Millaisia keinoja teillä on kestää tilanne?
Tiesin aina, etten koskaan saisi ketään, mutta siitä huolimatta kestän yksinoloa vuosi vuodelta huonommin. Nuorena minulla oli muitakin unelmia, nyt en enää haluaisi mitään muuta kuin perheen. On vaikea keksiä mitään, mikä auttaisi, koska en välitä enää mistään muusta. Ehkä se on lapsellista, mutta kun en saa sitä ainoaa asiaa, jonka oikeasti haluaisin, on vaikea saada lohtua vaikka harrastuksista tai kavereista, jotka ovat saaneet juuri sen elämän, jonka minäkin olisin halunnut.
Tappaisin itseni, jos en olisi ainoa lapsi, mutta en voi tehdä sitä vanhemmilleni. Millä te muut naispuoliset ikivanhapiiat kestätte yksinäisyyden? Ja sen tiedon, ettette koskaan tule saamaan miestä ja/tai lapsia? Mitään vinkkejä?
Ikisinkut, jotka olisivat halunneet parisuhteen?
79
714
Vastaukset
- 17+14
No miten vanha oot? Itse oon aikalailla samassa tilanteessa, tykkään kyllä lapsista, mutta rupeen olemaan 30 ja ei naista ole näkyvissä ja muutenkin olen köyhä, ettei tässä miksikään perheeksi muututa. Rupeaa hiljalleen käsittämään että juna meni ohi.
- vanhapiika
Vähän yli 30.
Jos yhtään lohduttaa, niin miehellä se ikä vaikuttaa kysyntään vain positiivisesti, joten voit hyvinkin löytää vielä jonkun. :) Naiselle se on vähän eri juttu. - 15+8
vanhapiika kirjoitti:
Vähän yli 30.
Jos yhtään lohduttaa, niin miehellä se ikä vaikuttaa kysyntään vain positiivisesti, joten voit hyvinkin löytää vielä jonkun. :) Naiselle se on vähän eri juttu.Ei se ikä vaan rahallinen omaisuus mikä karttuu ja minullahan ei semmoista ole.
- vanhapiika
15+8 kirjoitti:
Ei se ikä vaan rahallinen omaisuus mikä karttuu ja minullahan ei semmoista ole.
No mutta otat yhtä köyhän naisen. :)
- 11+20
vanhapiika kirjoitti:
No mutta otat yhtä köyhän naisen. :)
Nehän ne vasta sitä rikasta miestä haluaa kahta kauheemmin :(
- vanhapiika
11+20 kirjoitti:
Nehän ne vasta sitä rikasta miestä haluaa kahta kauheemmin :(
Haluaa ehkä, mutta ei niitä niin vain saada. Eiköhän ne rikkaat miehet ole aika harvinaisia, joten ei niitä riitä kaikille halukkaille. Kunhan tulet omillasi toimeen, niin kyllä aika monelle kelpaa.
- 13+6
vanhapiika kirjoitti:
Haluaa ehkä, mutta ei niitä niin vain saada. Eiköhän ne rikkaat miehet ole aika harvinaisia, joten ei niitä riitä kaikille halukkaille. Kunhan tulet omillasi toimeen, niin kyllä aika monelle kelpaa.
Sekin on vähän surkuhupaisa käsite "tulla omillaan toimeen" kyllä omillaan tulee työttömänäkin toimeen Suomessa, mutta sehän ei tietysti riitä, vaan pitää olla "minimi-palkkainen" työ vähimmillään :D
- vanhapiika
13+6 kirjoitti:
Sekin on vähän surkuhupaisa käsite "tulla omillaan toimeen" kyllä omillaan tulee työttömänäkin toimeen Suomessa, mutta sehän ei tietysti riitä, vaan pitää olla "minimi-palkkainen" työ vähimmillään :D
No niin kyllä, mutta ei sillä mitään ylimääräistä tehdä. Olisi se nyt vähän ankea suhde, jos ei koskaan voisi tehdä yhdessä mitään. En ihan rehellisesti usko, että raha olisi siltikään kauhean suuri ongelma.
- höpsis...
13+6 kirjoitti:
Sekin on vähän surkuhupaisa käsite "tulla omillaan toimeen" kyllä omillaan tulee työttömänäkin toimeen Suomessa, mutta sehän ei tietysti riitä, vaan pitää olla "minimi-palkkainen" työ vähimmillään :D
Työtön ei tule toimeen omillaan, vaan elää vastikkeettomasti saaduilla tuilla. Jos työtön on omavarainen, eikä vailla yhteiskunnalta tukia, hän voi sanoa tulevansa toimeen omillaan. Samoin, jos hän tekee saamansa rahan eteen jotain, kuten töissä tehdään. Vastikkeettomasti saadulla rahalla eläminen ei ole omillaan toimeen tulemista, vaan elätettävänä olemista.
- fxgxjxj
höpsis... kirjoitti:
Työtön ei tule toimeen omillaan, vaan elää vastikkeettomasti saaduilla tuilla. Jos työtön on omavarainen, eikä vailla yhteiskunnalta tukia, hän voi sanoa tulevansa toimeen omillaan. Samoin, jos hän tekee saamansa rahan eteen jotain, kuten töissä tehdään. Vastikkeettomasti saadulla rahalla eläminen ei ole omillaan toimeen tulemista, vaan elätettävänä olemista.
Tuota tuota. Mietippä hetki.
Sinä maksat _ensin_ veroja joista maksetaan turva sitä hetkeä varten että jäät mahdollisesti työttömäksi tai vaikkapa sairastut niin ettet pysty tekemään työtä enää koskaan.
Miten helvetissä sinä voit väittää että työttömyysturva on vastikkeetonta kun sitä olet ensiksi kerryttänyt maksamillasi veroilla?
Teidän persujen aivoissa on jotain hyvin pahasti pielessä. Älkää kutsuko itseänne perussuomalaisiksi koska suomalaiset eivät ole noin tyhmiä. - From ATM to YTM
fxgxjxj kirjoitti:
Tuota tuota. Mietippä hetki.
Sinä maksat _ensin_ veroja joista maksetaan turva sitä hetkeä varten että jäät mahdollisesti työttömäksi tai vaikkapa sairastut niin ettet pysty tekemään työtä enää koskaan.
Miten helvetissä sinä voit väittää että työttömyysturva on vastikkeetonta kun sitä olet ensiksi kerryttänyt maksamillasi veroilla?
Teidän persujen aivoissa on jotain hyvin pahasti pielessä. Älkää kutsuko itseänne perussuomalaisiksi koska suomalaiset eivät ole noin tyhmiä.Sillä edellytyksellä että niitä veroja on maksettu ennen työttömäksi jäämistä ;)
- tapasinkkuilija
Sori nyt vähän epäkohteliaasti kysyn, mutta mitä sussa oikein on vikana, ettet ole kenellekään kelvannut? Vai ootko ite ollut kronkeli? Eikö ole kemioita löytynyt kohtaamiesi miesten kanssa?
- vanhapiika
Ihan ulkonäöstä se johtuu, olen ruma. Kaveriksi olen kelvannut, mutta kukaan ei ole ollut muuten kiinnostunut.
- Ajatusten virtaa
vanhapiika kirjoitti:
Ihan ulkonäöstä se johtuu, olen ruma. Kaveriksi olen kelvannut, mutta kukaan ei ole ollut muuten kiinnostunut.
Kukaan nykyihminen ei ole ruma... me ollaan pitkän evoluutiohistorian tuotosta, luonnonvalinta you see. Jos itse et pidä itsestäs, se paistaa ulos ja siksi muita ei kiinnosta. Muut haluaa ihmisen joka on onnellinen ja tyytyväinen ja innoissaan kaikenlaisista jutuista elämässä, sellaista yhdessäoloahan sitä haluaa, etkö sä hae vähän samaa jostain toisesta?
Mieti mitkä asiat perheen/suhteen lisäksi on sellaisia mitkä tekee sut onnelliseksi, ammatti, asuinpaikka, muut ajanviettotavat harrastusten lisäksi... jos ulkonäössä on jotain mistä et pidä, muuta se! So simple! Kuntoile, laihduta, hae nuorekkaita vaatteita, käy kampaajalla, räväköitä meikkityyliä, usko itseesi! Ennen kaikkea usko siihen et sä oot itselles se paras tyyppi, parasta seuraa, mielenkiintoinen, silloin olet muillekin.
Jos et ole mielenkiintoinen omasta mielestä ala tehdä sellaisia asioita mitä pitäisit muissa mielenkiintoisina ja opiskele/harrasta/perehdy sellaisiin juttuihin joista olis kiva muiden kanssa jutella.
