Juhani Ahon Rautatie-romaanin pohjalta tehdyssä elokuvassa on kohtaus, jossa Matti kysyy Liisalta: Mitä sinä tänne talliin tuut huutamaan? Tuo kuulostaa minusta hassulta, kun elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1880-luvulle. Onko jo tuohon aikaan käytetty tulla-verbiä tuolla tavalla? Kirjassa lause menee: Mitä sinä tänne talliin tulit huutamaan?
Tulet - tuut
väksy
13190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vanhojahan puhekielet ovat. Mutta tuo on kömmähdys käsikirjoittajalta tai luultavammin Leo Jokelalta itseltään, koska ei sovi teosten (kirja ja elokuva) muuhun kielenkäyttöön.. Johdonmukaisena lause sitä paitsi kuuluisi tuossa tyylissä: "Mitä sä tänne tuut huutaan". Sattuuhan sitä.
Elokuvassa on toinenkin kohtaus, joka huvittaa. Kun Liisa kysyy Villeltä, saako rautatietä pitkin kävellä, Ville vastaa: Sakko tulloo jotta paukahtaa, jos siinä kävelet. Kirjassa Ville vastaa: Sakko siitä on, joka sitä kävelee.
Eihän tuo erityisesti huvita, mutta hytkäyttää mukavasti. Käsikirjoittaja on tosiaan muunnellut vuorosanoja; tässä hän on vahventanut ja värittänyt sanontaa ja muuntanut sitä ajatellun paikallisen murteen suuntaan.
"...muuntanut sitä ajatellun paikallisen murteen suuntaan."
Mutta se "tuut" ei taas ole vanhaa, eikä mielestäni nykyistäkään Ylä-Savon murretta.
Matin ja Liisan kerrotaan olevan kotoisin jostakin Iisalmen pohjoispuoliselta alueelta.
Meillä päin repliikki kuuluisi: "Mittee sinä tänne talliin tulet (tulit) huutamaan".
"Sakko tulloo jotta paukahtaa,"
No, nämä murreasiat ovat tällaisia, että jos sitä lähtee tyylilajina käyttämään, pitäisi sitten näyttelijän olla paikallisia, murteen kunnolla hallitsevia ihmisiä.
Paikallisella murteella siteeraus pitäisi olla: "Sakko tulloo, jotta paakahtaa."
Joku voi olla myös version "paokahtaa" kannalla. Mutta tuo kirjakielinen paukahtaa ei kuuluu Ylä-Savon murteeseen.
Minä kommentoinkin jo tuota paukahdusrepliikkiä. Se kelpaa.
No ei kelpaa murreilmaisuksi, mutta "tulloo" kuitenkin antaa vähän paikallista väriä. Eihän tuo "Rautatie" alkuaankaan murrejuttu ollut, kuten eivät Ahon työt yleensäkään.
>Matin ja Liisan kerrotaan olevan kotoisin jostakin Iisalmen pohjoispuoliselta alueelta.
Minä olen aina ollut yhdistävinäni Matin ja Liisan Lapinlahteen, joka on Iisalmen eteläpuolella. Muistanpa aterioineeni viimeksi kuluneen vuoden aikanakin Matin ja Liisan asema -nimisessä taukopaikassa (Neste) Lapinlahdella.
Iisalmen pohjoispuolelta, Sonkajärven Sukevalta, on kotoisin viime aikoina mm. Putous-ohjelman sketsihahmokilpailuissa meritoitunut ja Venla-palkittu näyttelijä Jussi Vatanen.
Itse tein tuttavuutta aivan samannimisenä syntyneen eläkeläisen kanssa junassa Savon radalla kesällä 1962. Tämä joviaali herrasmies sattui istumaan ja iskemään juttua samaan vaunuosastoon äitini, pikkusisareni ja minun kanssa. Kertoi asuneensa siirtolaisena Suuren Veden takana ja tehneensä elämäntyönsä siellä veturinkuljettajana. Oli omaksunut siellä nimekseen John Watanen ja kertoi maanmiesten Jenkkilässä tuntevan hänet nimellä Juna-Jussi. Oli matkalla verestämään muistojaan jonnekin Savonmaan maisemiin.
Meidän Lentävää Kalakukkoamme kiskoi silloin – yli puoli vuosisataa sitten – vielä kivihiilenkatkuinen Ukko-Pekka ja kiskot pitivät kolketta samaan tapaan kuin Matin ja Liisan aikoihin! Vaunut olivat puurunkoisia, mutta istuimet sentään pehmustettuja.
Taidan edustaa nyt samaa ikäluokkaa kuin Juna-Jussi siihen aikaan...
Tulkoon vielä mainituksi, että Juhani ”Jussi” Aho (alkuaan Johannes Brofeldt) oli itsekin syntynyt Lapinlahdella (1861). Hänen isänsä oli rovasti Henrik Gustaf Theodor Brofeldt. Äitinsä puolelta Juhani Aho oli Snellman-sukua.
