tarkoitus hankkia pyörä lisukkeeksi kävelyyn ja soutuun, maastopyörä kiinnostaa yksinkertaisuutensa ja järeydensä takia. 26 tuumainen rengaskoko riittää, mutta miten nuo maastorenkaat toimii asvaltilla? Tarkoitus kuitenkin pääasiassa ajella hiekala ja poluilla. Mitään tarakoita tai lokasuojia en tarvitse, sillä ajelen vain hyvällä kesäkelillä ilokseni ja hieman kuntoillen. 1000 olisi mielestäni asiallinen summa.
Soveltuuko maastopyörä 55v miehelle?
Late +54
621198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Ei sovellu. Sun ikäiselle en suosittele pyörää laisinkaan ja jos väkisin tzygä pitää saada, niin hybriidi. Maastopyörät ovat alle kolmekymppisten kovakuntoisten kundien harrastevälineitä.
Syöny liikaa viagraa jan nyt ei pelitä enää kanssa eikä ilman.
Makke on syntynyt nimimerkistä päätellen v. 1927, joten paljonko se ikä nyt olikaan,
kohta 87 v, vai kuinka.
Mie olen tallannut ja pyöräillyt täällä 62 vuotta ja ostin viime syksynä Trekin 29" pyörän, suosittelen sinullekin 29" pyörää.
29" kulkee hyvin asfaltilla, hiekalla ja maastossa ihan omiaan.
Maastopyörä soveltuu hyvin kuntoiluvälineksi 55 vuotiaalle. Noilla spekseillä cyclorossari tai 29". Cyclocrossarin voit löytää tuohon hintaan, mutta 29#:iin saat varautua laittamaan vähintään 500€ lisää.
Muista, että pyörän lisäksi tarvikkeisiin menee500€ hyvin nopeasti, vaikka pitäytyisi ihan perus kamoissa.
Tuossa vähän listaa aluksi:
- kypärä
- lukkopolkimet
- pyöräilykengät
- ajolasit
- pehmustetut pyöräilyhousut
- lyhythihainen pyöräilypaita
- pullotelineet
- valot
- satulalaukku
- työkalut
- vararengas
- pieni pumppu
- "tornipumppu"
- U-lukko ja vaijeri
- ketjuöljy
"Mukavat"
- pitkähihainen pyöräilypaita
- irtolahkeet ja hihat
- sadetakki
- pitkät pyöräilyhousut
- pyörän huoltoteline
Miksei sopisi. Renkaita saa maastopyörään vaikka täysin sileäpintaisena. Valinnanvaraa renkaissa riittää.
Yksinkertaisempia ne ei kyllä ole. Löytyy etujoustoa sekä takajoustoakin ja vaihteitakin piisaa. Jos haluaa yksinkertaisen kannattaa ottaa joku vaihteeton jalkajarrullinen peruspyörä.
Lisukepyöränä käy perusfiletso
Alkup. Maantiep.:lle: "Tarkoitus kuitenkin pääasiassa ajella hiekala ja poluilla. Mitään tarakoita tai lokasuojia en tarvitse, sillä ajelen vain hyvällä kesäkelillä ilokseni ja hieman kuntoillen."
Maasturi sopii hyvin: Olen nähnyt montakin jousittamatonta maastopyörää...
Moi.
Saako vielä fillaroida ilman kaikkea tuota tarpeetonta krääsää pyöräin sivuilla roikkumassa? Saako vielä fillaroida ihan tavallisilla ulkoilutamineilla?
Tietenkin ja jopa suotavaakin!::D MUTTA...
Muutama erittäin hyvä lisävaruste kuitenkin mielestäni on , digitaalinen matkamittari jossa paljon omiaisuuksia, ajolasit ihan niitä paarmoja ja kärpäsiä varten mitä ovat kuin ammuksia, sekä ajokäsineet!
Ajokäsineet eivät myöskään maksa paljoa, mutta niissä on pehmustus ajamista varten tanko-otteessa ja jopa kaatuessa ottaa sen kipeän vastaan...