Jos olet kolmikymppinen ei se elämä siihen lopu. Nyt älä haikaile sitä mitä olis voinut olla vaan mieti mitä NYT voi olla! Se ei ole oikeasti niin kamalaa, vaikka ottaisi eronneenkin miehen kun sillähän on jo niitä lapsia = perhe... Toisten lapsiakin voi rakastaa usko pois, varsinkin jotkut "toisten lapset" tarvitsis sitä rakasta huolehtijaa jos toisesta omasta vanhemmasta ei siihen niin ole...
Mene itse maailmalle hakemaan ne jutut ja ehkä se ihana puolisoehdokaskin on joskus sattumalta uskaltautunut sit samoihin paikkoihin maailmalle ja kohtaatte.
Kaninkolosta ei kukaan tule hakemaan. Usko elämään, sillä on ihmeellisiä juttuja takataskussa!
- niinpä niin
Minuutti minutilta..Päivä päivältä. Voit toki ottaa jonkun spanielin kuten muutkin naiset. Mutta mutta.. Olen elävä todiste siitä, että jos jotain haluaa,
niin sen saa jos haluaa tarpeeksi. Se on kiinni tahdosta! Jos haluaisin suhteen vielä vähän enemmän kun nyt haluan, heittäisin kaikki ja tarkoitan KAIKKI kriteerit romukoppaan ja olisin varmasti onnelinen, mutta en ole vielä kärsinyt sitten varmaan tarpeeksi.- vanhapiika
:)
No mitä sinä sitten sait, kun tarpeeksi halusit? - hummmmm
vanhapiika kirjoitti:
:)
No mitä sinä sitten sait, kun tarpeeksi halusit?Ehkä hän oli valmis karsimaan alkuperäisiä kriteereitään aika rankallakin kädellä ja johan löytyi mies. Kai sullakin jotain kriteereitä olisi sulle kelpaavaalle miehelle?
- vanhapiika
hummmmm kirjoitti:
Ehkä hän oli valmis karsimaan alkuperäisiä kriteereitään aika rankallakin kädellä ja johan löytyi mies. Kai sullakin jotain kriteereitä olisi sulle kelpaavaalle miehelle?
Okei. Ymmärsin vain tuosta tekstistä, että mies oli vielä saamatta, mutta jotain muuta oli tuolla metodilla saatu. :)
- niinpä niin
vanhapiika kirjoitti:
:)
No mitä sinä sitten sait, kun tarpeeksi halusit?Mukava kun muut vastaavat puolestani..Sain koulupaikan.Vihaan koulua..Koko sydämestäni, mutta tahtoni parisuhteelle on suurempi
ja jotta voisi olla muutakin kuin kelan-lappu toiselle, niin päätin sitoutua koululle 5,5 vuodeksi.Ja ei ollut helppoa päästä kouluun näistä lähtökohdsita..Mutta kuten sanottu tahto määrää kaiken. - vanhapiika
niinpä niin kirjoitti:
Mukava kun muut vastaavat puolestani..Sain koulupaikan.Vihaan koulua..Koko sydämestäni, mutta tahtoni parisuhteelle on suurempi
ja jotta voisi olla muutakin kuin kelan-lappu toiselle, niin päätin sitoutua koululle 5,5 vuodeksi.Ja ei ollut helppoa päästä kouluun näistä lähtökohdsita..Mutta kuten sanottu tahto määrää kaiken.Okei... Mutta eikö tuo ole hiukan eri asia? Tarkoitan, että miten sitä ulkonäköään muuttaa paremmaksi... Jotain pieniä asioita voi toki tehdä, mutta ei rumasta silti saa kaunista, vaikka kuinka olisi tahtoa.
Onnittelut opiskelupaikasta kuitenkin! :) - niinpäniin
hummmmm kirjoitti:
Ehkä hän oli valmis karsimaan alkuperäisiä kriteereitään aika rankallakin kädellä ja johan löytyi mies. Kai sullakin jotain kriteereitä olisi sulle kelpaavaalle miehelle?
Ei yhtä kriteereitä..Kaikki!! Siinä kun menee kaikki kriteerit siinä menee myös ennakkoluulot samalla...Ei vaan olen mies. Ei ole mitään miestä eikä naistakaan eikä sen jälkeen kun valmistun ole kriteereitäkään.
Ne meidän kriteerit pitävät meidät sinkkuna, ihastumme omaan mielikuvaamme toisesta ja sellainen henkilö on kirjaimellisesti mielikuvitusta.
Jos ei ole valmis suutelemaan sammakkoa niin sitten ei ole vielä valmis..
Koko elämä on aikaa. - niinpä niin
vanhapiika kirjoitti:
Okei... Mutta eikö tuo ole hiukan eri asia? Tarkoitan, että miten sitä ulkonäköään muuttaa paremmaksi... Jotain pieniä asioita voi toki tehdä, mutta ei rumasta silti saa kaunista, vaikka kuinka olisi tahtoa.
Onnittelut opiskelupaikasta kuitenkin! :)Ruma..Sinäkö sen päätät?
http://static.stara.fi/wp-content/uploads/2012/09/lizzievelasquez17092012.jpg
Tuossa on linkki maailman rumimmasta naisesta ja näen hänessäkin kauneutta, joten jätä se arvostelu muille? =) Se ulkonäkö on mitä on, sillä emme voi mitään. Mutta asiaa ei ainkaan auta jos itse kivitämme itsemme hengiltä, halun kuitenkin huomauttaa ,että on eri asia olla :ruma,pullea,pyörätuolissa..Ja yleensä sitten näitten kaikkien kombo. Et voi vaikuttaa ulkonäköösi tietenkään, mutta voit hyväksyä sen ja hommata vaikka hassun hatun..Tai jättää sen tuomitsemisen ulkopuolisille? =)
Miksi kukaan haluaisi vaalia tuollaista kuvaa itsestään..Haluaisin mielumin ajatella, että kellään ei voi olla näin upeeta kroppaa kun minulla etc. - vanhapiika
niinpä niin kirjoitti:
Ruma..Sinäkö sen päätät?
http://static.stara.fi/wp-content/uploads/2012/09/lizzievelasquez17092012.jpg
Tuossa on linkki maailman rumimmasta naisesta ja näen hänessäkin kauneutta, joten jätä se arvostelu muille? =) Se ulkonäkö on mitä on, sillä emme voi mitään. Mutta asiaa ei ainkaan auta jos itse kivitämme itsemme hengiltä, halun kuitenkin huomauttaa ,että on eri asia olla :ruma,pullea,pyörätuolissa..Ja yleensä sitten näitten kaikkien kombo. Et voi vaikuttaa ulkonäköösi tietenkään, mutta voit hyväksyä sen ja hommata vaikka hassun hatun..Tai jättää sen tuomitsemisen ulkopuolisille? =)
Miksi kukaan haluaisi vaalia tuollaista kuvaa itsestään..Haluaisin mielumin ajatella, että kellään ei voi olla näin upeeta kroppaa kun minulla etc.Valitettavasti sitä ulkopuolista arvostelua sain osakseni aivan riittämiin kouluaikoina. Ja tuomiosta olivat miehet yksimielisiä, rumaksi aina kutsuivat.
Ei taida kuitenkaan olla tuo kuvan nainen parisuhteessa...
En minä itseäni mitenkään piiskaa, mutta tosiasiat on hyväksyttävä ja totuus on, että ruman naisen on aivan turha haaveilla parisuhteesta. :/ Haluaisin kuitenkin oppia kestämään sen paremmin, koska luulen, että pahin on vielä edessä. - 20+4
vanhapiika kirjoitti:
Valitettavasti sitä ulkopuolista arvostelua sain osakseni aivan riittämiin kouluaikoina. Ja tuomiosta olivat miehet yksimielisiä, rumaksi aina kutsuivat.
Ei taida kuitenkaan olla tuo kuvan nainen parisuhteessa...
En minä itseäni mitenkään piiskaa, mutta tosiasiat on hyväksyttävä ja totuus on, että ruman naisen on aivan turha haaveilla parisuhteesta. :/ Haluaisin kuitenkin oppia kestämään sen paremmin, koska luulen, että pahin on vielä edessä.Sitä kun lukee noin kirjoittavia, niin toivois että siinä ois se kuva ohessa. Oikeesti niin moni tuomitsee itseään turhan takia, vaikka minusta ihan ok ovat. Tosi harva, ehkä joku 1/100 on oikeasti ruma laihanakin, jos on esim miehisiä piirteitä kuten roteva miehekäs ruumiin rakenne, vahvat hartiat ja kasvot yms.
- vanhapiika
20+4 kirjoitti:
Sitä kun lukee noin kirjoittavia, niin toivois että siinä ois se kuva ohessa. Oikeesti niin moni tuomitsee itseään turhan takia, vaikka minusta ihan ok ovat. Tosi harva, ehkä joku 1/100 on oikeasti ruma laihanakin, jos on esim miehisiä piirteitä kuten roteva miehekäs ruumiin rakenne, vahvat hartiat ja kasvot yms.