”Ukko-Ruuhveltti” oli kova kalamies, ja taisipa hänen vanhin poikansa Jussikin saada jonkinlaista geeniperimää tähän harrastukseen. Tämä ilmenee mm. Ahon Lastuihin kuuluvasta jutusta Ensimmäinen onkeni.
"Minä olen aina ollut yhdistävinäni Matin ja Liisan Lapinlahteen,..."
Muistinvaraisesti vänkään tässä hieman vastaan.
Eikös ne Matti ja Liisa joutuneet sitä rautatietä katsomaan mennessään keksimään vastaantulijoille tekosyyn. Hehän törmäsivät matkalla pappilan väkeä (jonka muistelen tai arvelen olleen Iisalmen pappila) ja keksivät valkoisen valheen, että siellä Lapinlahdella on Matin sukulaisia, joiden luo menevät kyläilemään. Sillä perusteella väittäisin heidän olleen Iisalmen pohjoispuolelta, kun kerran joutuivat pappilan ohittamaan. Huomaa vesistöt!
Keskenään he selittivät toisilleen menevänsä kuuntelemaan Lapinlahden parempilahjaista pappia. Tätä selitystä eivät kehdanneet oman seurakuntansa pappilan väelle kertoa.
Rautatien ilmestyessä v. 1884 Lapinlahden seurakunta tosin oli jo täysillään omine kirkkoineen ja kirkkoherroineen. En nyt välitä ryhtyä tutkimaan teoksen asianlaitoja, mutta Aho epäilemättä sovelsi siinä myös taiteellista vapautta. Ennen kaikkea rautatie oli vielä Kouvolassa saakka.
Etpä taida olla välttämättä väärässäkään, kiitos kommentista!
»Keväällä 1884, Ahon ollessa vasta 22-vuotias, valmistui Rautatien ensimmäinen käsikirjoitus.»
»Vaikutteita aiheisiinsa Aho oli imenyt jo lapsuudessaan. Perimätiedon mukaan Matin ja Liisan esikuvia olivat Matts ja Anna-Liisa Kerman Vieremältä. He olivat kovin samanoloisia Rautatien päähenkilöiden kanssa ja viettivät hyvin samankaltaista elämää symbioosissa Ahon isän hallinnoiman Kyrönniemen pappilan kanssa. Mattia ja Liisaa opastaneen (W)Villen piirteissä on paljon Kyrönniemen pappilan renkiä, Ahon nuoruuden luottoystävää ja metsästyskumppania, Ville Ruotsalaista, joka myös luki ja kommentoi Ahon tekstejä.»
»Rautatiestä on otettu yli neljäkymmentä painosta. Painoksesta toiseen on teksti kokenut paljon muutoksia. Jo toisen painoksen vuorosanat varustettiin lainausmerkkien sijaan vuorosanaviivoin, välimerkkejä ja aikamuotoja säädettiin ja sanoja muuteltiin niin, että mm. pehtuori sai muodon pehtori ja vikatteen hijoa kalkuttelu muuttui hioa helistelyksi.»
http://www.icasos.fi/rautatie/tarina.php
Vieremän kuntakeskus ei sijoitu aivan Kuopio-Iisalmi-Kajaani-radan varteen, mutta on kieltämättä Iisalmen pohjoispuolella. Osa Vieremän kunnasta saattaa hyvinkin olla Savon radan alueella (tai päinvastoin). Lapinlahti on kuitenkin se kunta, joka ammentaa identiteettiään Matin ja Liisan tarinasta; Vieremä tunnettaneen paremmin Ponssesta, Ponssen luoneesta Einarista ja tämän talven jälkeen myös Niskasen hiihtäjäsisaruksista.
Tuo maininta eri painosten eroista olkoon samalla jonkinlaisena vastauksena muihin tässä ketjussa esitettyihin kysymyksiin.
Rautatie kuului äidinkielen opetuksen lukemistoihini joskus lähemmäs 50 vuotta sitten. Niteentapainen saattaisi löytyä jostakin seko-seko-huushollini uumenista, mutta jääköön etsimättä. Netistä löysin Rautatien lyhyellä hakemisella erään amerikkalaissivuston äänikirjana. Jos jotakuta kiinnostaa, niin etsiköön itse.
>Ennen kaikkea rautatie oli vielä Kouvolassa saakka.
Erittäin aiheellinen huomio!
Savon rata avattiin Iisalmeen saakka kaikkitietävän Wikipedian mukaan vasta 1902.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Savon_rata
Nuori Juhani Aho on osannut katsella kaukonäköisesti tulevaisuuteen sijoittaessaan Rautatie-pienoisromaaninsa tapahtumat Ylä-Savoon jo 1884.