Mensalaisille kysymys.

Kielellisen älykkyyden mittari on poistettu Mensan testeistä, koska siihen vaikuttaa koulutus aivan suoraan.

mette.soderman kirjoitti:

Kielellisen älykkyyden mittari on poistettu Mensan testeistä, koska siihen vaikuttaa koulutus aivan suoraan.

Enpä nyt sanoisi. Ainakin Wais-III ja -IV eivät mittaa akateemista tietotasoa. Ne mittaavat kykyä miettiä asioita verbaalisesti ja usein abstraktista näkökulmasta. Ei koulutus ja opiskelu ole ainoita tekijöitä, jotka luovat sanavarastoa vaan kommunikoimisella, ajattelulla ja yhteiskunnassa elämisellä on siihen paljon suurempi vaikutus. Kysyin juuri pyskologiltani, että menestyvätkö akateemisesti menestyvät keskimääräistä paremmin Wasi:n verbaalisessa osiossa. Hän ei ole huomannut korrelaatiota.

Ja jos viittaat varsinaisesti "yleistietoa" mittaavaan osioon, sekään ei tarvitse akateemista taitoa (Anteeksi toistosta. En jaksa miettiä vasta herättyäni kielellisesti nokkelaita ilmauksia). Siinä ei ole tarkoitus mitata oletko ollut hereillä fyysikan tai hirstorian tuntien aikana. Siinä kysytään asioita, jotka pyörivät yhteiskunnassamme lähes päivittäin joko suorasti tai epäsuorasti. Näin ollen voidaan puhua, että yleistieto-osio mittaa säiliömuistiasi.

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2241473-pojan-ao-145-a/

Tuossa on yksi linkki, jossa äidin "poika" on saanut huipputuloksen Wasi:sta (Ainakin testin kuvaus sopii hyvin Wasi:iin.), vaikka kyseinen poika on ollut koulussa ongelmatapaus. En käsittele tätä enempää. Oletan, että ymmärsit, mitä ajan takaa. ;)

Siihen on syynsä, että kukaan asiansa osaava psykologi ei tee Culture Fair-testejä älykkyyden määrittelyyn tai mittaamiseen.

"Intelligencie is the aggregate or global capacity of the individual to act purposefully, to think rationally, and to deal effectively with his/her enviroment."
- David Weschler

En ole provo kirjoitti:

Enpä nyt sanoisi. Ainakin Wais-III ja -IV eivät mittaa akateemista tietotasoa. Ne mittaavat kykyä miettiä asioita verbaalisesti ja usein abstraktista näkökulmasta. Ei koulutus ja opiskelu ole ainoita tekijöitä, jotka luovat sanavarastoa vaan kommunikoimisella, ajattelulla ja yhteiskunnassa elämisellä on siihen paljon suurempi vaikutus. Kysyin juuri pyskologiltani, että menestyvätkö akateemisesti menestyvät keskimääräistä paremmin Wasi:n verbaalisessa osiossa. Hän ei ole huomannut korrelaatiota.

Ja jos viittaat varsinaisesti "yleistietoa" mittaavaan osioon, sekään ei tarvitse akateemista taitoa (Anteeksi toistosta. En jaksa miettiä vasta herättyäni kielellisesti nokkelaita ilmauksia). Siinä ei ole tarkoitus mitata oletko ollut hereillä fyysikan tai hirstorian tuntien aikana. Siinä kysytään asioita, jotka pyörivät yhteiskunnassamme lähes päivittäin joko suorasti tai epäsuorasti. Näin ollen voidaan puhua, että yleistieto-osio mittaa säiliömuistiasi.

http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2241473-pojan-ao-145-a/

Tuossa on yksi linkki, jossa äidin "poika" on saanut huipputuloksen Wasi:sta (Ainakin testin kuvaus sopii hyvin Wasi:iin.), vaikka kyseinen poika on ollut koulussa ongelmatapaus. En käsittele tätä enempää. Oletan, että ymmärsit, mitä ajan takaa. ;)

Siihen on syynsä, että kukaan asiansa osaava psykologi ei tee Culture Fair-testejä älykkyyden määrittelyyn tai mittaamiseen.

"Intelligencie is the aggregate or global capacity of the individual to act purposefully, to think rationally, and to deal effectively with his/her enviroment."
- David Weschler

Lue lisää

"Ei koulutus ja opiskelu ole ainoita tekijöitä, jotka luovat sanavarastoa vaan kommunikoimisella, ajattelulla ja yhteiskunnassa elämisellä on siihen paljon suurempi vaikutus."