Ymmärrän, mutta tämä on sen verran henkilökohtainen asia, etten viitsi kuvaa nettiin laittaa. Mutta kai voi ajatella niin, että jos en olisi ruma, ei minua olisi miehet rumaksi haukkuneet.
- yksin kaksin
Kyllä minäkin olen ruma, mutta tein paljon töitä sen eteen, että olin siedettävämmän näköinen. Olin myös todella ujo ja esimerkiksi koulussa tapahtuvia esitelmiä ennen nukuin tuskin ollenkaan viikkoon. Tein työtä myös sen eteen, että sain sen verran rohkeutta, että sain hoidettua normaaleja asioita. Helppoa se ei ole ollut.
Tiesin, etten koskaan saisi hyvää parisuhdetta ulkonäöstäni johtuen. Vauvakuume aiheutti kuitenkin sen, että halusin enemmän vauvaa kuin hyvää parisuhdetta. Sain vauvan. Ero tuli myöhemmin, koska mies ei enää halunnut rumaa vaimoa. Kuitenkin kahden ruman ihmisen geenit aiheutti kummallisen asian, sillä lapsemme on paljon paremman näköinen kuin mitä olisi voinut kuvitellakaan. Lotossa en ole ikinä voittanut, mutta tässä geenilotossa tuli pääpotti. Lapsi olisi tietysti rakas muutenkin, mutta kun täällä sätissä ollaan niin ulkonäkökeskeisiä, niin halusin sanoa, että pieniä ihmeitäkin voi tapahtua.
Yksinhuoltajana en kelpaa kenellekään, mutta enää se ei niin haittaa. Lapsi tuo sisältöä elämään riittävästi.- lottamari<3
Kauniisti kirjoitit, jäin ihan sanattomaksi.
- vanhapiika
Niin. Minä enemmänkin haluaisin sen koko paketin, perheen. Lapsen kun voisin hankkia yksinkin, vaikka spermapankin avulla.
Kiva kuitenkin, että sait edes lapsen! :) - -pohdittua-
vanhapiika kirjoitti:
Niin. Minä enemmänkin haluaisin sen koko paketin, perheen. Lapsen kun voisin hankkia yksinkin, vaikka spermapankin avulla.
Kiva kuitenkin, että sait edes lapsen! :)Harva saa kaikkea. Silloin joutuu miettimään, että haluaako koko setin (ihana aviomies, rakkautta, vauva, oma koti, avioliitto) vai riittääkö, että saa edes jotakin siitä (esim. vauva yhden yön jutun tai spermapankin kautta, oma koti, yhden yön juttuja, parisuhde vanhemman miehen kanssa).
- älytöntä
-pohdittua- kirjoitti:
Harva saa kaikkea. Silloin joutuu miettimään, että haluaako koko setin (ihana aviomies, rakkautta, vauva, oma koti, avioliitto) vai riittääkö, että saa edes jotakin siitä (esim. vauva yhden yön jutun tai spermapankin kautta, oma koti, yhden yön juttuja, parisuhde vanhemman miehen kanssa).
Ihmeellistä ajattelua että lapsi on jotain, mitä täytyy saada koska halutaan.
Maailmassa on liikaa ihmisiä muutenkin, ei niitä lisää tarvita koska joku haluaa. Adoptoikaa vaikka sitten. - 17+7
Niin kyllä nainen varmasti pystyy tuohon, rumana miehenä sitä ei lapsia saada, vaikka kuinka haluaisi, ellei ole rikas tms.
- vanhapiika
älytöntä kirjoitti:
Ihmeellistä ajattelua että lapsi on jotain, mitä täytyy saada koska halutaan.
Maailmassa on liikaa ihmisiä muutenkin, ei niitä lisää tarvita koska joku haluaa. Adoptoikaa vaikka sitten.Ei niitä adoptiolapsiakaan kyllä ihan noin vain saa. Jos saisi, niin se olisi minustakin oikein hyvä vaihtoehto!
- Jarna80
Mikä vanhapiika sä vielolet jos vähäyli 30v olet? Naine parhaasiäs.
- vanhapiika
Taitaa olla aika harvassa miehet, jotka noin ajattelee. Eihän se näin itsestä mitenkään ikälopulta tunnu, mutta miehille kuitenkin nuorempi on aina parempi. :)
- Gentle Man
Miespuolisen ikisinkun näkökulmasta:
Epäilemättä hyviä miehiä on vaikeampaa löytää kolmekymppisenä kuin kaksikymppisenä, mutta en usko että ikäsi on mikään ylittämätön este. Sinullahan on taskussa sellainen valtikortti kuin lapsettomuus ;)
En halua mollata yh-äitejä, mutta jos rehellisiä ollaan niin useimmat miehet haluavat mieluummin oman perheen. Mutta tähän liittyen, haluatko miehen & lapsia - vai lapsia ja miehen joka tekee unelmastasi totta? Tässä on ero. Itse en suostuisi olemaan mies johon tyydytään koska biologinen kello tikittää, enkä myöskään suostuisi hankkimaan lapsia kiireellä. Nimim. yksin kaksin viesti kuvaa hyvin mitä tarkoitan.
Näinhän se yleensä menee, parikymppisenä koukutetaan mies ja hankitaan lapsia...koska hieman kypsemmässä iässä mies oppii ajattelemaan järjellä, pariutumisvimman mennessä ohi.
Summa summarum. Joko toimit itsekeskeisesti ja etsit kolmekymppisen pariutumisvimman kourissa pyristelevän miehen välineeksi lapsien hankkimiseen - tai yrität parhaasi ollaksesi nainen jonka mies haluaa, ja yrität löytää parisuhteen jolla on muutakin tulevaisuutta kuin avioero. Keinot lienevät samoja kuin miehilläkin: liikunta, siisti pukeutuminen, yleissivistys, positiivinen asenne ja hymy, jne.- vanhapiika
Joo, mutta sen lapsettomuuden kääntöpuoli on se, että haluan lapsia, mutta minulla on rajallinen aika hankkia niitä. Mies tuskin ilahtuisi ajatuksesta, että ne lapset on hankittava aika pian.
Haluaisin koko perheen, muutenhan voisin hankkia lapsen yksinkin. Enkä minä edes vain tyytyisi johonkin satunnaiseen mieheen, kyllä sitten täytyisi molemminpuolin olla edes jonkinlaista tunnetta mukana. Minkä toki tiedän kohdallani täysin epärealistiseksi ajatukseksi ja siksi tästä onkin niin vaikeaa selviytyä, kun tiedän, ettei toivoa ole.
En voi olla nainen, jonka kukaan mies haluaa, sehän se ongelma onkin. Siksi toivoinkin vinkkejä sen suhteen, miten kestäisin tilanteen.
- 4+18
"Millä te muut naispuoliset ikivanhapiiat kestätte yksinäisyyden?"
Nykyisin nautin yksinäisyydestä etenkin silloin, kun kaverit valittavat ruuhkavuosiensa stressistä, yövalvomisista lasten kanssa, parisuhdehe*veteistään jne. Oikeastaan joka paikassa, missä näen äitejä lasten kanssa, se näyttää erittäin epänautittavalta elämältä ja olen tyytyväinen, kun olen lapseton. Aikaisemmin minulla oli hyvin vahva halu tulla äidiksi jonain päivänä. Haaveilin suuresta lapsikatraasta. Nyt en varmaan kestäsi päivääkään lapsiperhe-elämää ja sitä jatkuvaa melua ja sotkua. Eli minusta on tullut oikein kunnon perinteinen vanhapiika, joka tykkää rauhallisesta ja siististä elämästään.
Toisaalta olen ollut jossain parisuhdeviritelmän kaltaisissa, ja tiedän, ettei se parisuhde välttämättä ole, sitä ihanuutta, mistä yksinäisyydessä saattaa haaveilla. On varmaankin paljon ihmisiä, jotka kokevat yksinäisyyttä parisuhteissa.
"Ja sen tiedon, ettette koskaan tule saamaan miestä ja/tai lapsia?"
En ajattele mistään asioista, ettei se tapahdu koskaan. En koskaan ajattele, ettei koskaan, heh. Miten voit olla varma, ettet tule saamaan miestä ja/tai lapsia, ap?
"Mitään vinkkejä?"
Kai asia pitää vain surra... Lasten kohdalla itseäni on auttanut, kun kuvittelen, miten hirveää se lapsiperhearki voi olla ja miten helppoa tämä lapseton elämä on.- vanhapiika
Voin olla varma, koska olen jo plus30, eikä kukaan ole koskaan ollut kiinnostunut. Jos ei saa miestä nuorena, ei varmasti saa vanhanakaan. Ja tietysti se, ettei kukaan huoli näin vanhaa kokematonta naista.
Minä taas katselen niitä äitejä kateellisena. :)
Toki tiedän, ettei se parisuhteet aina ole niin idyllisiä, kuin mitä ulospäin näyttää, mutta kai niitä hyviäkin on.
