä lujuuslaskelmiin vastausta tule, vaan paremmin fysiikan puolelta.
Toki kestää ohuempikin jää. Vieläpä hyppimistä. Oikeassa olet. Käypä vähän hyppimässä niin kestää kyllä. Testaa aina vaan ohuemmalla jäällä niin huomaat olevasi oikeassa.
Tässä tarinaa asiasta, valitettavasti vain imperiaaliyksiköissä:
http://lakeice.squarespace.com/bearing-strength/