Tuohan merkitsee sitä että ei mitata lahjakkuutta vaan eneäänmkin hankittuja ominaisuuksia. Käytännössä merkitsee sitä että esim. akateemisesta perheestä lähtöisin oleva lapsi ja vaatimattomista oloista oleva lapsi eivät ole samalla viivalla vaikka olisivat yhtä älykkäitä. Samoin harrastukset vaikuttavat paljon, esim. kirjallisuuden harrastaja vs. tietokonepelien harrastaja.

7+18 kirjoitti:

"Ei koulutus ja opiskelu ole ainoita tekijöitä, jotka luovat sanavarastoa vaan kommunikoimisella, ajattelulla ja yhteiskunnassa elämisellä on siihen paljon suurempi vaikutus."

Tuohan merkitsee sitä että ei mitata lahjakkuutta vaan eneäänmkin hankittuja ominaisuuksia. Käytännössä merkitsee sitä että esim. akateemisesta perheestä lähtöisin oleva lapsi ja vaatimattomista oloista oleva lapsi eivät ole samalla viivalla vaikka olisivat yhtä älykkäitä. Samoin harrastukset vaikuttavat paljon, esim. kirjallisuuden harrastaja vs. tietokonepelien harrastaja.

Lue lisää

Älykkyys on pääosin hankittu ominaisuus. Se, että vaikka olisit perimältäsi älykäs, ei tee sinusta älykästä, sillä jos et kehitä älyäsi, se jää alhaiseksi. Loogisia älypelejä harrastavat pärjäävät loogisuutta mittaavissa testeissä, kirjallisuutta lukevat pärjäävät todennäköisesti paremmin Wasi:n verbaalisessa-osiossa.

Kuitenkaan verbaaliset lahjakkaat ihmiset eivät välttämättä aina tykkää lukea. Usein erityisesti pojilla tuon kaltainen mielenkiinnon kohde saattaa johtaa kiusaamiseen. Heillä on kuitenkin yleensä kyky luoda arjen yksinkertaisimmista asioista, itsestäänselvyyksistä, tarkkoja verbaalisia määrittelyjä, joita verbaalisesti heikko tasoisemmat eivät tee. Olkoonki, että he eivät olisi kaunokirjallisuuden tai muun vastaavan harrastajia.

Lisäksi verbaalista kyvykkyyttä mittaavat tesit eivät mittaa pelkästään sanastoasi vaan luovaa ajattelua. Tämän osion nimi on samankaltaisuudet. Siinä sinun pitää kertoa, millä tavalla kaksi käsiteellisesti hyvin erilaista sanaa ovat samankaltaisia. Tämän testin tarkoitus on mitata testattavan verbaalista luovuutta (Kuten jo sanoin) ja abstraktia ajattelua verbaalisesti, sanallisesti, kielellisesti.

Huomaa kuitenkin, että Wasi ei testaa pelkästään verbaalista kyvykkyyttä vaan myös non-verbaalista. Toisin sanoen siinä on samankaltaisia tehtäviä kuin mensan testeissä. Joistakin ne ovat haastavampia kuin mensan kun taas vastapainoksi jostakin ne ovat haastavampia, vaikeampia. Yleensä tämä osio on monilla mensalaisilla vahva. Kuitenkaan älykkyysosamäärän arvioiminen non-verbaalisen suorituksen pohjalta, kuten olen jo aikaisemmine todennut ja puntaroinut, on suppeaa, pintapuolista. Huonon ÄO-testin tunnistaa siitä, että se mittaa älykkyyttä luottaen joko yhden tai kahden S-tekijän korrelaatioon koko G-käyrän suhteen. Onko Wasi sellainen? Ainakin psykologeista, jotka ovat perehtyneet älykkyyteen, ei ole.

En ole provo kirjoitti:

Älykkyys on pääosin hankittu ominaisuus. Se, että vaikka olisit perimältäsi älykäs, ei tee sinusta älykästä, sillä jos et kehitä älyäsi, se jää alhaiseksi. Loogisia älypelejä harrastavat pärjäävät loogisuutta mittaavissa testeissä, kirjallisuutta lukevat pärjäävät todennäköisesti paremmin Wasi:n verbaalisessa-osiossa.

