....tytetättää

Tekijä-

Olen täällä töissä, ja teen hommat,
jotka porukan päällysmies minulla teettää.
Välistä pomo soittaa hänelle ja teetättää minulla niitä hommia.
Hänen esimiehensä oikeastaan niitä teetätyttää.
Vaikken tiedä, ihanko isopomo niitä teetätytettää.
On hänelläkin johtaja, joka kenties teetätytetättää.
Divisioonanjohtaja ... ööh .. kai hän teetätytetätyttää.
Toimitusjohtaja ...
Pääjohtaja....

Missä vaiheessa yllä kielikorva alkaa lipsumaan?

18

247

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kieli korvassa

      Milestäni lipsui kohdassa "teetätytettää". Ainakin monin kielikorvani sanoo "teetätytättää", mutta voin olla väärässäkin. Kovin usein ei tällaista verbimuotoa tule tarvinneeksi.

      (Huom. En sanonut "ei tule tar-vittua".)

    • Ei pelle

      Voitko mainita (lähdetietojen kera) yhden esimerkin virkkeestä, jossa sanaa ”teetättää” on käytetty eri merkityksessä kuin sanaa ”teettää”? Siis todellisesta kielenkäytöstä eikä näistä iänikuisista spekuloinneista, joissa kuvataan, miten sanoja jonkin oudon tavan mukaan muka voisi käyttää.

      • Kieli korvassa

        Siis ERI merkityksessä?

        Aloittajan tekstissä oli yksi esimerkki. Toinen lähde: Omat ajatukseni aloittajalle vastatessani, joskaan en kirjannut niitä tekstiksi.

        Jos joku pelle sanoo "teetättää" kun tarkoittaa "teettää", sille ei kai voi mitään. Juntti mikä juntti.


      • Vanhan koulun mies

        Ei kysymys suinkaan ole pelleilystä eikä oudosta tavasta, vaan suomen kielen rakenteisiin kuuluvasta erikoisuudesta. Lähdetietoja näin selvässä asiassa on turha kaivaa.

        Klassinen esimerkki entisaikojen tukkisavotoilta:

        hevonen vetää
        hevosmies vedättää (hevosellaan)
        pikkupomo vedätyttää (hevosmiehellä)
        ukkoherra vedätätyttää (pikkupomolla)

        Tehdä-sanasta vastaavat muodot kuuluvat tähän tapaan:

        työläinen tekee
        esimies teettää
        esimiehen esimies teetättää
        esimiehen esimiehen esimies teetätyttää

        Tästä eteenpäin hierarkiaketju alkaa mennä jo turhan teennäiseksi, joten jääköön jatkaminen viitseliäämmille.

        Edellämainitut hierarkiatasot ovat monen verbin kohdalla täysin luontevia. Nykyihmisten kielitajussa vain taitaa olla rappion aineksia näissä jutuissa.

        Itse olen päässyt kerran mukaan kunnon töihin – ajamaan tukkeja hevosella metsästä (1960-luvulla) – enkä totta vieköön suostu hyväksymään sitä, että teettäminen ja teetättäminen muka olisivat yksi ja sama asia!


      • Ei pelle
        Kieli korvassa kirjoitti:

        Siis ERI merkityksessä?

        Aloittajan tekstissä oli yksi esimerkki. Toinen lähde: Omat ajatukseni aloittajalle vastatessani, joskaan en kirjannut niitä tekstiksi.

        Jos joku pelle sanoo "teetättää" kun tarkoittaa "teettää", sille ei kai voi mitään. Juntti mikä juntti.

        Ilmeisesti vastauksesi on lyhyesti tulkittuna "En voi". Siis kysymys on keksityistä muotojen eroista ja turhanpäiväisestä viisastelusta, joka joskus sata vuotta sitten ehkä tuntui hyvältä vitsiltä.


      • Viisas mies
        Vanhan koulun mies kirjoitti:

        Ei kysymys suinkaan ole pelleilystä eikä oudosta tavasta, vaan suomen kielen rakenteisiin kuuluvasta erikoisuudesta. Lähdetietoja näin selvässä asiassa on turha kaivaa.

