Elikkä tosiaan hiukan taustaa tähän: kävin psykologilla puhumassa kaikista maailman ongelmistani mitä on siis paljon, suurin syy kuitenkin oli siis itsetuhoisuus (mistä emme nyt täällä ala jauhamaan) ja masentuneisuus. Ensimmäistä kertaa elämäni aikana kerroin asioistani, ja tämä psykologi kaikkia tekemisiäni ja ajatuksiani avasi minulle niin hyvin, että huomasin heti eron käyttäytymisessäni huomattavasti parempaan suuntaan. Eli olin erittäin tyytyväinen tilanteeseen, ja vaikka tiesin että prosessi tulee kestämään mahdollisesti vuosia, näin kuitenkin toivoa tunnelin päässä.
Itsemurha yritykseni jälkeen kuitenkin minut päätettiin siirtää psykoterapeutille Turun nuorten osastolle minne lie.
Nyt päästään siihen todelliseen kysymykseen.
Tämä henkilö, jonka pitäisi minua nyt hoitaa on tyly ja syyttävä.
Istuu toisella puolella huonetta kun puhuu, räplää puhelinta samaanaikaan, tuijottaa jokakerta kun vastaan mihin tahansa kuin hullua...
Suurin ongelma on kuitenkin syyttely.
Siis naurettava sellainen.
Minulla on sitoutumiskammo, johtuen existä (joihin emme nyt paneudu), ja olimme tästäkin puhuneet edellisen psykologini kanssa, joka oli jo auttanut minut pois tästä jatkuvasta seksin etsimisestä, kun ymmärsin asian todellisen syyn.
Tämä uusi psykoterapeutti mm. huokaili että "Eks sä ymmärrä et kaikki miehet ei oo samanlaisia?".
Ja kun sanoin että haluan nyt nuorena elää omaa elämääni enkä näe mitään syytä seurustelulle, niin vastaukseksi sain että "No jos sä olisit parisuhteessa, niin sun ei tartteis roikkuu likkojen kanssa siellä baareissa."
Kun alettiin tästä mun rahallisen tilanteen aiheuttamasta stressistä, niin taas syy löytyi minusta; "Jos sä olisit parisuhteessa, kulut menisi puoliksi".
Sain myös kuulla torumista muustakin kuin siitä etten seurustele, se nyt kuitenkin otti eniten tuolta syvältä koska sitä asiaa oli niin paljon läpikäyty vanhan psykologin kanssa.
Tämä psykoterapeutti käyttäytyi siis hyvin syyttelevästi, takertui pikkuasioihin millä ei ole mitään väliä, kritisoi mm. minun seksikäyttäytymistä jne. Vaikea selittää...
Ilmoitin äidilleni että lopetan siellä käymisen itkettyäni kotonani monta tuntia turhautuneena etten koskaan tulekaan paranemaan, tämä kuitenkin myöhemmin ilmoitti että hänen miehensä (joka on kaikkitietävä ja sen takia tätä varmistan) tuntee psykoterapeutin joka on puhunut tästä menetelmästä, joka on kuulemma masennuspotilaalle erittäin raskas, missä psykoterapeutti pyrkii lytistämään asiakkaan elefantin syvimpään reikään, jotta henkilön olisi pakko tutkiskella asioita monelta eri kannalta.
Itse en näe tässä mitään järkeä.
En koskaan missään välissä edes harkinnut että sen naisen puheissa olisi ollut mitään järkeä, ja ainoa mitä sain tästä käynnistä oli toivottomuus paranemisesta ja turhautuminen kun viimein oli päässyt niin pitkälle ja nyt kaikki vain loppui.
Onko tämä ihan oikea hoitomenetelmä?
Kuulemma näitä lytistämiskertoja on alkuun, sen jälkeen aletaan menemään askelia kerrallaan...
En halua haaskata aikaani ja kärsivällisyyttäni tuolla jos se on vain vanhempien keino pitää minut tapaamassa jotain tyyppiä, en myöskään löytänyt googlen avulla tähän vastausta...
Pitkä selitys tuli, mutta toivon että saisin vastauksen kysymykseeni.