Niin vielä yksi, "mäkikahvat" pyöränsarvien päätyihin "antaa voimaa" mäkeä noustessa eli ponnistus kohdentuu paremmin sekä asennon muutoksen tasaisen ajon aikana!!! Ihan best juttu.
itse mietin sopiiko pilkkihaalarit pyöräilyyn... tosi lämpimät.
Niin, siis lämpimät housuissa sulla, heh
Ihme hifistelyä täällä! Mulla on 700€focus ja kyllä on hyvä!
Jos 700€ maastopyörä on mielestäsi kelvollinen, niin et ole koskaan ajanut hyvällä pyörällä. Tieto lisää tuskaa.
ite ajan noin 4000km vuodessa ja siitä noin puolet maastossa ja mulla saksasta hankittu 500€ pyörä joka toimii todella hyvin. pitää vaan jaksaa vähän selailla nettikauppoja niin tolla hinnalla saa jo ihan mukavan pelin
Kun ensimmäisen kerran olet päässyt kokeilemaan pyörää, jossa on oikeasti toimiva ja säädettävä etuhaarukka, et enää kirjoita noin.
Minä pohdin samaa, kun kävin aikanaan 50-vuotis tarkastuksessa työterveyslääkärillä. Tästä on aikaa reilu 5 vuotta. Lääkäri sanoi, että kannattaa mieluummin ostaa pyörä, jolla ajetaan tiellä. Sanoi, että tässä iässä pyörällä kaatuminen maastossa on aika tyypillinen sairausloman aiheuttaja. Totesi myös, että vanhemmalla iällä vammat paranevat hitaasti ja niistä jää usein jotain pysyvää vikaa.
Niinpä ostin hybridi-pyörän, joka maksoi noin 500 euroa. Sillä olen nyt polkenut yli 10 tkm, enimmäkseen asvaltilla, mutta sillä pääsee kyllä poluilla ja hiekkateilläkin. Olen ollut todella tyytyväinen.
"Lääkäri sanoi, että kannattaa mieluummin ostaa pyörä, jolla ajetaan tiellä. Sanoi, että tässä iässä pyörällä kaatuminen maastossa on aika tyypillinen sairausloman aiheuttaja."
Sinä siis olet se surullisenkuuluisa heittomerkki-inssi. Kannattaa tosiaan pysyä pois maastosta, jos tilannenopeus on kerran täysin käsittämäntön asia sinulle.
Oletko sinä alkuperäinen maantiepyöräilijä?
Mitä tekemistä tilannenopeudella ja kaatumisella on toistensa kanssa? Jos maastossa on liukas kivi tai kanto, niin miten sen päälle ajetaan oikealla tilannenopeudella?
No niin, nyt se taas alkoi Inssin juputtaminen, sitä kyllä riittää. Ylivertainen maailmankansalainen tulee ja tuomitsee kaikki omilla mielipiteillään, hän tietää, muut kumartakoot.
Niin, sinähän et ymmärrä. Ja se siinä se ongelma onkin.
Missähän kohtaa minä olen tuominnut jotain.
Minä kerroin, mitä itse tuumiskelin ja mitä neuvoja minulle antoi vammojen asiantuntija. Se, että sinä (siis alkuperäinen maantiepyöräilijä) tiedät sekä pyöristä että meistä kaikista pyöräilijöistä kaiken ja varsinkin sen, mikä meille sopii, on tietysti hieman kornia. Eikä hiemankaan. Maastopyöräily on vaarallista, kun sitä vertaa tiellä ajamiseen. Tosin tiellä vaanii sitten muut vaarat kuin mahdollinen lipsahtamien kivikkoon.
Minä uskon asiantuntijoita. Tällä palstalla heitä kuitenkin harvemmin tapaa.
P.S. Olisi muuten ihan fiksua kirjoittaa koko ajan samalla nimimerkillä. Ei kukaan usko, ettet sinä, kaikesta vänkääjä, ole alkuperäinen maantiepyöräilijä.
