Elikkä ensimmäiseksi kysymys muuntajasta. Tapahtuuko muuntajan toisiokäämiin indusoituneen jännitteen lisäksi toisikäämissä myös itseinduktiota,kun virta pyrkii kasvamaan, jolloin virta kasvaisi ja olisi samssa vaiheessa ensiökäämin virran kanssa.
Ja toiseksi hiukan samantyyppinen kysymys. Miten värähtelypiiriin tässä tapauksessa vaikka dipoliantenniin saadaan syötettyä lisäenergiaa induktiivisen kytkennön kautta. Oppikirjani selostaa tämän todella epäselvästi. Tapahtuuko induktion lisäksi virran kasvua vastustavaa itseinduktiota jamiten tämä saadaan oikein tahdistettua? Kiitos jo etukäteen.
Ja toiseksi hiukan samantyyppinen kysymys. Miten värähtelypiiriin tässä tapauksessa vaikka dipoliantenniin saadaan syötettyä lisäenergiaa induktiivisen kytkennön kautta. Oppikirjani selostaa tämän todella epäselvästi. Tapahtuuko induktion lisäksi virran kasvua vastustavaa itseinduktiota jamiten tämä saadaan oikein tahdistettua? Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En osaa laskea tälläisiä laskuja, mutta olen käsittänyt että reistiivisellä kuormalla toision virta indusoi ensiöön jännitteen, joka pienentää ensiön induktanssia. Näin kuormituksen vaikutus siirtyy ensiöön.
Reaktiivisella kuormalla tilanne mutkistuu ja varsinkin vielä värähtelyn esiintyessä.
Radiotekniikassa oli jotain Q-hyvyysarvoja ja k- kytkentäkertoimia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Resonant_inductive_coupling
Q-ja k-arvoja ainaskin tuolla
Eli tapahtuuko toisiopuolella virran jälkeenjäänti jännitteestä, mikä tuntuisi loogiselta. Johtuisiko tämä puolestaan vain induktiovirran luonteesta muuttua kasvavan vastakkaisen kentän tahtiin aluksi hitaammin tässä tapauksessa, koska ensiöpuolen itseinduktio jo aiheuttaa virram jälkeen jäännin ensiöpuolella. Vai kun induktiojännite on aluksi suurimmillaan toisiokäämissä myös toisiokäämissä tapahtuu tämä virran jälkeenjäänti itseinduktion kautta. Onhan täälläkin virta kasvava.
Hankala asia tässä on juurikin tuo toisiopiiri, jossakäämi on ikäänkuin jännitelähteenä, mutta myös virtaavastustavana komponenttina
Voi kyllä olla, että jauhan tässä saman asian kahteen kertaan. Toivottavasti viiisammat selventävät.
Tuon on värähtelypiirin jätän oman onnen nojaan :D ei näillä pohjatiedoilla oikein aukea :(
Minkälainen on muuten yleensä käämiin indusoituvan jännitteen ja virran vaihe-ero? Onko tilanne sama kuin ac piirin käämissä? Esimerkiksi jos pelkkään käämiinkytketään lamppu niin onko virta jäljessä vai välitön, kun käämiin indusoituu jännite?
Olisiko kellään tietoa kun olen hiukan hämilläni tästä asiasta. :(
Onko siis käämi myös virtaa vastustava komponentti jos se on itse piirin jännitelähteenä?
Kun on kyse vaihtosähköstä, käämissä jännite kulkee virtaa edellä. Jos olisi kyseessä puhdas induktanssi, olisi vaihe-ero 90 astetta.
Kumpi kulkee edellä on helppo muistaa kapasitanssista. Konkka on sähköämpäri, johon varausta ts. jännitettä ei voi tulla ennen kuin sinne virtaa jotain.
Eli jos käytetään kytkentää, jossa käämiin on kytketty lamppu ja tähän käämiin saadaan indusoitua jännite niin jännite on piirissä vortaa edellä? Olenko aivan hakoteillä nyt tässä? Kiitoksia jo!
Niin se menee.
Tehonsiirrossa puhutaan usein cosini fiistä. Pätöteho on U x I x cos fii ja fii on virran ja jännitteen vaihe-ero. Sähköverkossa jännite on käytännössä aina edellä virtaa, koska verkon kuormasta valtaosa on induktiivista.
Näennäisteho on ohmin laista tuttu U x I, mutta virran ja jännitteen ollessa eri vaiheisia, pätöteho on aina pienempi kuin näennäisteho. Erotusta kutsutaan loistehoksi. Loistehoa kannattaa teollisuuskäytössä kompensoida joissain tapauksissa suurilla konkkapattereilla.
Lisätietoa googlaamalla pätöteho, näennäisteho, loisteho.
Heh heh, tuo kaikki johtuu siitä että radioaalto fotoneista laajentuu kahtakertaluokkaa pienempiä tihentymiä ns ikuista asiaa joka laajetessaan toisiokäämiin aiheuttaa mainitun kaltaiset ilmiöt.
:):):)
Savoy Teatteri
Mr. Voacille iso kiitos ja kumarrus!
Hmm. Entäs tilanne itse generaattorissa? Fysiikan kirjassani kukee, että virta ja jännite ovat samassa vaiheessa jos piiri on kiinni ja muu piirin induktanssi oletetaan nollaksi. Onhan sielläkin käämi... Mr. Voac once again? :D
Niin aiheuttaako generaattorikin itsessään vaihe-eroa? Tätä ongelmaa auttavaa tietoa en ole löytänyt mistään.
Generaattorin loistehon tuotantoa säädellään magnetoinnilla.
Wiki: "Automaattinen jännitteen ja loistehon säätö toimii siten, kun loistehon tarve verkossa kasvaa, lisätään virtaa apukoneen staattorille, jolloin myös magnetointivirta kasvaa ja generaattori tuottaa enemmän loistehoa"
Muuntaja käsitellään teoreettisessa sähkötekniikassa johtona, jossa on kela poikittain, ja muuntosuhde on 1, jolloin ensiö- ja toisiojännite ovat kuormittamattomassa muuntajassa yhtäsuuret ja samanvaiheiset. Ensiöpuolella tietysti kulkee magnetointivirta tuon kelan läpi.
Muuntajan hajakenttä näkyy johdossa sarjainduktanssina, joka aiheuttaa jännitteen alenemisen ja vaihesiirron ensiön ja toision välillä, kun muuntajaa kuormitetaan.
Vaihtosähkögeneraattoreissa on tarkoituksella suuri hajakenttä ja sarjainduktanssi, joten kuormitettaessa jännite alenee ja vaihesiirto kasvaa. Tuo kompensoidaan magnetointia ja kierroslukua säätämällä.
Antenniin energia etenee muuntajasta aivan samoin kuin mihin tahansa muuhunkin kuormaan, jolla on sama impedanssi.