Toivottavasti myös vastaajat ovat sen verran ymmärtäväisiä etteivät huomauttele mahdollisista kirjoitusvirheistä.
Itsemurha yritykseni jälkeen kuitenkin minut päätettiin siirtää psykoterapeutille Turun nuorten osastolle minne lie.
Nyt päästään siihen todelliseen kysymykseen.
Tämä henkilö, jonka pitäisi minua nyt hoitaa on tyly ja syyttävä.
Istuu toisella puolella huonetta kun puhuu, räplää puhelinta samaanaikaan, tuijottaa jokakerta kun vastaan mihin tahansa kuin hullua...
Suurin ongelma on kuitenkin syyttely.
Siis naurettava sellainen.
Minulla on sitoutumiskammo, johtuen existä (joihin emme nyt paneudu), ja olimme tästäkin puhuneet edellisen psykologini kanssa, joka oli jo auttanut minut pois tästä jatkuvasta seksin etsimisestä, kun ymmärsin asian todellisen syyn.
Tämä uusi psykoterapeutti mm. huokaili että "Eks sä ymmärrä et kaikki miehet ei oo samanlaisia?".
Ja kun sanoin että haluan nyt nuorena elää omaa elämääni enkä näe mitään syytä seurustelulle, niin vastaukseksi sain että "No jos sä olisit parisuhteessa, niin sun ei tartteis roikkuu likkojen kanssa siellä baareissa."
Kun alettiin tästä mun rahallisen tilanteen aiheuttamasta stressistä, niin taas syy löytyi minusta; "Jos sä olisit parisuhteessa, kulut menisi puoliksi".
Sain myös kuulla torumista muustakin kuin siitä etten seurustele, se nyt kuitenkin otti eniten tuolta syvältä koska sitä asiaa oli niin paljon läpikäyty vanhan psykologin kanssa.
Tämä psykoterapeutti käyttäytyi siis hyvin syyttelevästi, takertui pikkuasioihin millä ei ole mitään väliä, kritisoi mm. minun seksikäyttäytymistä jne. Vaikea selittää...
Ilmoitin äidilleni että lopetan siellä käymisen itkettyäni kotonani monta tuntia turhautuneena etten koskaan tulekaan paranemaan, tämä kuitenkin myöhemmin ilmoitti että hänen miehensä (joka on kaikkitietävä ja sen takia tätä varmistan) tuntee psykoterapeutin joka on puhunut tästä menetelmästä, joka on kuulemma masennuspotilaalle erittäin raskas, missä psykoterapeutti pyrkii lytistämään asiakkaan elefantin syvimpään reikään, jotta henkilön olisi pakko tutkiskella asioita monelta eri kannalta.
Itse en näe tässä mitään järkeä.
En koskaan missään välissä edes harkinnut että sen naisen puheissa olisi ollut mitään järkeä, ja ainoa mitä sain tästä käynnistä oli toivottomuus paranemisesta ja turhautuminen kun viimein oli päässyt niin pitkälle ja nyt kaikki vain loppui.
Onko tämä ihan oikea hoitomenetelmä?
Kuulemma näitä lytistämiskertoja on alkuun, sen jälkeen aletaan menemään askelia kerrallaan...
En halua haaskata aikaani ja kärsivällisyyttäni tuolla jos se on vain vanhempien keino pitää minut tapaamassa jotain tyyppiä, en myöskään löytänyt googlen avulla tähän vastausta...
Pitkä selitys tuli, mutta toivon että saisin vastauksen kysymykseeni.
Toivottavasti myös vastaajat ovat sen verran ymmärtäväisiä etteivät huomauttele mahdollisista kirjoitusvirheistä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mihin ihmeeseen oikeesti terapeuttia tarviit? (psyko- tai muutakaan, en nyt puutu siihen) Sinullahan tuntuu olevan omatkin aivot joilla ajatella. Lakkaa hyvä ihminen antamasta muiden ajatella puolestasi.