Kuitenkaan verbaaliset lahjakkaat ihmiset eivät välttämättä aina tykkää lukea. Usein erityisesti pojilla tuon kaltainen mielenkiinnon kohde saattaa johtaa kiusaamiseen. Heillä on kuitenkin yleensä kyky luoda arjen yksinkertaisimmista asioista, itsestäänselvyyksistä, tarkkoja verbaalisia määrittelyjä, joita verbaalisesti heikko tasoisemmat eivät tee. Olkoonki, että he eivät olisi kaunokirjallisuuden tai muun vastaavan harrastajia.

Lisäksi verbaalista kyvykkyyttä mittaavat tesit eivät mittaa pelkästään sanastoasi vaan luovaa ajattelua. Tämän osion nimi on samankaltaisuudet. Siinä sinun pitää kertoa, millä tavalla kaksi käsiteellisesti hyvin erilaista sanaa ovat samankaltaisia. Tämän testin tarkoitus on mitata testattavan verbaalista luovuutta (Kuten jo sanoin) ja abstraktia ajattelua verbaalisesti, sanallisesti, kielellisesti.

Huomaa kuitenkin, että Wasi ei testaa pelkästään verbaalista kyvykkyyttä vaan myös non-verbaalista. Toisin sanoen siinä on samankaltaisia tehtäviä kuin mensan testeissä. Joistakin ne ovat haastavampia kuin mensan kun taas vastapainoksi jostakin ne ovat haastavampia, vaikeampia. Yleensä tämä osio on monilla mensalaisilla vahva. Kuitenkaan älykkyysosamäärän arvioiminen non-verbaalisen suorituksen pohjalta, kuten olen jo aikaisemmine todennut ja puntaroinut, on suppeaa, pintapuolista. Huonon ÄO-testin tunnistaa siitä, että se mittaa älykkyyttä luottaen joko yhden tai kahden S-tekijän korrelaatioon koko G-käyrän suhteen. Onko Wasi sellainen? Ainakin psykologeista, jotka ovat perehtyneet älykkyyteen, ei ole.

Lue lisää

Älykkyyshän juurikaan ei ole hankittu ominaisuus. Lähteistä riippuen 40-80% tulee perimästä. Totta tietysti on, jos et sitä harjoita tai käytä, niin se tylsistyy. Tyhmällä ja älykkäällä tulee ymmärtämisen raja vastaan eri kohdassa. Jos on lusikalla annettu, ni ei voi kauhalla vaatia pätee varsin hyvin.

Verbaaliset taidot on vain taito muiden joukossa. Älykkäät oppii ja suuntautuu sellaiseen, jos sattuu kiinnostamaan. Maailma on täynny verbaalisesti lahjakkaita tyhjänpuhujia, se taito ei tee kenestäkään tyhmää tai älykästä.

pancho1 kirjoitti:

Älykkyyshän juurikaan ei ole hankittu ominaisuus. Lähteistä riippuen 40-80% tulee perimästä. Totta tietysti on, jos et sitä harjoita tai käytä, niin se tylsistyy. Tyhmällä ja älykkäällä tulee ymmärtämisen raja vastaan eri kohdassa. Jos on lusikalla annettu, ni ei voi kauhalla vaatia pätee varsin hyvin.

Verbaaliset taidot on vain taito muiden joukossa. Älykkäät oppii ja suuntautuu sellaiseen, jos sattuu kiinnostamaan. Maailma on täynny verbaalisesti lahjakkaita tyhjänpuhujia, se taito ei tee kenestäkään tyhmää tai älykästä.

Lue lisää

"Älykkyyshän juurikaan ei ole hankittu ominaisuus. Lähteistä riippuen 40-80% tulee perimästä."

Kieltämättä sanoin edellisessä vastauksessani asian jyrkemmin kuin tarkoitin. Tarkoitin sitä, että pelkästään perimä ei vaikuta älykkyyteen. Jos perimäsi vastaisi 120 ÄO:tä, voit helposti korottaa sen lapsuusiässä paljon korkeammaksi oikeanlaisella harjoittelulla. Älykkyysosamäärä ei ole myös pysyvä ominaisuus vaan se voi laskea. Muistaakseni aikuusiällä ÄO:tä voi nostaa sekä laskea n. 15 pisteellä. Lapsuusiässä kuitenkin voidaan helposti varmentaa perustuksia paremmiksi. Aikuusiällä kyse on pikemminkin perustusten päällä olevasta talosta, jota voidaan muokata tarpeen tullen.