Olen yrittänyt päästä eroon unelmasti, mutta se tuntuu vain muuttuuvan vaikeammaksi. :/ Ehkä joskus... - .,.,.,.,
vanhapiika kirjoitti:
Voin olla varma, koska olen jo plus30, eikä kukaan ole koskaan ollut kiinnostunut. Jos ei saa miestä nuorena, ei varmasti saa vanhanakaan. Ja tietysti se, ettei kukaan huoli näin vanhaa kokematonta naista.
Minä taas katselen niitä äitejä kateellisena. :)
Toki tiedän, ettei se parisuhteet aina ole niin idyllisiä, kuin mitä ulospäin näyttää, mutta kai niitä hyviäkin on.
Olen yrittänyt päästä eroon unelmasti, mutta se tuntuu vain muuttuuvan vaikeammaksi. :/ Ehkä joskus...Kaikki naiset saavat jonkinlaisen miehen. Sinulla on vain omia kriteerejä, joista et jousta ja siksi et ole löytänyt miestä. Et ole sentään vaikkapa kehitysvammainen: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12139080
- vanhapiika
.,.,.,., kirjoitti:
Kaikki naiset saavat jonkinlaisen miehen. Sinulla on vain omia kriteerejä, joista et jousta ja siksi et ole löytänyt miestä. Et ole sentään vaikkapa kehitysvammainen: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12139080
No mutta en ole saanut. Kukaan ei ole koskaan lähestynyt minua, ei yhtä ainoaa kertaa, missään tilanteessa.
- .,.,.,.,
vanhapiika kirjoitti:
No mutta en ole saanut. Kukaan ei ole koskaan lähestynyt minua, ei yhtä ainoaa kertaa, missään tilanteessa.
Noh sitten pitää lähestyä itse... Tervetuloa miesten todellisuuteen.
- vanhapiika
.,.,.,., kirjoitti:
Noh sitten pitää lähestyä itse... Tervetuloa miesten todellisuuteen.
Olen kokeillut sitäkin, tosin vain nuorena. Tämä menee nyt epäoleellisuuksiin, usko pois, että pariutuminen on kohdallani mahdotonta. :(
- lottamari<3
vanhapiika kirjoitti:
Olen kokeillut sitäkin, tosin vain nuorena. Tämä menee nyt epäoleellisuuksiin, usko pois, että pariutuminen on kohdallani mahdotonta. :(
Monille vanhoille piioille on ollut iloa toisten lapsien hoitamisesta. Minulla oli eräs läheinen vanhapiika, joka ei koskaan voinut saada miestä, eikä omia lapsia vammansa tähden. Hänestä oli paljon iloa ja hyötyä ja itsekin nautti saadessaan hoitaa koko suvun lapsia sukupolvesta toiseen. Hän eli rikkaan elämän toisten auttajana, nautti elämästä, nauroi paljon, oli iloinen luonteeltaan ja oli hyväksynyt itsensä sellaisena kuin oli.
Ehkä elämässä ja on vaan opittava hyväksymään tiettyjä asioita, joita ei voi muuttaa ja löytää tilalle muita toimivia ratkaisuja. - vanhapiika
lottamari<3 kirjoitti:
Monille vanhoille piioille on ollut iloa toisten lapsien hoitamisesta. Minulla oli eräs läheinen vanhapiika, joka ei koskaan voinut saada miestä, eikä omia lapsia vammansa tähden. Hänestä oli paljon iloa ja hyötyä ja itsekin nautti saadessaan hoitaa koko suvun lapsia sukupolvesta toiseen. Hän eli rikkaan elämän toisten auttajana, nautti elämästä, nauroi paljon, oli iloinen luonteeltaan ja oli hyväksynyt itsensä sellaisena kuin oli.
Ehkä elämässä ja on vaan opittava hyväksymään tiettyjä asioita, joita ei voi muuttaa ja löytää tilalle muita toimivia ratkaisuja.Minulla ei valitettavasti oikein ole suvussa pieniä lapsia, kavereilla on ja heitä toki joskus hoidan. Mutta se vain korostaa sitä, mitä en itse voi saada ja on joskus vaikeaa.
Hyväksyä minun todella pitäisi tilanteeni, niin vaikeaa kuin se onkin. En vain oikein tiedä, miten...
- Anskukk
Täällä kanssa eräs aika lailla vastaavassa tilanteessa oleva päälle 35-vuotias ikisinkkunainen.
En osaa tällä hetkellä edes sanoa, että haluaisinko parisuhdetta vai en. Olisi tietysti hienoa löytää se oma rakas ja muuta tällaista, mutta kun sitä on nähnyt niin paljon epäonnistuneita ja onnettomia avioliittoja ja muita parisuhteita tuttavapiirissään, että olen tullut aika lailla kyyniseksi näiden asioiden suhteen.
Ja sekään ei myöskään auta asiaa, että ihastun saati rakastun äärimmäisen harvoin ja lisäksi viihdyn äärimmäisen hyvin omissa oloissani ja yksinäni, joten miehen täytyisi olla jotain todella erityistä, että huolisin hänet elämääni saati asumaan samassa kodissa kanssani.
Ja koskapa todennäköisesti en tällaista miestä koskaan löydä, niin tyydyn kohtalooni vanhanapiikana/ikisinkkuna.- vanhapiika
Tuokin on kyllä totta, ettei niitä hyviä parisuhteita kauhean usein näe. Mutta silti sitä aina unelmoi, että itsellä olisi paremmin, vaikka tietääkin, ettei se ole niin yksinkertaista. :)
- tuleva vanhapiika
Missä vaiheessa elämää teille alkoi hahmottua se, että jäätte yksin?
Itse olen vielä nuorehko, mutta olen lähestulkoon varma, että tulen kuulumaan tähän vanhapiikojen joukkoon. Elämäni noudattelee samaa kaavaa kuin tuntemieni vanhempien ikisinkkunaisten: ei kovin kummoinen ulkonäkö (itselläni suorastaan ruma), ei liiku paljoakaan sosiaalisissa ympäristöissä, naisvaltainen ala jne.
Minua lohduttaa sentään se, että en välttämättä tule koskaan haluamaan lapsia. Ja toisaalta jos mieleni muuttuu, voi lapsen hankkia ilman miestäkin, biologisen tai adoptoidun. Rakkautta olisi ollut mukava saada ja antaa, mutta minkäs tälle mahtaa.- vanhapiika
Itse asiassa, tajusin sen aikanaan juurikin täällä suomi.24:n ihmissuhteet palstoilla. Olin vähän päällä 20 ja siihen asti minulla oli todella naiivi kuva näistä asioista, luulin, että riittäisi, kun olisi oma itsensä(suunnilleen tavallinen). No, täällä sellaiset harhaluulot kyllä karisee, kun lukee, minkälaiset odotukset naisille on sellaisillakin miehillä, jotka eivät itse ole kovin haluttuja naisten keskuudessa. Kun tajusin, että minkälaiset on ihan ne minimivaatimuksetkin, mitkä naisen pitää täyttää, tajusin, etten koskaan pystyisi siihen, enkä voisi koskaan saada ketään. Toisaalta ehkä oli hyväkin tajuta se niin nuorena.
Elämä tuntuu aika tyhjältä, kun ei saa koskaan kokea niitä romanttisia asioita, eikä seksiä eikä muuta niihin liittyvää. Mutta eihän sille mitään voi. Siinä on vain se ongelma, ettei minulla enää ole kovin paljoa kiinnostusta elämää kohtaan. :/ - tuleva vanhapiika
vanhapiika kirjoitti:
Itse asiassa, tajusin sen aikanaan juurikin täällä suomi.24:n ihmissuhteet palstoilla. Olin vähän päällä 20 ja siihen asti minulla oli todella naiivi kuva näistä asioista, luulin, että riittäisi, kun olisi oma itsensä(suunnilleen tavallinen). No, täällä sellaiset harhaluulot kyllä karisee, kun lukee, minkälaiset odotukset naisille on sellaisillakin miehillä, jotka eivät itse ole kovin haluttuja naisten keskuudessa. Kun tajusin, että minkälaiset on ihan ne minimivaatimuksetkin, mitkä naisen pitää täyttää, tajusin, etten koskaan pystyisi siihen, enkä voisi koskaan saada ketään. Toisaalta ehkä oli hyväkin tajuta se niin nuorena.
Elämä tuntuu aika tyhjältä, kun ei saa koskaan kokea niitä romanttisia asioita, eikä seksiä eikä muuta niihin liittyvää. Mutta eihän sille mitään voi. Siinä on vain se ongelma, ettei minulla enää ole kovin paljoa kiinnostusta elämää kohtaan. :/23 olen itse nyt ja samankaltaiset on näkemykset kuin sinullakin taisi silloin vähän päälle parikymppisenä olla.
