Hei kaikki.
Haluaisin kirjoittaa ongelmastani tänne, koska en tiedä kenelle voisin tästä puhua tai ketä minua osaisi auttaa.
Olen tuntenut parhaan ystäväni jo melkeimpä 12 vuotta. Hän on minulle todella tärkeä ja rakas. Meillä on ollut riitoja, mutta olemme saaneet ne aina sovittua.
Ongelmana tässä tilanteessa on se, että olen ehkä liiankin kiintynyt ystävääni. Jos hän ei vastaa viestiini tai käyttäytyy minua kohtaan tympeästi hermostun ja ahdistun välittömästi. En pysty rentoutumaan ollenkaan, ennen kuin hän vastaa viestiini jne.
Pelkään todella paljon, että hän " jättää " minut ja jään ihan yksin. Minulla on 2 ystävää hänen lisäksi..
Jos paras ystäväni on hyvällä tuulella, minäkin olen. Jos hän ei voi hyvin, minäkään en voi.
Tulen myös melko mustasukkaiseksi siitä, jos hän osoittaa " kiintymystään" muita hänen kavereita/ystäviään kohtaan.
Minusta tuntuu välillä, että ystäväni ei välitä minusta ollenkaan, eikä ota minua tosissaan. Hän saattaa muille puhua ystävällisesti ja hymyssä suin, mutta minulle vain näyttää tympääntynyttä naamaa, ja on kovin hiljainen. Mistä tuo kertoo ? Olen itse ajatellut, että hän uskaltaa näyttää tunteensa minulle ja olla minun seurassa juuri sillä mielentilalla mikä hänellä on.. En sitten tiedä onko niin.
- Miten irtaantua ystävästä sen verran, että pystyisin elämään omaa elämääni, stressamatta jatkuvasti jatkuuko ystävyytemme?
- Miten olla " imemättä " itseeni ystäväni mielentiloja ja käyttäytymistä minua kohtaan?
- Miten päästä tasapainoon ja elää täysillä omaa elämää, ilman muiden ihmisten kontrollia/painostusta ? (
Haluaisin kirjoittaa ongelmastani tänne, koska en tiedä kenelle voisin tästä puhua tai ketä minua osaisi auttaa.
Olen tuntenut parhaan ystäväni jo melkeimpä 12 vuotta. Hän on minulle todella tärkeä ja rakas. Meillä on ollut riitoja, mutta olemme saaneet ne aina sovittua.
Ongelmana tässä tilanteessa on se, että olen ehkä liiankin kiintynyt ystävääni. Jos hän ei vastaa viestiini tai käyttäytyy minua kohtaan tympeästi hermostun ja ahdistun välittömästi. En pysty rentoutumaan ollenkaan, ennen kuin hän vastaa viestiini jne.
Pelkään todella paljon, että hän " jättää " minut ja jään ihan yksin. Minulla on 2 ystävää hänen lisäksi..
Jos paras ystäväni on hyvällä tuulella, minäkin olen. Jos hän ei voi hyvin, minäkään en voi.
Tulen myös melko mustasukkaiseksi siitä, jos hän osoittaa " kiintymystään" muita hänen kavereita/ystäviään kohtaan.
Minusta tuntuu välillä, että ystäväni ei välitä minusta ollenkaan, eikä ota minua tosissaan. Hän saattaa muille puhua ystävällisesti ja hymyssä suin, mutta minulle vain näyttää tympääntynyttä naamaa, ja on kovin hiljainen. Mistä tuo kertoo ? Olen itse ajatellut, että hän uskaltaa näyttää tunteensa minulle ja olla minun seurassa juuri sillä mielentilalla mikä hänellä on.. En sitten tiedä onko niin.
- Miten irtaantua ystävästä sen verran, että pystyisin elämään omaa elämääni, stressamatta jatkuvasti jatkuuko ystävyytemme?
- Miten olla " imemättä " itseeni ystäväni mielentiloja ja käyttäytymistä minua kohtaan?
- Miten päästä tasapainoon ja elää täysillä omaa elämää, ilman muiden ihmisten kontrollia/painostusta ? (
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla on just sama ongelma :/ Kannattaa kertoa kaverille siitä, että pelkäät hänen jättävän sinut. Minulla on toiminut.
Ekaan kysymykseen vastaan, että itseäni ainakin auttaa liikunta, muiden kavereiden tapaaminen ja että keksii itselle vain tekemistä, niin ei ole niin paljon aikaa murehtia asiaa.
Toiseen kysymykseen vastaan, kuten sanoin jo, se tekemisen keksiminen. Voi lähteä vaikka kävely-tai juoksulenkille, aloittaa uusi harrastus, että saa ajatukset muualle.
Ja kolmanteen vastaan, että nuku ja syö hyvin (auttaa jaksamaan), joka aamu mene peilin eteen seisomaan ja sano itsellesi että olet mahtava ja että osaat olla itsenäinen. Toistelet tuota joka aamu vaan, niin se alkaa jäämään päähän. Ja pidä tärkeät ihmiset lähelläsi, mutta ei liian lähellä (en tiedä oliko oikein sanottu, mutta toivottavasti tajusit! :D)