Taisi se lääkäri kehoittaa välttämään maastopyöräilyä sen takia, koska sinulla ei ole kaikki kotona ja sinä kaahaisit hullun lailla. Ei vain kehdannut sanoa sitä ääneen.
Toisaalta tielläkin voi tulla vahinko, jos kaahaa.
Ei, asia on täysin päinvastoin.
Minä olen harrastanut palloilulajeja sarjatasolla yli neljännesvuosisadan. Onko sinulla edes ikää niin paljon? Palloilulajeissa tarvitaan hyvää tasapainoa ja minulla se oli oikein hyvä tuolloin. Mutta kun ikää alkaa olla liki 60, niin nuoruusaikaiset taidot ja kyvyt ovat muisto vain. Juuri tämän takia meidän vanhempien kannattaa välttää niitä lajeja, jotka osasimme nuorina. Kun vyötärön yläpuolella on 20 kiloa painava rellukka, niin saksipotku ei lähde enää entiseen malliin. Myös maastopyöräily on jo ajanut ikäänkuin ohi. Minä itse ymmärsin tämän, kun funtsin vähän kauemmin.
Ja tulet vielä sinäkin ymmärtämään, jos pysyt kaahailultasi hengissä riittävän pitkään. Ja jos sinulla on yhtään älliä, mitä kyllä hieman epäilen.
Miten palloilulajit liittyvät sinun asenneongelmaasi liikenteessä? Aivan, eivät mitenkään, kunhan sekoilet tavalliseen tapaasi ja saat itkupotkuraivareita.
Mikähän ongelma sinulla mahtaa olla? Ono pussikalja lopussa vai kämmenpohja rakoilla? Ajatko sinä maastopyörällä liikenteen seassa?
Mistä ilmenee minun asenteeni liikenteessä? Olen kyllä huomattavasti huomaavaisempi liikenteessä kuin esim. keskivertoautoilija juuri sen takia, että pyöräilen paljon. Ajan kyllä autollakin, varsinkin talvella, mutta pyrin huomioimaan pyöräilijät ja muut autoa heiveröisemmät liikkujat.
Hybridipyörä on paras lähes kaikille. Ehkä wannabe-kilpapyöräilijälle joku halpa kiinalainen oikean kilpapyörän näköinen voisi sopia, mutta hybridi on koko kansan pyörä. Suosittelen!
No sehän ilmenee siitä, että tilannenopeus on sinulle käsittämätön juttu.
Mitä tarkoitat? Suurin osa liukastumisista sattuu kadulla kävellessä. Onko silloin mielestäsi tilannenopeus väärä?
Milloin aiot kirjoittaa jotain, mikä avittaisi ketjun aloittajaa?
Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.
Puutun nyt tähän kiistelyyn kun olen itse tällainen reilu nelikymppinen maastopyöräilijä ja tunnen paljon myös itseäni vanhempia maastossa polkijoita.
Maastossa pätevät ihan samat säännöt kuin kaikissa muissakin lajeissa: ÄLÄ YLITÄ OMAA TAITOTASOASI.
Kun tämän muistaa, maastopyöräily ei ole yhtään sen vaarallisempaa kuin mikään muukaan laji.
Jos liukkaus tuntuu vaaralliselta, älä aja märällä kelillä maastossa. Jos kivikot tuntuvat vaikeilta, aja helpommilla poluilla. Maastopyöräilystähän voi tehdä juuri niin helppoa tai vaikeaa kun itse haluaa. Jokaista paikkaa ei ole pakko ajaa vaan siitä pyörän selästä voi jalkautua jos taidot eivät paikkaan riitä. Kyse on vain siitä että tietää omat rajansa. Ja ne rikkomalla missä tahansa lajissa voi itsensä teloa sairaslomalle.
Näin on nimenomaan.
Mutta fakta on, että liki 6-kymppisellä, siis minulla, on sekä taito, refleksit että huomiokyky jo alentunut, vaikka kuinka muistelisi raisua nuoruutta. Siksi minä päädyin maastopyörän sijasta hybridiin, jolla voi ajaa välttävästi poluilla ja metsäteilläkin. Varsinaisesti maastoonhan sillä ei ole asiaa. Tämän halusin kertoa omasta kokemuksesta ja lääkärin neuvoista.