Tuota elämänhalun menettämistä pelkään itsekin, sillä olen jo nyt (ja ollut pitkään, koulukiusaamista minullakin takana yms) suurimman osan ajasta alakuloinen ja pessimistinen, en näe että tässä elämässä mitään suuria muutoksia tapahtuisi tällä ihmissuhde osa-alueella. Se on kuitenkin minulle ollut hyvin tärkeä, minäkin kovasti joskus kuvittelin että ehkäpä minäkin vielä "sitten joskus" rakastun ja tulen rakastetuksi. Mutta tuskin, kaiken lukemani ja kokemani ja lähipiirissä nähdyn perusteella ikisinkkuus on omakin kohtaloni, eikä minulla ole mitään sellaista mistä muuten erityisemmin nauttisin. Ei mitään erityistaitoja tai lahjakkuutta esimerkiksi. - vanhapiika
tuleva vanhapiika kirjoitti:
23 olen itse nyt ja samankaltaiset on näkemykset kuin sinullakin taisi silloin vähän päälle parikymppisenä olla.
Tuota elämänhalun menettämistä pelkään itsekin, sillä olen jo nyt (ja ollut pitkään, koulukiusaamista minullakin takana yms) suurimman osan ajasta alakuloinen ja pessimistinen, en näe että tässä elämässä mitään suuria muutoksia tapahtuisi tällä ihmissuhde osa-alueella. Se on kuitenkin minulle ollut hyvin tärkeä, minäkin kovasti joskus kuvittelin että ehkäpä minäkin vielä "sitten joskus" rakastun ja tulen rakastetuksi. Mutta tuskin, kaiken lukemani ja kokemani ja lähipiirissä nähdyn perusteella ikisinkkuus on omakin kohtaloni, eikä minulla ole mitään sellaista mistä muuten erityisemmin nauttisin. Ei mitään erityistaitoja tai lahjakkuutta esimerkiksi.Olen joskus jälkeen miettinyt, että olisinko voinut tehdä asialle jotain silloin nuorena, nythän on joka tapauksessa liian myöhäistä...
Ainakin nyt se on selvää, että miehille naisen ulkonäkö on tärkeää, se tärkein yksittäinen asia. Kasvoilleen ei oikein mitään voi, mutta jos olisin hankkinut ihan superhyvän vartalon... Olen normaalipainoinen ja jonkin verran liikunkin, mutta en tosiaan näytä miltään supermallilta. Mutta ehkä voisit kokeilla? Pinnallistahan se on, mutta parempi kuitenkin kuin koko elämä yksin. En tosin tiedä auttaisiko sitten sekään, ehkä jotkut vain on tarkoitettu olemaan yksin. Mutta se on todella rankkaa, varsinkin naiselle.
Tsemppiä ja toivottavasti olet väärässä itsesi suhteen ja löydät vielä kumppanin! :) - gsdgdgddg
vanhapiika kirjoitti:
Itse asiassa, tajusin sen aikanaan juurikin täällä suomi.24:n ihmissuhteet palstoilla. Olin vähän päällä 20 ja siihen asti minulla oli todella naiivi kuva näistä asioista, luulin, että riittäisi, kun olisi oma itsensä(suunnilleen tavallinen). No, täällä sellaiset harhaluulot kyllä karisee, kun lukee, minkälaiset odotukset naisille on sellaisillakin miehillä, jotka eivät itse ole kovin haluttuja naisten keskuudessa. Kun tajusin, että minkälaiset on ihan ne minimivaatimuksetkin, mitkä naisen pitää täyttää, tajusin, etten koskaan pystyisi siihen, enkä voisi koskaan saada ketään. Toisaalta ehkä oli hyväkin tajuta se niin nuorena.
Elämä tuntuu aika tyhjältä, kun ei saa koskaan kokea niitä romanttisia asioita, eikä seksiä eikä muuta niihin liittyvää. Mutta eihän sille mitään voi. Siinä on vain se ongelma, ettei minulla enää ole kovin paljoa kiinnostusta elämää kohtaan. :/Kyllä sä monille palstan miehille silti voisit kelvata jos oikeasti olisit ihana tyyppi muuten. Jos pääset vaan juttusille miesten kanssa ja tutustut mielenkiintoisiin tyyppeihin paremmin, huomaavat he, että sun kanssa onkin tosi kiva olla; paljon kivempaa kuin sen hyvännäköisen bimbon, joka tuli iskettyä vain ulkonäön takia.
Nykypäivänä hyvännäköisetkin naiset tekevät jo aloitteita, mutta rumemman pitäisi sitä suuremmalla syyllä tehdä. Miehet on geneettisesti ohjelmoitu tsiigailemaan hyvännäköisiä naisia, mutta rumempi saattaa olla aivan yhtä hyvä vaihtoehto. Rumemman naisen ei kannata kauniimpien kanssasisartensa tavoin vain odottaa prinssi uljasta, vaan hänen on tehtävä enemmän työtä markkinoidakseen itseään miehille. Täytyy vain rohkeasti tutustua kivoihin miehiin ja ehkä joku mies rakastuu ihanaan luonteeseesi.
Hyvä puoli tässä on se, että siihen ihanaan luonteeseen ei kyllästy samalla tavalla kuin hyvään ulkonäköön eli parisuhde on todennäköisemmin sitten jopa varmemmalla pohjalla kuin ulkonäköön ihastumisen takia solmitut. - vanhapiika
gsdgdgddg kirjoitti:
Kyllä sä monille palstan miehille silti voisit kelvata jos oikeasti olisit ihana tyyppi muuten. Jos pääset vaan juttusille miesten kanssa ja tutustut mielenkiintoisiin tyyppeihin paremmin, huomaavat he, että sun kanssa onkin tosi kiva olla; paljon kivempaa kuin sen hyvännäköisen bimbon, joka tuli iskettyä vain ulkonäön takia.
Nykypäivänä hyvännäköisetkin naiset tekevät jo aloitteita, mutta rumemman pitäisi sitä suuremmalla syyllä tehdä. Miehet on geneettisesti ohjelmoitu tsiigailemaan hyvännäköisiä naisia, mutta rumempi saattaa olla aivan yhtä hyvä vaihtoehto. Rumemman naisen ei kannata kauniimpien kanssasisartensa tavoin vain odottaa prinssi uljasta, vaan hänen on tehtävä enemmän työtä markkinoidakseen itseään miehille. Täytyy vain rohkeasti tutustua kivoihin miehiin ja ehkä joku mies rakastuu ihanaan luonteeseesi.
Hyvä puoli tässä on se, että siihen ihanaan luonteeseen ei kyllästy samalla tavalla kuin hyvään ulkonäköön eli parisuhde on todennäköisemmin sitten jopa varmemmalla pohjalla kuin ulkonäköön ihastumisen takia solmitut.No jaa... :) Olen ihan tavallinen ihminen, vikoineni ja hyvine puolineni. Ei minulla kyllä niin ihanaa luonnetta ole, että se korvaisi puutteet ulkonäössä. Olen aina kelvannut miehille kaveriksi, mutta en koskaan mihinkään enempään. Olen kai jonkinlainen naispuolinen vastine siitä miesten kaveripojasta, joskin olen ollut ihastunut vain yhteen kaverimiehistä, muut ovat olleet minullekin ihan platonisesti vain kavereita.
Ruman naisen on kovin vaikea tehdä aloitteita, koska miehet ovat niin hirveän ilkeitä torjuessaan. Jos se olisikin vain ei, niin kyllähän sen kestäisi, mutta kun yleensä siihen saa kaupan päälle hyvin häijyn ulkonäköarvion. Yritin sitä joskus nuorena, mutta ilman tuloksia.
Luulen, että jos minulla olisi niin ihana luonne, että sillä voi saada miehen, niin sekin olisi jo tapahtunut. :/ - sinkkuilijamies
vanhapiika kirjoitti:
No jaa... :) Olen ihan tavallinen ihminen, vikoineni ja hyvine puolineni. Ei minulla kyllä niin ihanaa luonnetta ole, että se korvaisi puutteet ulkonäössä. Olen aina kelvannut miehille kaveriksi, mutta en koskaan mihinkään enempään. Olen kai jonkinlainen naispuolinen vastine siitä miesten kaveripojasta, joskin olen ollut ihastunut vain yhteen kaverimiehistä, muut ovat olleet minullekin ihan platonisesti vain kavereita.
Ruman naisen on kovin vaikea tehdä aloitteita, koska miehet ovat niin hirveän ilkeitä torjuessaan. Jos se olisikin vain ei, niin kyllähän sen kestäisi, mutta kun yleensä siihen saa kaupan päälle hyvin häijyn ulkonäköarvion. Yritin sitä joskus nuorena, mutta ilman tuloksia.
Luulen, että jos minulla olisi niin ihana luonne, että sillä voi saada miehen, niin sekin olisi jo tapahtunut. :/Kyllä sä ihan mukavan oloiselta vaikutat mun mielestä :) Missäpäin Suomea asustelet?