        Klassinen esimerkki entisaikojen tukkisavotoilta:

        hevonen vetää
        hevosmies vedättää (hevosellaan)
        pikkupomo vedätyttää (hevosmiehellä)
        ukkoherra vedätätyttää (pikkupomolla)

        Tehdä-sanasta vastaavat muodot kuuluvat tähän tapaan:

        työläinen tekee
        esimies teettää
        esimiehen esimies teetättää
        esimiehen esimiehen esimies teetätyttää

        Tästä eteenpäin hierarkiaketju alkaa mennä jo turhan teennäiseksi, joten jääköön jatkaminen viitseliäämmille.

        Edellämainitut hierarkiatasot ovat monen verbin kohdalla täysin luontevia. Nykyihmisten kielitajussa vain taitaa olla rappion aineksia näissä jutuissa.

        Itse olen päässyt kerran mukaan kunnon töihin – ajamaan tukkeja hevosella metsästä (1960-luvulla) – enkä totta vieköön suostu hyväksymään sitä, että teettäminen ja teetättäminen muka olisivat yksi ja sama asia!

        Lähdetietoja on toki turha kaivaa, koska niitä ei ole.


      • Kieli korvassa
        Ei pelle kirjoitti:

        Ilmeisesti vastauksesi on lyhyesti tulkittuna "En voi". Siis kysymys on keksityistä muotojen eroista ja turhanpäiväisestä viisastelusta, joka joskus sata vuotta sitten ehkä tuntui hyvältä vitsiltä.

        Väärin tulkittu. Muotojen erot eivät ole keksittyjä eivätkä viisastelua, vaan ne perustuvat suomenkielen rakenteeseen. Jollei sitä ymmärrä, on aika pelle.


      • Vanhan koulun mies
        Viisas mies kirjoitti:

        Lähdetietoja on toki turha kaivaa, koska niitä ei ole.

        Oletko niin viisas, että kuvittelet kaiken viisauden löytyvän netistä, klikattavina lähdelinkkeinä? Kun googlailet nyt käsiteltäviin kuratiivisiin verbijohdoksiin eli teettoverbeihin liittyviä lähdeartikkeleita etkä löydä niistä suomen kielen teettoverbien eri teettämishierarkiatasojen mukaisesti vaihtuvia muotoja, vedät johtopäätöksen, ettei sellaisia ole olemassakaan!

        Olepa sitten niin viisas. Minä ja moni muu emme ole elävästä suomen kielestä niin pitkälle vieraantuneita emmekä niin nettiuskovaisia. Käytännön tietoa ja viisautta on meille muuallakin kuin hiiren klikkauksen päässä.


      • Keskustelija_
        Vanhan koulun mies kirjoitti:

        Oletko niin viisas, että kuvittelet kaiken viisauden löytyvän netistä, klikattavina lähdelinkkeinä? Kun googlailet nyt käsiteltäviin kuratiivisiin verbijohdoksiin eli teettoverbeihin liittyviä lähdeartikkeleita etkä löydä niistä suomen kielen teettoverbien eri teettämishierarkiatasojen mukaisesti vaihtuvia muotoja, vedät johtopäätöksen, ettei sellaisia ole olemassakaan!

        Olepa sitten niin viisas. Minä ja moni muu emme ole elävästä suomen kielestä niin pitkälle vieraantuneita emmekä niin nettiuskovaisia. Käytännön tietoa ja viisautta on meille muuallakin kuin hiiren klikkauksen päässä.

        Ihanaa, vihdoinkin täältä löytyi joku, joka on valmis keskustelemaan kielen todellisista, elävistä ilmiöistä. Liian monilla on sellainen asenne, että jos jotakin ilmiötä ei ole tutkittu, koko ilmiötä ei voi olla olemassakaan. Samoin välillä juututaan jonkin yhden hakuteoksen antamaan määritelmään ja todetaan, että puolet kielenkäyttäjistä ovat "väärässä", kun käyttävät sanaa toisessa merkityksessä. Kaiken huipuksi todisteiden tulisi löytyä netistä, jossa tiede ja etenkin kielitiede on varsin aliedustettuna.

        Kun ihmiset hölläisivät vähän, niin täällä olisi mukava keskustella myös todellisista kielen ilmiöistä. Tietenkin oikeakielisyydelle voi olla omat keskustelunsa. Nämä keskustelut täällä ovat kuitenkin verrattavissa lähinnä kahvipöytäkeskusteluun eikä täällä kerätä tai tuoteta aineistoa väitöskirjoihin.