Jos et usko minua, mene juttelemaan jonkun asiantuntevan psykologin luokse.

"Verbaaliset taidot on vain taito muiden joukossa. Älykkäät oppii ja suuntautuu sellaiseen, jos sattuu kiinnostamaan. Maailma on täynny verbaalisesti lahjakkaita tyhjänpuhujia, se taito ei tee kenestäkään tyhmää tai älykästä."

Toisin sanoen myönnät tässä viestissä, että älykkäät eivät välttämättä pärjää mensan testeissä, jos heillä ei ole motivaatiota loogiseen ongelmanratkaisuun. Jos me hyväksymme ajattelusi, kaikki ÄO-testit olisivat epäluotettavia.

Näytä minulle linkki, jossa verbaalinen puoli älykkyydestä kiistetään. Odotan. Ja samalla voit etsiä linkin, jossa Wasi:n mittaama älykkyys kiistetään. Odotan sitäkin. Miksi kirjoittaa, jos pystyt kohtaamaan "karmean totuuden" omin silmin.

Ja samalla voisit myös kertoa sen, että miksi psykologit eivät juuri koskaan selvitä kongitiivista osaamista pelkästään kuviopäättelyllä, culture fairillä. Odotan sitäkin innolla.

PS: Jos pidät mensan mittaamaa tulosta luotettavana matemaattis-loogisuuden mittarina, kyseenalaistaisin senkin. Kerran puolet vanhasta luokastani meni mensan testiin. 35% (5) heistä pääsi sisään. Uskotko sattumiin?

En ole provo kirjoitti:

"Älykkyyshän juurikaan ei ole hankittu ominaisuus. Lähteistä riippuen 40-80% tulee perimästä."

Kieltämättä sanoin edellisessä vastauksessani asian jyrkemmin kuin tarkoitin. Tarkoitin sitä, että pelkästään perimä ei vaikuta älykkyyteen. Jos perimäsi vastaisi 120 ÄO:tä, voit helposti korottaa sen lapsuusiässä paljon korkeammaksi oikeanlaisella harjoittelulla. Älykkyysosamäärä ei ole myös pysyvä ominaisuus vaan se voi laskea. Muistaakseni aikuusiällä ÄO:tä voi nostaa sekä laskea n. 15 pisteellä. Lapsuusiässä kuitenkin voidaan helposti varmentaa perustuksia paremmiksi. Aikuusiällä kyse on pikemminkin perustusten päällä olevasta talosta, jota voidaan muokata tarpeen tullen.

Jos et usko minua, mene juttelemaan jonkun asiantuntevan psykologin luokse.

"Verbaaliset taidot on vain taito muiden joukossa. Älykkäät oppii ja suuntautuu sellaiseen, jos sattuu kiinnostamaan. Maailma on täynny verbaalisesti lahjakkaita tyhjänpuhujia, se taito ei tee kenestäkään tyhmää tai älykästä."

Toisin sanoen myönnät tässä viestissä, että älykkäät eivät välttämättä pärjää mensan testeissä, jos heillä ei ole motivaatiota loogiseen ongelmanratkaisuun. Jos me hyväksymme ajattelusi, kaikki ÄO-testit olisivat epäluotettavia.

Näytä minulle linkki, jossa verbaalinen puoli älykkyydestä kiistetään. Odotan. Ja samalla voit etsiä linkin, jossa Wasi:n mittaama älykkyys kiistetään. Odotan sitäkin. Miksi kirjoittaa, jos pystyt kohtaamaan "karmean totuuden" omin silmin.

Ja samalla voisit myös kertoa sen, että miksi psykologit eivät juuri koskaan selvitä kongitiivista osaamista pelkästään kuviopäättelyllä, culture fairillä. Odotan sitäkin innolla.

PS: Jos pidät mensan mittaamaa tulosta luotettavana matemaattis-loogisuuden mittarina, kyseenalaistaisin senkin. Kerran puolet vanhasta luokastani meni mensan testiin. 35% (5) heistä pääsi sisään. Uskotko sattumiin?

Lue lisää

"Jos perimäsi vastaisi 120 ÄO:tä, voit helposti korottaa sen lapsuusiässä paljon korkeammaksi oikeanlaisella harjoittelulla."