- tuleva vanhapiika
vanhapiika kirjoitti:
Olen joskus jälkeen miettinyt, että olisinko voinut tehdä asialle jotain silloin nuorena, nythän on joka tapauksessa liian myöhäistä...
Ainakin nyt se on selvää, että miehille naisen ulkonäkö on tärkeää, se tärkein yksittäinen asia. Kasvoilleen ei oikein mitään voi, mutta jos olisin hankkinut ihan superhyvän vartalon... Olen normaalipainoinen ja jonkin verran liikunkin, mutta en tosiaan näytä miltään supermallilta. Mutta ehkä voisit kokeilla? Pinnallistahan se on, mutta parempi kuitenkin kuin koko elämä yksin. En tosin tiedä auttaisiko sitten sekään, ehkä jotkut vain on tarkoitettu olemaan yksin. Mutta se on todella rankkaa, varsinkin naiselle.
Tsemppiä ja toivottavasti olet väärässä itsesi suhteen ja löydät vielä kumppanin! :)Kiitos ehdotuksesta ja tsemppauksesta!
Minulla kuitenkin on jo aika hyvä kroppa, mutta kieltämättä on asioita, joille voisin tehdä jotain. Voisin trimmata itseni vielä selvästi parempaan kuntoon, mutta koen että siitä ei olisi niin paljon iloa verrattuna siihen että joutuisin sellaista ylläpitääkseni noudattamaan todella tiukkaa dieettiä ja treeniä. Pidän kuitenkin syömisestä ja silloin tällöin herkuttelustakin :) Hoikka ja hyvässä kunnossa olen silti, mutta en HUIPPUkunnossa.
Kasvoni ovat kuitenkin niin rumat ja esim iho huono ettei edes kropan tiukka trimmaaminen auttaisi. Siinä lisäksi pieni rintavarustukseni kutistuisi entisestään (silikoneja EI! eikä muitakaan leikkauksia!) ja joka tapauksessa esim. lyhyisiin sääriin ei voi vaikuttaa eli huippumallin tai missin kroppaa en saisi millään elämäntavoilla.
On todella sääli, että ulkonäkö on tässä asiassa niin ratkaiseva tekijä, mutta niinhän se on. Enkä minä siitä ketään syytä, koska minkäs sitä ihminen luonnolleen mahtaa. - t4y54y54y
tuleva vanhapiika kirjoitti:
Kiitos ehdotuksesta ja tsemppauksesta!
Minulla kuitenkin on jo aika hyvä kroppa, mutta kieltämättä on asioita, joille voisin tehdä jotain. Voisin trimmata itseni vielä selvästi parempaan kuntoon, mutta koen että siitä ei olisi niin paljon iloa verrattuna siihen että joutuisin sellaista ylläpitääkseni noudattamaan todella tiukkaa dieettiä ja treeniä. Pidän kuitenkin syömisestä ja silloin tällöin herkuttelustakin :) Hoikka ja hyvässä kunnossa olen silti, mutta en HUIPPUkunnossa.
Kasvoni ovat kuitenkin niin rumat ja esim iho huono ettei edes kropan tiukka trimmaaminen auttaisi. Siinä lisäksi pieni rintavarustukseni kutistuisi entisestään (silikoneja EI! eikä muitakaan leikkauksia!) ja joka tapauksessa esim. lyhyisiin sääriin ei voi vaikuttaa eli huippumallin tai missin kroppaa en saisi millään elämäntavoilla.
On todella sääli, että ulkonäkö on tässä asiassa niin ratkaiseva tekijä, mutta niinhän se on. Enkä minä siitä ketään syytä, koska minkäs sitä ihminen luonnolleen mahtaa.Tosi harva ihminen on oikeasti merkittävän ruma mikäli on hyvässä tikissä ja terveys hyvä. Eli jos on hoikka (ja miehillä lihaksikas lisäksi) ja ruokavalio kunnossa tai se on sellainen joka itselle sopii.
Ruokavalion ja myös liikunnan ollessa kunnossa myös iho on usein hyvässä kunnossa. Jos näin ei ole, kannattaa yrittää löytää syy miksei iho ole sen parempi. Jos on esim. keliakia, ravinteet eivät vaan imeydy niin kauan kuin ruokavalio sisältää edes vähän gluteiinia. - ei eiiii...
gsdgdgddg kirjoitti:
Kyllä sä monille palstan miehille silti voisit kelvata jos oikeasti olisit ihana tyyppi muuten. Jos pääset vaan juttusille miesten kanssa ja tutustut mielenkiintoisiin tyyppeihin paremmin, huomaavat he, että sun kanssa onkin tosi kiva olla; paljon kivempaa kuin sen hyvännäköisen bimbon, joka tuli iskettyä vain ulkonäön takia.
Nykypäivänä hyvännäköisetkin naiset tekevät jo aloitteita, mutta rumemman pitäisi sitä suuremmalla syyllä tehdä. Miehet on geneettisesti ohjelmoitu tsiigailemaan hyvännäköisiä naisia, mutta rumempi saattaa olla aivan yhtä hyvä vaihtoehto. Rumemman naisen ei kannata kauniimpien kanssasisartensa tavoin vain odottaa prinssi uljasta, vaan hänen on tehtävä enemmän työtä markkinoidakseen itseään miehille. Täytyy vain rohkeasti tutustua kivoihin miehiin ja ehkä joku mies rakastuu ihanaan luonteeseesi.
Hyvä puoli tässä on se, että siihen ihanaan luonteeseen ei kyllästy samalla tavalla kuin hyvään ulkonäköön eli parisuhde on todennäköisemmin sitten jopa varmemmalla pohjalla kuin ulkonäköön ihastumisen takia solmitut.Rumien naisten kehoittaminen aloitteiden tekemiseen on melkein verrattavissa pikajunan alle työntämiseen :-/. Miehethän saattavat haukkua rumia naisia julkisilla paikoilla, vaikka ruma nainen yrittäisi olla kuinka huomaamaton, eikä todellakkaan tekisi lähestymisiä. Jos pilkkaa saa jo ilman lähestymisiä, mitähän aloitteiden tekemisestä seuraisi?
- tuleva vanhapiika
t4y54y54y kirjoitti:
Tosi harva ihminen on oikeasti merkittävän ruma mikäli on hyvässä tikissä ja terveys hyvä. Eli jos on hoikka (ja miehillä lihaksikas lisäksi) ja ruokavalio kunnossa tai se on sellainen joka itselle sopii.
Ruokavalion ja myös liikunnan ollessa kunnossa myös iho on usein hyvässä kunnossa. Jos näin ei ole, kannattaa yrittää löytää syy miksei iho ole sen parempi. Jos on esim. keliakia, ravinteet eivät vaan imeydy niin kauan kuin ruokavalio sisältää edes vähän gluteiinia.Minulla on iho huonossa kunnossa, koska minulla on akne, joka ei aiheudu elintavoista vaan on ihosairaus. Tuo huonosta ihosta syyllistäminen on oikeasti todella inhottavaa!
Ja kyllä kasvot voivat olla niin rumat ettei kroppa niitä pelasta. Tai ehkä tosiaan sellainen huippumallin kroppa, mutta sellaiseen minulla ei ruumiinrakenteeni puolesta (esim lyhyet jalat) ole mahdollisuutta mitenkään. - vanhapiika
tuleva vanhapiika kirjoitti:
Kiitos ehdotuksesta ja tsemppauksesta!
Minulla kuitenkin on jo aika hyvä kroppa, mutta kieltämättä on asioita, joille voisin tehdä jotain. Voisin trimmata itseni vielä selvästi parempaan kuntoon, mutta koen että siitä ei olisi niin paljon iloa verrattuna siihen että joutuisin sellaista ylläpitääkseni noudattamaan todella tiukkaa dieettiä ja treeniä. Pidän kuitenkin syömisestä ja silloin tällöin herkuttelustakin :) Hoikka ja hyvässä kunnossa olen silti, mutta en HUIPPUkunnossa.
Kasvoni ovat kuitenkin niin rumat ja esim iho huono ettei edes kropan tiukka trimmaaminen auttaisi. Siinä lisäksi pieni rintavarustukseni kutistuisi entisestään (silikoneja EI! eikä muitakaan leikkauksia!) ja joka tapauksessa esim. lyhyisiin sääriin ei voi vaikuttaa eli huippumallin tai missin kroppaa en saisi millään elämäntavoilla.
On todella sääli, että ulkonäkö on tässä asiassa niin ratkaiseva tekijä, mutta niinhän se on. Enkä minä siitä ketään syytä, koska minkäs sitä ihminen luonnolleen mahtaa.Ymmärrän. :/ Minulle myös iho on ongelma, enkä kyllä nyt ihan allekirjoita sitä, että liikunta ja ruokavalio auttaa mihin vain. Olen nimittäin melkoisen terveesti elävä, mutta iho ei ole siitä moksiskaan. :(
Se on todella harmi, että periaatteessa niin pieni asia, kuin ulkonäkö, voi määrittää koko elämän. Mutta ei kai sille mitään voi. - vanhapiika
sinkkuilijamies kirjoitti:
Kyllä sä ihan mukavan oloiselta vaikutat mun mielestä :) Missäpäin Suomea asustelet?