      • teetätyttäjä
        Kieli korvassa kirjoitti:

        Väärin tulkittu. Muotojen erot eivät ole keksittyjä eivätkä viisastelua, vaan ne perustuvat suomenkielen rakenteeseen. Jollei sitä ymmärrä, on aika pelle.

        Aivan, väärin. Kun isompi pomo määrää pienempää teettämään alaisillaan jotakin, niin ei hän suhteessa tuohon alaiseen teetä, koska ei suoraan tätä määräile. Isompi pomo nimenomaan teetätyttää jotakin.

        Mutta toisaalta tässä hierarkiassa ei voida jatkaa yhtään pitemmälle ymmärrettävyyden kärsimättä. Jo teetätyttäminen on turhan vaikea hahmottaa. Itse asiassa teettäminen riittääkin, jos komentoporrastuksen pituudella ei ole merkitystä. Ja onhan teetätyttäminen jo vähän huvittavan kuuloista. Niin on, miltä tuntuu...


      • Herttaista
        Keskustelija_ kirjoitti:

        Ihanaa, vihdoinkin täältä löytyi joku, joka on valmis keskustelemaan kielen todellisista, elävistä ilmiöistä. Liian monilla on sellainen asenne, että jos jotakin ilmiötä ei ole tutkittu, koko ilmiötä ei voi olla olemassakaan. Samoin välillä juututaan jonkin yhden hakuteoksen antamaan määritelmään ja todetaan, että puolet kielenkäyttäjistä ovat "väärässä", kun käyttävät sanaa toisessa merkityksessä. Kaiken huipuksi todisteiden tulisi löytyä netistä, jossa tiede ja etenkin kielitiede on varsin aliedustettuna.

        Kun ihmiset hölläisivät vähän, niin täällä olisi mukava keskustella myös todellisista kielen ilmiöistä. Tietenkin oikeakielisyydelle voi olla omat keskustelunsa. Nämä keskustelut täällä ovat kuitenkin verrattavissa lähinnä kahvipöytäkeskusteluun eikä täällä kerätä tai tuoteta aineistoa väitöskirjoihin.

        Herttaista, miten vaahdotaan elävästä kielestä teorian vastakohtana, kun kiihkoillaan sellaisen teoreettisen erottelun puolesta, joka todellisuudessa esiintyy vain huonoissa vitseissä,

        Jos kyse olisi elävän kielen ilmiöstä, siitä olisi helppo esittää viitteitä. Kukaan ei ole erityisesti nettiviitteitä vaatinut, eikä niillä kovin suurta arvoa olisikaan. Viite on sentään ensisijaisesti kirjallisuusviite. Siis missä todellisessa kielenkäytössä on erotettu edes "teettää" ja "teetättää"? Ei nyt edes puhuta väitetyistä korkeamman kertaluokan eroista.

        Todellisessa suomen kielessä ne tarkoittavat samaa. Teettäminen voi olla vaikka miten epäsuoraa.

        Jos joku muuta väittää, pitäisi pystyä iskemään viitteitä tiskiin.

        Mutta jotkut ovat ihastuneet lapselliseen vitsiin ja kertovat sen vaikka miten monta kertaa ja uskovat vielä sen kuvaavan todellisuutta.


      • Kieli korvassa
        Herttaista kirjoitti:

        Herttaista, miten vaahdotaan elävästä kielestä teorian vastakohtana, kun kiihkoillaan sellaisen teoreettisen erottelun puolesta, joka todellisuudessa esiintyy vain huonoissa vitseissä,

        Jos kyse olisi elävän kielen ilmiöstä, siitä olisi helppo esittää viitteitä. Kukaan ei ole erityisesti nettiviitteitä vaatinut, eikä niillä kovin suurta arvoa olisikaan. Viite on sentään ensisijaisesti kirjallisuusviite. Siis missä todellisessa kielenkäytössä on erotettu edes "teettää" ja "teetättää"? Ei nyt edes puhuta väitetyistä korkeamman kertaluokan eroista.

        Todellisessa suomen kielessä ne tarkoittavat samaa. Teettäminen voi olla vaikka miten epäsuoraa.

        Jos joku muuta väittää, pitäisi pystyä iskemään viitteitä tiskiin.