Tuo alkuperäinen maantiepyöräilijä vetoaa koko ajan ilmeisesti tieliikennelakiin oikealla tilannenopeudella. Voihan sitä soveltaa maastoonkin, ei siinä mitään. Mutta todellakin, kun varsinainen maastossa ajo on taitolaji, niin minä kyllä suosittelen pysymistä ajokelpoisilla urilla.
Sekin on fakta, että nälkä kasvaa syödessä. Tulee kokeiltua omia rajoja ja ylitettyä ne. Silloin mennäänkin piipaa-autolla.
kokemus-k puhuu asiaa. Ajomies ajaa vaan oman taitonsa mukaan, anna muiden päättää itse missä ajelevat. Aloitin itse moottorienduroharrastuksen pari vuotta sitten ja hauskaa on ollut, suurempia loukkaantumisia onneksi ei. Ajelen varovasti enkä ota turhaa riskiä roikkumalla pakolla paremman perässä, kilpaurheilua kun en harrasta. Tuskin pärjäisin vielä es. Mauno Sunille 70v., joka ajoi päitsin yleiskilpailun 57:ksi viikonloppuna. Aikaa on kehittyä 50 vuotta vielä siis tuolle taitotasolle. Hommasin pyörän nyt kun äiti ei antanut aiemmin, vaimo ei anna varmaan sitten kolmekymppisenä ja 50:senä ajomies sanoo ettei saa enää mennä metsään.
Minkähän takia meitä ei päästetä eläkkeelle kun taito, refleksit ja huomiokyky on alentuneet. Minä ainakin olen sen mukaan todellinen riski työpaikallani.
Kyvyt on alentuneet tietenkin myös työaikana eikä pelkästään vapaa-ajalla pyöräillessä.
"Mutta todellakin, kun varsinainen maastossa ajo on taitolaji, niin minä kyllä suosittelen pysymistä ajokelpoisilla urilla. "
Sinulla on ilmeisesti hieman väärä kuva maastopyöräilystä. Sehän ei tarkoita ajamista missään umpimetsässä vaan nimenomaan maastoajoon sopivilla poluilla. Ja niitä on kaikenlaisia, myös helpompia. Joten maastossa voi ajaa ihan sen oman taidon ja ajokunnon mukaan "oikeaa" maastoajoa "oikealla" maastopyörällä.
Jokainen saa harrastaa mitä lystää. En ole ollut ketään kieltämässä. Ilmoitin vain, mihin tulokseen itse päädyin. Lienee hieman vaikeaa ymmärtää.
Jos työhön kuuluu paljon esim. tasapainoa tai tarkkaa silmää vaativaa työtä, niin ei liki 6-kymppinen kompensoi edes kokemuksellaan niiden puutetta verrattuna 25-vuotiaaseen. Tämä on fakta. Mutta päättelykyky ja yleinen älykkyys ei laske ikävuosien myötä. Joillakin se näkyy olevan kylläkin alentunut jo valmiiksi.
Kyse oli lähinnä minusta. Joudun käyttämään refleksejä yms. työssäni jatkuvasti. Jos ne muuttuu iän mukana niin muuttumisen vaikutus näkyy tietenkin myös työssä eikä vaan harrastuksissa. Eläkkeelle ei pääse kukaan sen takia. Et sinä enkä minä.
Olen samaa mieltä että päättelykyky on joillakin jo valmiiksi alentunut. ;)
Halvat maastopyörät joutaa romulavalle ja tuolla 1000 nella eurolla saat kunnollisen keulan ja ajovarusteet, sitten vielä runko ja kiekot toinen 1000 euroa. Näin se vaan ikävä kyllä menee.
"Halvat maastopyörät joutaa romulavalle ja tuolla 1000 nella eurolla saat kunnollisen keulan ja ajovarusteet,"
Siis täh! pitäisi siis ajella ensin pelkällä keulalla ja varusteilla ja sitten ostaa kiekot ja runko myähemmin..ei hyvääpäivää!