Kiitti! :)
En missään päin juuri nyt. Olen kyllä aikeissa palata kotimaahani jonain päivänä, mutta en silloinkaan ole ihan varma, mihin. :) - vanhapiika
ei eiiii... kirjoitti:
Rumien naisten kehoittaminen aloitteiden tekemiseen on melkein verrattavissa pikajunan alle työntämiseen :-/. Miehethän saattavat haukkua rumia naisia julkisilla paikoilla, vaikka ruma nainen yrittäisi olla kuinka huomaamaton, eikä todellakkaan tekisi lähestymisiä. Jos pilkkaa saa jo ilman lähestymisiä, mitähän aloitteiden tekemisestä seuraisi?
Totta! En kauhean montaa aloitetta ole tehnyt, mutta vastaukset olivat kaikki ilkeitä. Ja tosiaan joskus sitä ulkonäkökommentointia kuulee muutenkin, vaikka olisi kuinka omissa oloissaan. Eikä se auttaisi, ruma on ruma, vaikka olisi kuinka aloitteellinen. :/
- jess1
vanhapiika kirjoitti:
Itse asiassa, tajusin sen aikanaan juurikin täällä suomi.24:n ihmissuhteet palstoilla. Olin vähän päällä 20 ja siihen asti minulla oli todella naiivi kuva näistä asioista, luulin, että riittäisi, kun olisi oma itsensä(suunnilleen tavallinen). No, täällä sellaiset harhaluulot kyllä karisee, kun lukee, minkälaiset odotukset naisille on sellaisillakin miehillä, jotka eivät itse ole kovin haluttuja naisten keskuudessa. Kun tajusin, että minkälaiset on ihan ne minimivaatimuksetkin, mitkä naisen pitää täyttää, tajusin, etten koskaan pystyisi siihen, enkä voisi koskaan saada ketään. Toisaalta ehkä oli hyväkin tajuta se niin nuorena.
Elämä tuntuu aika tyhjältä, kun ei saa koskaan kokea niitä romanttisia asioita, eikä seksiä eikä muuta niihin liittyvää. Mutta eihän sille mitään voi. Siinä on vain se ongelma, ettei minulla enää ole kovin paljoa kiinnostusta elämää kohtaan. :/Täällä palstala esitetyt näkemykset ja mielipiteet on pääasiassa todella kaukana todellisuudesta, älä usko sitä mitä täältä luet. Tiedät sen varmaan itsekin, monesti täysin todellisuudesta irrallaan olevien ihmisten, usein tarkoituksella provosoivia kommentteja ulkonäöstä ja ihan mistä vaan ikinä keskustellaan.
Kaikkialla on olemassa vielä aivan tavallisia ja kaikin puolin mukavia ja hyviä ihmisiä. Lähde pois täältä roikkumasta ennen kuin tästä tulee sulle ainoaa todellisuutta. Ellei ole sitten jo tullut. Mutta lähde silti :)
- ikisinkku m 30+
Omalla kohdallani olen havahtunut yksinäisyyteen nyt yli kolmekymppisenä. Minulla on työuran lisäksi olemattoman vähän mitään sosiaalisia kontakteja. Kavereitakin näkee tässä iässä enään todella harvoin, koska ei kenelläkään oikein ole enään aikaa. Olen viime aikoina yrittänyt ihan tosissani miettiä lisää uusia harrastuksia, jotta voisin viettää (melko vähäisen) vapaa-aikani mielekkäämmin. Olen myös huomannut panostavani työhön ehkäpä epäterveellisen paljon. Teen usein pitkiä päiviä ihan huvikseni, koska yritän ehkä osittain alitajuisesti minimoida kotona vietetyn ajan.
En kuitenkaan varsinaisesti halua parisuhdetta, koen pariutumiseen ja seksiin liittyvät asiat liian suorituskeskeisinä ja ahdistavina. En ole myöskään koskaan ollut tyytyväinen ulkonäkööni ja pyrin parantamaan sitä jatkuvasti.
Valitettavasti en osaa antaa mitään hyviä neuvoja. Itse yritän löytää lisää mielekästä tekemistä vapaa-ajalleni ja oppia nauttimaan entistä enemmän sinkkuuden tuomasta vapaudesta ja elämän pienistä kivoista asioista.- vanhapiika
Joskus nuorena ne muut asiat auttoi, harrastukset ja kaverit ja opiskelu. Nyt en enää välitä mistään muusta, haluaisin vain oman perheen. Yritän kyllä kiinnostua muistakin asioista, mutta se on vaikeaa...
Toivottavasti saat iloa elämääsi niistä pienemmistä asioista! :) - AnskuKK
Kuin mun näppikseltäni, tosin sillä erotuksella, että teen töitä vain sen mitä tarvitsee, ja liian paljon vapaa-aikaa kuluu netissä.
Mutta tuo sosiaalisten kontaktien puute on tullut tutuksi, ja lisäksi se tosisekka, että entiset ystävät (joita ei tosin ei ikinä ole ollut paljon) on käytännössä kadonneet kaikki, ja uusien löytäminen tuntuu päälle kolmekymppisenä olevan aivan mahdotonta tai ainakin vaativan tolkuttomasti töitä.
Ja mitä parisuhteeseen tulee, niin samat on aatokset. Tuntuu olevan ihan hirveän vaikeaa ja suorituskeskeistä touhua, ja toden sanoakseni en tiedä, että haluanko sitä. Lienen ehkä hourepilvissä elävä epärealistinen romantikko, mutta mielestäni jotain on pielessä, jos sen oman rakkaan kanssa eläminen on (pelkkää) työtä ja vaivaa.
- kiinnostunut__
Millaisia kriteereitä sulla itselläsi olisi miehen ulkonäölle?
- vanhapiika
En minä tiedä... No, ainakin siisteys ja hyvä hygienia on kyllä aika ehdoton, josta en suostuisi tinkimään, mutta enemmän ne on ehkä luonteeseen liittyviä odotuksia. Pidän vähän isommankokoisista miehistä(siis tarkoitan, että ei laihoista), mutta en tiedä, onko se nyt mikään varsinainen kriteeri. Olen kuitenkin joskus laihaankin mieheen ollut ihastunut, joskin enemmän luonteen takia.
En oikeastaan osaa ajatella noin, enemmänkin vain kohtaa ihmisiä, joista pitää ja ihmisiä joista ei pidä ja ihmisiä joista pitää, mutta ei siinä mielessä. En osaa ajatella asiaa noin käytännöllisesti. :)
- 37v ikisinkkumies
Mielenkiintoista lukea kerrankin ikisinkkunaisten ajatuksia. Ja ei, en ole vahingoniloinen. Toivon tietenkin, että saisitte mitä haluatte.
- ätmi
Minä en toivo että saisivat! On vähintäänkin reilua että edes JOKU nainen jää yksin.
Mielenkiintoiseksi tämä muuttuisi jos postaisivat kuviansa tänne. Täytyy nimittäin olla ihan luonnottoman ruma jäädäkseen yksin. - .-.-.-.
ätmi kirjoitti:
Minä en toivo että saisivat! On vähintäänkin reilua että edes JOKU nainen jää yksin.
Mielenkiintoiseksi tämä muuttuisi jos postaisivat kuviansa tänne. Täytyy nimittäin olla ihan luonnottoman ruma jäädäkseen yksin.Miten se sitten sinua auttaa? Et sinäkään silti ketään saa!
- sdgsggsgsg
ätmi kirjoitti:
Minä en toivo että saisivat! On vähintäänkin reilua että edes JOKU nainen jää yksin.
Mielenkiintoiseksi tämä muuttuisi jos postaisivat kuviansa tänne. Täytyy nimittäin olla ihan luonnottoman ruma jäädäkseen yksin.Tänään on kovasti tikrut ja twiikerit kuviaan tänne postailleetkin. Kyllä tänne vielä muumat vanhanpiian kuvatkin mahtuisi. Mitä niitä kuvia enää panttamaan, jakoon vaan!
- vanhapiika
Tämä ei ehkä ole kauhean hyvä paikka, täällä on vähän huono ilmapiiri. Täytyy kyllä sanoa, että olen iloinen siitä, että vaikka haluaisin perheen, en kuitenkaan ole katkera. Se olisi se pahin vaihtoehto.
Elämässä ei aina saa, mitä haluaa. :) - vanhapiika
sdgsggsgsg kirjoitti:
Tänään on kovasti tikrut ja twiikerit kuviaan tänne postailleetkin. Kyllä tänne vielä muumat vanhanpiian kuvatkin mahtuisi. Mitä niitä kuvia enää panttamaan, jakoon vaan!
