Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla on tänään seuraava otsikko: "Hyvä aikomus – toteutus uupuu".
Kyse on työttömien oikeudesta ansaita ilman työttömyysturvan menetystä 300 euroa kuussa. Mitä uupuminen tarkoittaa tässä yhteydessä? Kirjakielessä sanalla on vakiintunut merkityksensä. Joissain murteissa uupuminen tarkoittanee puuttumista.
Tuossa lehtiartikkelissa esiintyy myös sana "kimurantti". Onko se hyvää suomenkieltä? Onneksi ei käytetä termiä "kinkkinen", jonka lähtökohta on kiinalaista tarkoittava haukkumasana.
Surkuhupaisaa tässä on se, että Helsingin Sanomat julistaa toisessa pääkirjoitussivun artikkelissa panostamistaan tekstiensä editointiin, siis toimintaan, johon kuuluu myös sanamuotojen valinta.
Kyse on työttömien oikeudesta ansaita ilman työttömyysturvan menetystä 300 euroa kuussa. Mitä uupuminen tarkoittaa tässä yhteydessä? Kirjakielessä sanalla on vakiintunut merkityksensä. Joissain murteissa uupuminen tarkoittanee puuttumista.
Tuossa lehtiartikkelissa esiintyy myös sana "kimurantti". Onko se hyvää suomenkieltä? Onneksi ei käytetä termiä "kinkkinen", jonka lähtökohta on kiinalaista tarkoittava haukkumasana.
Surkuhupaisaa tässä on se, että Helsingin Sanomat julistaa toisessa pääkirjoitussivun artikkelissa panostamistaan tekstiensä editointiin, siis toimintaan, johon kuuluu myös sanamuotojen valinta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Uupumisella on kaksoismerkitys ”väsyä” tai ”puuttua” kirjakielessäkin, joskin käyttämäni oikeakielisyysopas liittää jälkimmäisen merkityksen perään määreen ”vars. puhek.”
Kinkkinen-sanan lähtökohdaksi olen itse mieltänyt englannin sanan ”kinky”, jolla ei ole käsittääkseni kiinalaisten kanssa mitään tekemistä, vaan se merkitsee ”kähärää” tai ”käkkärää”, nykyisin usein myös (sukupuolisesti) kieroutunutta, yleisistä normeista poikkeavaa.
"Uupua" on minusta ihan OK, merkityksessä "puuttua". Mutta tuosta "kinkkisestä" olen sen verran eri mieltä, että minustakin sen kantasana on juuri "kiinalainen", ei "kinky". Aiemmin saatettiin sanoa, ehkä nykyäänkin, jostain hankalasta tai monimutkaisesta asiasta, että se on "kiinalainen juttu". Ilmaisuna taitaa olla kyllä olla englannista lainattu kyllä sekin:
Aasinsiltaa loikkien: eräs ruotsalainen kollegani piti tapanaan aina joskus jotain monimutkaista asiaa yleisölle selittäessään (englanniksi) kysyä, "Am I talking Greek to you?" Suomeksi sanottaisiin "täyttä hepreaa" tms. Vitsi oli siinä, että kaverin sukujuuret olivat Kreikassa...
Voisiko "kinkkinen juttu" olla vastaaava sanonta kuin "jokisen eväät" on? Eli viitata jonkun henkilön tekemisiin. Kinkkinen lienee kuitenkin suomalainen sukunimi siinä missä Kankkunen ja Jokinen.
Puuttumisen korvaaminen uupumisella on kulkeutunut viime aikoina lehtiteksteihin. Miksi käyttää asiajutussa ensisijaisesti väsymiseen viittaavaa sanaa, kun käytettävissä on yksiselitteinen ilmaisu?
Samaa kinkkinen on käytetty kauan ennen kuin kinky-estetiikka alkoi tulla meillä tunnetuksi. Tsaarin vallan ajan loppuvaiheessa Venäjän armeija toi Suomeen linnoitustöihin kiinalaisia. Näitä ilmeisesti nimitettiin kinkeiksi.
>Tsaarin vallan ajan loppuvaiheessa Venäjän armeija toi Suomeen
>linnoitustöihin kiinalaisia. Näitä ilmeisesti nimitettiin kinkeiksi.
Kinukki tuntuu minulle tuossa yhteydessä tutulta, kinkki ei. Kanukki viittaa puolestaan tietenkin kanadalaisiin.
Valokuvailin pari kuukautta sitten Helsingin Marttilassa noita sadan vuoden takaisia juoksuhautoja. Kiinalainen juttu!
Sanoja sekoitetaan nykyään toisiinsa. Uupuu ei todellakaan "oikeassa" kielessä merkitse puuttumista.
Kinkkisen esikuvana on Kotimaisten kielten keskuksen mukaan ruotsin kinkig-sana, jolla on monia merkityksiä. Suomen arkikieleen sana on lainattu
siis 'ongelmallisen, kiperän' merkityksessä. Joissakin länsimurteissa sanalla on tosin myös merkitys 'oikutteleva; vaativa, tarkka' tai 'saita'.
Tuo kinkkisen yhteys kiinalaisuuteen taitaa olla urbaanilegenda.
Hanki parempaa luettavaa. Jos sinun tekee mieli repostella Hesarin kielenkäyttöä, olet liian lähellä Hesarin tasoa. Vain fiksuille ihmisille kannattaa huomauttaa kielivirheistä – ja heillekin suoraan eikä jollain keskustelufoorumilla.
Hesari ei oikeasti panosta p*skaakaan editointiin, vaan on järjestellyt toimituksen työtä uudestaan. Väkeä ei lisätä, vaan vähennetään. Ja uusi hieno ”editointiyksikkö” on muodostettu kokoamalla sellaista väkeä, joiden uskotaan osaavan muokata juttuja kaupallisesti paremmiksi. Kielen oikeellisuus on siinä noin viidennen luokan asia. Puhumattakaan juttujen paikkansapitävyydestä, sehän on yleensä vain häiritsevää.
(Monta hyvää lehtijuttua on pilattu tosiasioiden tarkistamisella. Sellaisesta onkin lähes kokonaan luovuttu. Tämä ei tarkoita, että kieliasuja tarkistettaisiin. Editoinnin tavoitteena on lisätä lehden menekkiä ja lukemista, ja niiden tärkein tavoite taas on turvata mainostulot.
Sättii Hesarin kieltä ja pakertaa kuitenkin itse ilmaisjakelulehtien tasoista tekstiä? Onko trolli asialla?