Maastopyöräily on tosi hyvä kuntoilumuoto "aikuisellekin" ihmisille. Kilpailu, jos kyvyt ja halut riittää, onnistuu myös hyvin. Itsestähän nämä asiat on kiinni ei niitä muut voi estää. Kerran tehdyt sijoitukset lajiin antavat pitkän harrastus mahdollisuuden pyöräilyn parissa. Eikun kampipyörimään ja paita märäksi.
Mie mummeli tilasin sellaasen maastopyörän. Nimittäin täysjousitetun vempeleen ja aion ruttuutella sillä hiekkateitä ja metsäpolkuloitakii.
Isopersiiselle pitää vain vaihtaa satulaa ja vot, ei ku menox, sano lenox.
Suosittelen ehdottomasti maastopyörää ap:lle. Maastossa nimittäin ei tarvitse pelätä heittomerkki-inssiä liian suurine tilannenopeuksineen.
Hanki hypridi pyörä joka on maastopyörän ja retkipyörän sekoitus ja toimii hyvin niin maastossa kuin maantiellä niin hyvä tulee. Jos taas pyöräilet vain asvaltilla niin kunnollinen kapearenkainen maantiepyörä niin sillä pääsee hyvin pitkiä matkoja ja rullaa ihna eri tavalla kuin maastorenkainen hypridi. Tonnilla saa hyvän fillarin ja se siitä. Itse olen 53v mies ja perukuntoa pidän pyöräillen ja eilen kevään ensimmäinen lenkki 45 km. Pyöräilyssä on se kiva juttu että maisema vaihtuu ja kunto paranee.
Mä oon gammeli starbu 62v ,mulla on vaariltani synttärilahjaks saatu intin fillari.Vaari snutas sen ollessaan rindiksellä Syvärillä krigussa ,sotki sillä hanee mitä glabbeista läks ja selvis hengissä. Vaari anto mulle fillarin synttärilahjaks täyttäessäni 13v , sanoi vielä . Tälää kun jaksat sotkea niin pysyt kondiksessa.Fillarit oli sillon kalliita, ne bungas sbulisti koska liksat oli snadeja ,ostovoima oli heikkoo. Nykyjengi ei tsennaa sellasest mitään . Fillari on täysin kondiksessa vieläkin ja tietty käytössä.
Stadin sivistyneisyys on ilo silmille ja korville :)
hieno mukava harrastus, jos ei heti halua sijoitta siihen paljon rahaa( jos ei millykkään harrastukseen) uudenveroisia maastopyöriä kannattaa katsellla esim. huutonet, tori
Jos ei Late tuohon ikään ole oppinut ajattelemaan omilla aivoillaan, sanoisin ettei sovellu. Rullaattori taitaisi olla sopivin väline.
Kuten herra 54v jo huomasi, ei näiltä suomi24 palstan räkäpäiltä kannata kysyä yhtään mitään.
Käytettyjä, mutta yleensä hyvä kuntoisia pyöriä ja varusteita löytyy myös alanharrastajilta mm. fillaritori sivulta.
Minä sain tyttäreni maastopyörän omaan käyttööni. Merkki on Trek. Se on rungoltaan tukeva ja liukas polkea. Ajan kaupunkioloissa. Hyvältä tuntuu.
Aloittajalle suosittelen 1-vaihteista Oivaa. Sillä ei niin lujaa pääse, että haavereita sattuisi.
En suosittelisi, jos ne ovat yhtä huonoja kuin n. v. 1991. Minulla oli 3-vaihteinen, mutta vaihteet kyllä toimivat. Pinnat katkeilivat, pedalin akseli meni poikki, tanko meni poikki.
Älä osta. Osta enska, pääset kovempaa ja sinnekin millä fillarilla et ja on hauskempaa.
Entä kelpaisiko sähköavusteiset fillarit?
SOPII,SOPII.Mielestäni just tuonikäisille!