        Mutta jotkut ovat ihastuneet lapselliseen vitsiin ja kertovat sen vaikka miten monta kertaa ja uskovat vielä sen kuvaavan todellisuutta.

        On lapsellista vaatia "viitteitä tiskiin", jos ei satu ymmärtämään verbien "teettää" ja "teetättää" eroa.


      • melkein oikein
        teetätyttäjä kirjoitti:

        Aivan, väärin. Kun isompi pomo määrää pienempää teettämään alaisillaan jotakin, niin ei hän suhteessa tuohon alaiseen teetä, koska ei suoraan tätä määräile. Isompi pomo nimenomaan teetätyttää jotakin.

        Mutta toisaalta tässä hierarkiassa ei voida jatkaa yhtään pitemmälle ymmärrettävyyden kärsimättä. Jo teetätyttäminen on turhan vaikea hahmottaa. Itse asiassa teettäminen riittääkin, jos komentoporrastuksen pituudella ei ole merkitystä. Ja onhan teetätyttäminen jo vähän huvittavan kuuloista. Niin on, miltä tuntuu...

        Isompi pomo nimenomaan teetättää jotakin, se on vielä helposti ymmärrettävä. Teetätyttää ei ehkä välttämätön, voinee ilmaista selkeämmin muuten, paitsi jos koko teettoketju esitetty kuten "Vanhan koulun miehen" esimerkeissä.


    • tytätyttäjä

      Isopomo on jo ainakin käytännössä liikaa.

    • Teetätin

      Tuo "teettää" lienee lyhyytensä vuoksi erityisen hankala tapaus. Puhuja tuntee ilmeisesti tarvetta lisätä siihen jotain. Eniten olen kuullut teetto-muotoja, kun puhutaan ompeluttamisesta. Moni puhuu teetättämisestä, mutta kuitenkin oikein ompeluttamisesta ja lyhennyttämisestä.

      Esimerkiksi muoto "teetin" lipsahtaa helposti muotoon "teetätin", mutta pidempi "teetetty" kelpaa sellaisenaan eikä venähdä muotoon "teetätetty".

      Sellaisia muotoja kuin maalatuttaa ja korjatuttaa kuulee myös paljon. Liekö siinä puhujalla käsityksenä, että jotain t:tä pitää olla paljon mukana kun nyt kerran teetetään.

    • aloittajat

      Tulipa tästä vielä mieleen erikoisuus verbistä noutaa. Mahtaako tästä johdettu teettomuoto "noudattaa" olla myös oma verbinsä ihan eri historialla, vaiko vain vakiintunut sanonta merkityksessä toimia jonkin mukaan. Esim. "noudattaa varovaisuutta" tai vaikkapa liikennesääntöjä. Harvoinpa niitä noudetaan tai noudatutetaan:)

      • Teettotaatto

        Miksipä ei liikennesääntöjä voisi noudattaa? Jos niistä on laadittu painotuotteita, joita on kirjakaupan varastossa, voi myymälän esimies hyvinkin noudattaa niitä alaisellaan hyllyyn.


      • teenteetto
        Teettotaatto kirjoitti:

        Miksipä ei liikennesääntöjä voisi noudattaa? Jos niistä on laadittu painotuotteita, joita on kirjakaupan varastossa, voi myymälän esimies hyvinkin noudattaa niitä alaisellaan hyllyyn.

        " Harvoinpa niitä noudetaan tai noudatutetaan:) "
        Hyvin harvinaista, vaikkakin teoriassa mahdollista. Tavarat yleensä tilataan ja posti tai kuriiri tuo.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      40
      3771
    2. Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron

      Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal
      Maailman menoa
      33
      3364
    3. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      69
      2968
    4. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      91
      2820
    5. Miks tän meidän

      Rakkauden on pitänyt olla näin vaikeaa?
      Ikävä
      35
      1828
    6. Mitäs nyt sijoittajat?

      Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no
      Maailman menoa
      83
      1816
    7. muista olla

      VAROVAINEN! m
      Ikävä
      24
      1659
    8. Elän vastoin

      Kaikkia arvoja kun en pysy sinusta erossa.
      Ikävä
      28
      1597
    9. Onneksi on edes yksi kuva

      Susta mitä voin välillä ihastella ja kaipailla sua😔
      Ikävä
      29
      1579
    10. Olisitpa se hellä

      Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k
      Ikävä
      23
      1564
    Aihe