Yhden tilaston mukaan ruokaa heitetään roskiin 20 kg/hlö/vuosi. Itse heitän pari homehtunutta leivänpalaa, juustosta aniharvoin leikatun homepalan ja niinikään aniharvoin jokun jääkaappiin unohtuneen ruoanlopun, varmaa on, että korkeintaan 1 kg vuodessa.
Sen sijaan kuorin joka päivä raasteeksi lanttua, punajuurta, käytän luista uunilihaa (luut läskiosa jätteisiin) ja kanankoipia, perunoita, applsiinejä. Niistä tulee runsaasti biojätettä.
Lasketaanko tuohon yllämainittuun 20 kiloon sekä varsinainen ruoka että ruoan syötäväksi kelpaamaton osa?
Sen sijaan kuorin joka päivä raasteeksi lanttua, punajuurta, käytän luista uunilihaa (luut läskiosa jätteisiin) ja kanankoipia, perunoita, applsiinejä. Niistä tulee runsaasti biojätettä.
Lasketaanko tuohon yllämainittuun 20 kiloon sekä varsinainen ruoka että ruoan syötäväksi kelpaamaton osa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minä olen epäillyt samaa, että kuoret ja muut syömäkelvottomat osat lasketaan tähän ns. hävikkiin.
Itselläni ei milloinkaan edes leipä homehdu kun asun yksi ja pakastan jo tuoreena kaiken leivän jota en ehdi syödä samana päivänä.
Ruoantähteille sama kohtalo, rasioihin ja pakkaseen ettei unohdu jääkaappiin eikä tarvitse syödä samaa ruokaa monena päivänä.
En ikinä usko tuohon kahteenkymmeneen kiloon.
Siihen on ilmeisesti laskettu mukaan se hävikki, joka ei ole kuluttajalla käynytkään.
5 vuoden aikana (aliarvioituna) olen laittanut roskiin vain suolakurkkupurkin kun kurkut maistuivat todella pahalta.
Joo on tullut tehtyä virheostoksia, esim. einesruokia ja säilykkeitä on mennyt roskiin just maun takia. Niistä ei saa tuunaamallakaan syömäkelpoista. Kun itselleen kokkaa, niin kerta-annokset jää aika pieniksi eikä kaikkia jämiä kannata pakastaa.
Heräteostoja ei sais tulla, ostaa vaan sen mitä todella tarvii. Mut joskus käy näin, kun pitäs heti saada jotain syötävää.
Roskiin on mennyt ihan hävettävä määrä munankuorien ym. sellaisten lisäksi.
20 kg per henkilö vuodessa kuullostaa kyllä vähältä - määrä on varmasti suurempi. Jo pelkästään simppelin kasviskeiton valmistamisesta tulee kilon verran kuorimisjätettä.
Tuskin tällä tarkoitetaan ruoanvalmistuksen aiheuttamaa jätettä vaan pilaantunutta jääkaappiin unohdettua valmista/eines- ruokaa, mutta silti määrä vaikuttaa kyllä todella pieneltä.
Mutta jos poisheitetty ruoka menee kompostoitaviin niin mitään hävikkiä ei oikeastaan synny vaan siitä tulee raaka-ainetta myöhempiin tuotteisiin.
Niin ja onko tässä mukana kauppojen vanhentuneet vai vain yksityistaloudet.
Silloin voisi ymmärtää tuon pienen määrän, jos siinä on vain yksityistaloudet ja se määrä mitä erikseen laitetaan biojätteeseen.
Meitähän on olemassa varmaan aika pitkälle kahdenlaisia talouksia. Yhdessä raastetaan juustonkannat kastikkeisiin, tähteitä ei aterioilta jää ja jos jääkin, niistä tehdään seuraavana päivänä jotain uutta syötävää. Kuivakka leipä menee hyvin paahtimessa. Viimeinen käyttöpäiväkin on vain suuntaa antava ohjenuora ja päiväyksen ylittäneet tuotteet syödään kyllä, jos maku ja haju on ok. Näissä talouksissa ruokahävikki on varmasti paljon alle 20 kiloa, jos nyt siis ei lasketa niitä kuorimajätteitä ja luita yms mukaan.
Sitten on näitä talouksia, joissa kaiken pitää olla aina tuoretta ja viimeistä käyttöpäivää noudatetaan hysteerisesti. Muutaman päivän vanha leipä lentää roskiin, kukaan ei halua syödä samaa ruokaa kun eilen, tähteitä ei käytetä uuteen ruokaan, vaan vanhat heitetään pois jne. Jos päiväys meni eilen vanhaksi niin tuote menee roskiin, vaikka olisi avaamatonkin paketti. Tällaisissa talouksissa tuo ruokahävikin määrä on varmasti paljon enemmän kun tuo 20 kiloa, joka siis on keskiarvo.