Kemian kokeet tulossa ja nyt on kovalenttiset ja ionisidokset hakusessa. Etenkin se mikä määrittää sisältääkö kovalenttinen sidos yhden,kaksi vai kolme yhteistä elektroniaparia ja muodostavatko ne siten yksinkertaisen kovalenttisen sidoksen, kaksois sidoksen vai kolmoissidoksen. Koulun materiaaleissa sanotaan että elektroniparien lukumäärä ratkaisee mikä kovalenttinen sidos muodostuu.
Esimerkissämme kaksi happiatomia muodostaa kovalenttisen kaksoissidoksen. En ymmärrä miksi juuri kaksoissidos kun hapella on uloimmalla kuorellaan kuusi elektronia. Olen aivan pihalla. Mites ne loput neljä elektronia siellä happiatomin uloimmalla kuorella? Nyt en ymmärrä tätä logiikkaa.
Sitten yleisesti ottaen en ymmärrä että millä perusteilla tiedetään millainen seos muodostuu aina tiettyjen atomien välille. Sen verran tiedän että ioniseoksessa toinen atomi luovuttaa elektroninsa uloimmalta kuorelta toiselle atomille, mutta miksi joissakin tapauksissa muodostetaan kovelenttisiä seoksia? Jaksaako joku valaista puupäätä joka ei ikinä ole hiffannut mitään kemiasta. Kokeessa olisi osattava muodostaa näitä eri seoksia atomien välille.
Esimerkissämme kaksi happiatomia muodostaa kovalenttisen kaksoissidoksen. En ymmärrä miksi juuri kaksoissidos kun hapella on uloimmalla kuorellaan kuusi elektronia. Olen aivan pihalla. Mites ne loput neljä elektronia siellä happiatomin uloimmalla kuorella? Nyt en ymmärrä tätä logiikkaa.
Sitten yleisesti ottaen en ymmärrä että millä perusteilla tiedetään millainen seos muodostuu aina tiettyjen atomien välille. Sen verran tiedän että ioniseoksessa toinen atomi luovuttaa elektroninsa uloimmalta kuorelta toiselle atomille, mutta miksi joissakin tapauksissa muodostetaan kovelenttisiä seoksia? Jaksaako joku valaista puupäätä joka ei ikinä ole hiffannut mitään kemiasta. Kokeessa olisi osattava muodostaa näitä eri seoksia atomien välille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
>
-Kahden epämetallin välille muodostuu kovalenttinen sidos (esim. C-C)
-Metallin ja epämetallin välille muodostuu ionisidos (esim. NaCl. Natrium on metalli ja kloori on epämetalli)
-Metalliatomien välille muodostuu metallisidos
Tämä tietämys riittää yläkoulussa. Syyt siihen, miksi on erilaisia kovalenttisia sidoksia ja ionisidoksia löytyvät molekyyliorbitaaleista, niiden hybridisaatiosta sekä atomien välisistä elektronegatiivisuuseroista. Näistä yläkoululainen ei voi ymmärtää eikä hänen tarvitsekaan ymmärtää mitään.
Suosittelen, että luet oppikirjasta ajatuksella sidoksiin liittyvät kappaleet. Siellä ne on selkeästi selitetty. Opettajasi ei voi kokeessa vaatia sen syvällisempää osaamista kuin mitä kirja opettaa.