En halua laittaa kuvaa itsestäni nettiin, pahoittelut! :)
- Joku vaan
"Itse olen vielä nuorehko, mutta olen lähestulkoon varma, että tulen kuulumaan tähän vanhapiikojen joukkoon. Elämäni noudattelee samaa kaavaa kuin tuntemieni vanhempien ikisinkkunaisten: ei kovin kummoinen ulkonäkö (itselläni suorastaan ruma), ei liiku paljoakaan sosiaalisissa ympäristöissä, naisvaltainen ala jne."
Itselläni ei todellakaan ole mitään ulkonäköä, olen töissä tällä hetkellä kolmannessa perättäisessä naisvaltaisessa työpaikassa (koulussa kun työskentelen), liikun paljon sosiaalisissa ympäristöissä, kuten kuntosaleilla, kirjastoissa, ravintoloissa, urheilutapahtumissa, urheilukentillä, kauppakeskuksissa, uimarannoilla, jne.
Olen siis 25-vuotias miespuolinen henkilö. Nuo työympäristöt ja sosiaaliset tapahtumat ja ympäristöt ovat päinvastoin kuin sinulla, mutta aivan sama tilanne: yksikään nainen ei ikinä kiinnostu. Ei sillä ole väliä, oletko mies -vai naisvaltaisella alalla, ei sosiaalisissa ympyröissä pyöriminen auta, jne. jos et viehätä vastakkaista sukupuolta.
Aina haetaan syitä jostakin itsestä riippumattomasta seikasta. Että ikisinkut eivät muka käy ikinä missään, omalla työpaikalla on enemmistö samaa sukupuolta, jne. Mutta fakta vain on, ettei noilla seikoilla ole mitään väliä, jos kerran ei vastakkaista sukupuolta viehätä.
Yksi syy on ihan se, ettei viehätä vastakkaista sukupuolta. Yksinkertaista.- vanhapiika
Tuo on ihan totta. Kyllä minä ainakin miehiä olen kohdannut, vapaitakin, mutta kun ei ole sitä vetovoimaa, niin minkäs teet! Kaveriksi kelpaan, joten en varmaan mikään ihan hirveä ihminen ole, mutta seksuaalista kiinnostusta en pysty herättämään.
- tuleva vanhapiika
vanhapiika kirjoitti:
Tuo on ihan totta. Kyllä minä ainakin miehiä olen kohdannut, vapaitakin, mutta kun ei ole sitä vetovoimaa, niin minkäs teet! Kaveriksi kelpaan, joten en varmaan mikään ihan hirveä ihminen ole, mutta seksuaalista kiinnostusta en pysty herättämään.
Totta minunkin mielestäni - listasin kuitenkin myös nuo tekijät, joilla ajattelin ehkä olevan hiukan merkitystä. Tai ainakin joilla monien mielestä on merkitystä tässä asiassa, mutta itsekin olen sillä kannalla että jos ei vastakkaista sukupuolta viehätä niin ei siinä auta mikään sosiaalisissa piireissä pyöriminen!
Samoin myös minulla on kavereita ihan hyvin. Lähinnä tosin naisia, mutta miestenkin kanssa tulen ihan hyvin toimeen, vaikkei läheisiä ystäviä miespuolisia olekaan. Joka tapauksessa en varmaan voi aivan kamala ihminen myöskään olla, kun seurassani halutaan aikaa viettää kavereiden kesken.
Sitten nämä kaverit "ihmettelevät" että voi miten et muka ketään löydä, vaikka olet niin hyvä tyyppi. Hyvä tyyppi ehkä, mutta en viehättävä nainen.
- Joku vaan
"Tuo on ihan totta. Kyllä minä ainakin miehiä olen kohdannut, vapaitakin, mutta kun ei ole sitä vetovoimaa, niin minkäs teet! Kaveriksi kelpaan, joten en varmaan mikään ihan hirveä ihminen ole, mutta seksuaalista kiinnostusta en pysty herättämään."
Kyllä. Naisia tapaa joka ikinen päivä vaikka ja millä mitalla. Kun tarpeeksi tekee kaikenlaista, käy sosiaalisissa tapahtumissa, on töissä naisvaltaisessa työpaikassa, jne. niin ei niistä kohtaamisista ikinä ole ollut minkäänlaista puutetta.
Mutta aina jostakin syystä sinkkuja moititaan siitä, että he eivät muka käy ikinä missään, eivät tapaa yhtään ketään, jne. On totta, että moni sinkku onkin tuollainen, viihtyy vain kotona ja vaikka tietokoneen äärellä. Ei käy ravintoloissa, ei ole työpaikassa, jossa tapaisi ihmisiä paljon, ei harrasta mitään sosiaalisia harrastuksia tai lajeja, jne. Mutta pitää ymmärtää myöskin se, että eivät tuollaiset asiat ole mitään automaatioita, jos henkilö vain on sellainen, ettei vastakkainen sukupuoli kiinnostu.
Eivätkä kaikki sinkut ole mitään satasivuisia listoja ja kriteereitä omaavia, eivät todellakaan kaikki sinkut ole luonteiltaan mitään mulkkuja tai kusipäitä, mielenterveysongelmista kärsiviä, jne. Sitä vain ei edes tohdita myöntää että kuinka paljon esim. perustavanlaatuiset viat ulkonäösssä voivat rajoittaa ihmisen elämää ja kumppanin saantia varsinkin. Vaikka aina sanotaan, että ne sisäiset piirteet ovat tärkeimpiä, niin kuitenkin, ei se ulkoinen rumuus ainakaan sitä tilannetta paranna. Ja vaikka kuinka sanotaan, että se ulkonäkö on vain pintaa ja sisäinen tärkeintä, niin onhan se näin. Mutta jos toinen on OIKEASTI ulkoisesti ruma ja luotaantyöntävä, niin eivätpä ne sisäiset siinä silloin paljon auta. Kun se ulkoinen ei houkuttele millään lailla lähestymään.
Minä en edes kelpaa kaveriksi naisille, miesten kanssa taas pelailen jalkapalloa, olen töissä tekemisissä, käyn salilla, vietän saunailtoja, jne. Mutta naiset taas eivät ole millään tavoin ikinä olleet kiinnostuneita tekemisistäni, olemisestani tai ajatuksistani. Niin se vain menee. - Ajatusten virtaa
Aapee, kirjoitin tonne ylös samalla nikillä. Lue se... Et sä ruma ole, ei kukaan meistä ole ruma. Maailmassa tarvitaan eri näköisiä ihmisiä ja erilaiset ihmiset viehättää eri ihmisten silmää. Se mitä naiset luulee että miehet pitää viehättävänä on ihan eri juttu kuin mitä miehet todellisuudessa naisista hakee, ainakin noin yleensä ei mene ihan yksiin nämä, siitä on kirjoiteltukin, netistä löytyy juttuja.
Ja muutenkin, aika yksipuolista jos kadulla vaan kävelisi vastaan kate mosseja, paris hiltoneita tai victoria beckhameita tai mitä nyt sitten ihannoikaan, siis toistensa kopioita. - totaalist bullshitti
Kuulostaa provolta.
Elämässä on kuules monta hauskaa asiaa joita voi tehdä. Kaikki hauska ei tuu perheestä.- tuskinpa
jos ei halua mitään muuta kuin perheen, niin ei niillä muilla asioilla ole mitään merkitystä. Et taida olla ikisinkku, vai mitä? :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1301896
- 1211375
Postimerkki kirjeeseen ja kortiin maksaa jo 3 euroa!
https://yle.fi/a/74-20229241 Kyllä tämä on järjetön hinta, Posti tuhoaa itsensä tällä hinnalla, täytyyhän Postin "Herro1401150Keitä oli kunnanjohtajan erottajat?
Kouluja ei ole varaa ylläpitää mutta johtajasopimukseen palaa 100000 euroa ja uuden johtajan hakuprosessi maksaa kymmeni591071Atte Harjanne usuttaa eläkeläisvihaan
Karmeeta kuultavaa aamun uutislähetyksessä, kun Atte Harjanne, tunnettu eläkeläisvihaaja, suitsii sukupolvien välistä v2831053- 491049
- 1361024
Milloin bikineistä
Tuli juhla tai esiintymis asu? Pikkasen harkintaa vois käyttää. Bikinit kuuluvat uimarannalle. No, mitä maailman tähdet88862Mä oon tyytyväinen, että ei ole enää tunteita.
Samalla tajusin, että sun kohdalla tykkäsin enemmän niistä tunteista kuin sinusta persoonana. Halusin väkisin nähdä sinu58819Helsingin Mäntymäki muuttui Kultajuhlan jälkeen kaatopaikaksi.
Mitä se kertoo jääkiokosta ja lätkäfaneista? Saikkua huomenna huusi fani yöllä?77816