Tottakai lapsuudella on iso osa ihmisen älykkyyden kehittymiseen, mutta edelleen perimä määrää kuinka korkealle kukin yksilö harjoittelemalla kykenee. 90 ÄO voi harjoitella sanotaan, vaikka 10 pistettä ylemmäksi, samoin 120 ÄO voi itseään kehittää saman verran. Mutta se 90 ÄO:n lapsi ei sitä eroa kiri umpeen.
Esim. kaksi saman ikäistä lasta adoptoitu samaan perheeseen. Saavat samanlaisen lähtökohdan, kasvatuksen ja harjoittelun. Perimältään parempi tulee aina voittamaan.

"Älykkyysosamäärä ei ole myös pysyvä ominaisuus vaan se voi laskea. Muistaakseni aikuusiällä ÄO:tä voi nostaa sekä laskea n. 15 pisteellä. "

Ei aikuisiellä ole tuollaisia heittoja. Se on pohjimmiltaan se mikä on. Pois lukien päihteillä yms. saatu aleneminen. Testiä varten toki saa nostettua valmiuttaan hieman perehtymällä etukäteen.

"Toisin sanoen myönnät tässä viestissä, että älykkäät eivät välttämättä pärjää mensan testeissä, jos heillä ei ole motivaatiota loogiseen ongelmanratkaisuun. Jos me hyväksymme ajattelusi, kaikki ÄO-testit olisivat epäluotettavia."

Kuka menee varta vasten älykkyystestiin ilman motivaatiota... Kaikki äo testit ovat loogisia ongelmanratkaisutestejä. Nämä sinun mainostamasi verbaaliset osiot eivät vain ole välttämättömiä (nekin loogisia ongelmanratkaisuja). Tottakai mitä laajempi ja monimuotoisempi testi sen parempi.

"Näytä minulle linkki, jossa verbaalinen puoli älykkyydestä kiistetään. Odotan. Ja samalla voit etsiä linkin, jossa Wasi:n mittaama älykkyys kiistetään. Odotan sitäkin. Miksi kirjoittaa, jos pystyt kohtaamaan "karmean totuuden" omin silmin.
"
Taidat ennemminkin tarkoittaa verbaalista lahjakkuutta? Sitä ei ole kiistäminen. Kohta tulee varmaan puheeksi tunneälykkyys, liikunnallinenälykkyys yms.

Lasten kaksostutkimukset ovat antaneet parhaan kuvan älykkyyteen vaikuttavista tekijöistä. Identtisten kaksosten väliset erot ovat yleensä pieniä, sen sijaan epäidenttisten kaksosten keskuudessa oli tavallista, että toinen oli alusta saakka toista selvästi älykkäämpi. Useiden tutkimusten mukaan perintötekijöiden vaikutus yleisälykkyyteen on melko suuri, 50–75 prosenttia.

16+5 kirjoitti:

Lasten kaksostutkimukset ovat antaneet parhaan kuvan älykkyyteen vaikuttavista tekijöistä. Identtisten kaksosten väliset erot ovat yleensä pieniä, sen sijaan epäidenttisten kaksosten keskuudessa oli tavallista, että toinen oli alusta saakka toista selvästi älykkäämpi. Useiden tutkimusten mukaan perintötekijöiden vaikutus yleisälykkyyteen on melko suuri, 50–75 prosenttia.

Lue lisää

Olisiko sinulla linkkiä tuohon kaksostutkimukseen? En kyseenalaista tietojasi, mutta haluaisin saada tuosta tutkimuksesta tarkan kokonaiskuvan.

Riippuu toki testeistä. Tiedän yhden ihmisen, joka sai mensan C&C:sta älykkyysosamääräksi 139 (24 SD). Hän sai kuitenkin wasista 137 (15 SD). Hän siis ylitti mensan rajan tuossa testissä kirkkaasti, ero cateliin oli 13 pistettä ylöspäin. Lisäksi tiedän monta ihmistä, joilla ei olisi oikeasti asiaa mensaan, mutta kuitenkin läpäisivät tesin. Joko siis testin tarkastavat psykologit tarkastavat testin selkeästi yläkantiin tai se testi on standartisoitu ihmeellisesti. (Et maininnut mensan testistä mitään, mutta siihen kai viittasit.)

Minulla on nyt hieman kiire, joten saat tyytyä näin lyhyeen vastaukseen.

Mikael Jungner, Jouni Särkijärvi...

Eero Paloheimo, MarttiTiuri, Tuure Junnila