Kaikki tekevät virhearviointeja, varsinkin nuorena. Ja joo, yleistä tuo seksin etsiminen, ja joo, valitettavasti suurin osa miehistä ON oikeesti sellaisia. Kerkeet seurustelemaan paljon myöhemmin, sitten kuin sinusta tuntuu sille. Ja jos ei tunnu, niin siittiöitä saa kyllä spermapankistakin (juuri hyvä ystävättäreni teki jo toisen lapsen spermapankista hakemillaan siittiöillä, erittäin fiksu nuori nainen, mutta emme nyt puutu siihenkään)
Katso valoon, tukka taakse, -elämä on jo edessäsi. Ei kun kaasua. Muista jarruttaa mutkissa. Onnea matkaan........
Mihin ihmeeseen oikeesti terapeuttia tarviit? (psyko- tai muutakaan, en nyt puutu siihen) Sinullahan tuntuu olevan omatkin aivot joilla ajatella. Lakkaa hyvä ihminen antamasta muiden ajatella puolestasi.
Kaikki tekevät virhearviointeja, varsinkin nuorena. Ja joo, yleistä tuo seksin etsiminen, ja joo, valitettavasti suurin osa miehistä ON oikeesti sellaisia. Kerkeet seurustelemaan paljon myöhemmin, sitten kuin sinusta tuntuu sille. Ja jos ei tunnu, niin siittiöitä saa kyllä spermapankistakin (juuri hyvä ystävättäreni teki jo toisen lapsen spermapankista hakemillaan siittiöillä, erittäin fiksu nuori nainen, mutta emme nyt puutu siihenkään)
Katso valoon, tukka taakse, -elämä on jo edessäsi. Ei kun kaasua. Muista jarruttaa mutkissa. Onnea matkaan........
Tuo ei kyllä kuulostaa kovin rakentavalta ollakseen edes "lytistämistaktiikka". Olettaisin, että silloin yritetään kovin keinoin purkaa asiakkaan virheellisiä uskomuksia eikä puututa esimerkiksi elämäntapaan tai sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Tuomitseminen on eri asia kuin rajukin ajattelutapojen kritiikki. On törkeää kommentoida, että parisuhteessa kulut menisivät puoliksi. Sanooko hän myös pyörätuolissa olevalle, että juosten olisit jo perillä?
Minusta tuo terapeutti purkaa nyt omaa pahaa oloaan sinuun.
Juu en anna koskaan kenenkään ajatella puolestani, mutta tarvitsen todella tätä terapiaa ja olen oppinut hyväksymään tämän asian.
Tosiaan ne syyt miksi siellä käyn ovat hyvin monimutkaisia, eikä se ole vain niin helppoa että "nuorena sitä tulee pantua", vaan tähänkin liittyy taas monta miljoonaa muuta asiaa. Joten en tosiaan halua paneutua tähän aiheeseen tässä keskustelussa.
siili1 tätä minäkin mietin, ja kun sanottiin että "masentuneelle henkilölle tämä on hyvin raskas prosessi", niin eikä siellä yhtään mietitä että jos joku onkin niin herkkä kritiikille että tilanne vain pahenee tästä? Olisin itsekin ollut täysin murskana siitä että ajatukseni tuomitaan heti naurettavaksi ilman edellistä psykologiani, ja varsinkin kun papereissa lukee itsetuhoisuudesta ja itsemurhayrityksestä jotain, en välttämättä menisi edes psykologian menetelmien nimissä ehdointahdoin lytistämään toista...
Mitään psykologista "menetelmää" ei ole, jossa asiakasta lytistetään. Se on ammattitaidottomuutta..ihan suoraan sanon näin.
Voi olla mukana myös psykologin huonoa käytöstä.
Jos vain jaksat, niin tee valitus psykologiliittoon (laita liiton puheenjohgtaja Tuomo Tikkaselle sähköpostia). Liitto voi antaa huomautuksen, joka kuullostaa (ja voi ollakin) hyvin hampaaton palaute, mutta olisi edes jotakin.
Psykoterapia on herkkä instrumentti vaikuttaa toiseen ihmiseen ja psykoterapeutin tehtävä on olla KOKO AJAN kuulolla asiakkaan suhteen (asiakas ei saa ahdistrua hoidostaan) ja ITSENSÄ suhteen. Terapeuttisi ei osaa tai ei jaksa olla nyt niin kuin kuuluisi.