Muista ehdottomasti ne kiiltopershousut, siinä mummut lakoo. Tietenkin satula mahdollisimman ylös ja stonga alas että saat valokuvauksellisen asennon kiiltopershousuinesi.
oho ! itse täytän ensi vuonna 54 sieltä voi kuka tahansa tulla testaamaan tämän "vanhuksen" kunnon , mutta Suosittelen !! että maraton menee alle 3 h 20 min TYÖMATKAT MA - PE PYÖRÄLLÄ 50 KM ! VAI TÄN IKÄISET LIIAN VANHOJA !
Milloin ihminen kasvaa aikuiseksi ja alkaa tekemään miten haluaa omilla rahoillaan?
No jos ikänsä ajellut ihan peruspyörällä niin tuo "maastopyörä" missä jousitus myös edessä, saattaa tehdä ikävän yllätyksen!!!
Pyöriä voi testaillakkin! Rohkeasti vaan putiikkiin valikoimaan ja test.
Renkassakin on eroja ja voi jättää ne pelkkään maastoon tarkoitetut renkaat pois ja ottaa selaiset city-renkaat alle niin rullaa paremmin kuin perinteinen rengas! Paineetkin renkaassa oltava vähintään 4,5 ja "autoventtiilit".
Tuon rengaspaineen tuntee sitten itse mikä ok, nimittäin kovat paineet tekee pyörästä asvaltilla jyrän, mutta rullaa kuin höyhen! Siihen sitten se kompromissi itse luotava.
Rollaatori on oiva menopeli 55 vuotiaalle. Sillä kun karauttaa bingohallin eteen niin johan mummojen päät kääntyy....
Rollaatori, ts foorti, on joskus tarpeen nuoremmillekin. Ei siinä mitään. Mutta toivois, että nämä nykyiset lapset, nuoret ja nuoretaikuiset pitäisivät edes jotenkin kuntoaan yllä, ettei tarvitse sitä "foortia" liian aikaisin hankkia.
Tottakai soveltuu. 29 maastopyörä on mitä oivallisin kuvaamaasi käyttöön. Kevyemmin kuvioidut "maasto" renkaat on mukavat ja rullaa loistavasti myös asfaltilla. Maksoin reilu vuosi sitten karvan alta 1000€ kona kahunasta. 5000 km asfaltilla ja 3000 km maastossa ja soralla nyt takana ja edelleen pelaa loistavasti. Ketjut, renkaat ja rattaat ainoat uusitut osat. Seuraavaksi joku tulee sanomaan, että vain hullu polkee maasturilla 7000km vuodessa, mutta kun oikein mitoitettu ja valittu 29" maasturi on niin loistava yleispyörä, että muuta ei tarvitse. Ne jotka muuta väittää eivät ole koskaan kokeilleet. Myytti siitä, että leveä rengas olisi myös raskas on sitkeä, mutta täysin tuulesta temmattu. Samoin myytti siitä, että paineiden pitää olla tapissa. Kuviointi ja renkaan runkorakenne ratkaisee. Itse ajelen ilman sisureta, niin rullaa vielä paremmin. Sisärenkaaton tubeless asennus normaalivanteille vaatii hieman vaivaa, mutta paljon ajavalle on sen arvoinen. Ei tarvi myöskään pelätä rengasrikkoja.
Ei muuta kuin pyöräkauppaan, mutta osta 29" 26" sijaan. Menee kevyemmin ja mukavammin. 1000€ saa riittävän hyvän ko ajoon. Ole tarkkana, että pyörä on sopivankokoinen.
Olen ajanut pitkästi yli 100 000 km erilaisilla pyörillä. Kapearenkaisista-täysjoustomaasturiin. 29" jäykkäperäisestä maastopyörästä tuli mun suosikki. Parempaa yleispyörää ei ole.
Itsellä ikää vajaa 50v ja ostin täysjousitetun,kun ei selkä tykkää täräyksistä. Tolla kun vetää lenkkiä ja eukon kanssa viagraa, niin ei ole mitään ongelmia:)
piilohintit ja epäterveellisti elävät VELTOT impotentit tarvitsevat viagraa naisten kanssa.