Ollaan tässä nyt tunnettu vajaa 3kk ja ollaan parisuhteessa. Asumme lähes naapureina, mutta silti emme tapaa kuin kerran viikossa (joka kerta on myös seksiä) ja aina mennään miehen mielen mukaan, koska kun olen sanonut että haluaisin tavata useammin, niin hän vetoaa että hätäilen ja ajan hänet karkuun.
Välillä on saatu viettää koko vkonloppu yhdessä, mutta emme käy missään, mitä nyt baarissa pari kertaa. Olen ehdottanut elokuvissa tai syömässä käyntiä, vastaus on "Voishan sitä joskus."
Hän on kuulema hitaasti lämpenevä.
Minä olen aina valmis tapaamaan, kun hänelle sattuu sopimaan.
Ja tekee ihan normaalia päivätyötä ja illat istuu vaan kotona, mutta en tiedä miksi ei halua tavata useammin.
Humalassa aina puhuu vaikka mitä, mutta ei käytännössä näytä sitä että olisi oikeasti kiinnostunut.
Tullut olo että onko minun kanssa vain siksi että "Kunhan vaan on joku.", vai onko tosiaan noin hitaasti lämpenevä?!
En tiedä saiko tästä nyt mitään tolkkua...
Välillä on saatu viettää koko vkonloppu yhdessä, mutta emme käy missään, mitä nyt baarissa pari kertaa. Olen ehdottanut elokuvissa tai syömässä käyntiä, vastaus on "Voishan sitä joskus."
Hän on kuulema hitaasti lämpenevä.
Minä olen aina valmis tapaamaan, kun hänelle sattuu sopimaan.
Ja tekee ihan normaalia päivätyötä ja illat istuu vaan kotona, mutta en tiedä miksi ei halua tavata useammin.
Humalassa aina puhuu vaikka mitä, mutta ei käytännössä näytä sitä että olisi oikeasti kiinnostunut.
Tullut olo että onko minun kanssa vain siksi että "Kunhan vaan on joku.", vai onko tosiaan noin hitaasti lämpenevä?!
En tiedä saiko tästä nyt mitään tolkkua...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Hän ei ole kiinnostunut susta. Ainakaan vielä. Siinä sulle tolkkua.
Jännän "hitaasti lämpeävä" mies sulla. Bylsimistä harrastellaan joka kerta, mutta elokuvissa tai syömässä käyminen on liian intiimiä...
Mies on varmaan ihan tyytyväinen, kun on löytänyt naisen, joka menee aina hänen mielensä mukaan. Niitä kun voi olla hankalaa löytää nykypävänä.
Onko se nyt niin paha, jos onnistut ajamaan hänet karkuun? Et kuulosta tyytyväiseltä asioiden tilaan muutenkaan...
se on aleksityymikko, autisti, narsisti tai ei ole kiinnostunut susta. piste.
Kovasti sanoo että on ihastunut, mutta ei kuulema uskalla rakastua. On aina ollut yhtä hidas alussa. Tiedä sitten...
Ajattelin että otan nyt etäisyyttä.
Lisäyksenä vielä että hänen exänsä oli narsisti, joka sekin vaikuttaa ja häneltä tulee kuulema alitajunnasta asioita tämän takia.
yleensä se, joka muita syyttää narsistiksi, on sitä ihan itse.. tuo "mennään miehen ehdoilla" viittaa samaan. kannattaa pitää silmät auki, järki mukana ja olla varovainen.
"Se joka sanoo on itse" jääköön ala asteelle. Aikuismaista se ei ole. Kumma että se ei sitten naisia koske. Jos aloittaja sanoisi miestään narsistiksi on hän itse sitä myös mutta jos mies naistaan on hän itse. Vihaan homoutta ja tällä periaatteella itse olisin homo. Kumma kun ihan perus heterona mennään.
Siis nainenhan ei syyttäessään ole narsisti. Korjaus edelliseen tekstiin.
Nyt nainen, miehen ja naisen logiikat on eri asia. Mies voi tarvita myös- aikuisena ihmisenä- yksinoloa. Itseasiassa kun tulee ittensä kans toimeen, voi ammentaa muillekkin jotain hyvää itsestään, ja sillä ei ole sen asian kanssa juurikaan tekoa, että tavataan usein tai harvemmin- se muotoutuu ajan myötä. Miehille on kova pala yks kaks, kun on nainen- siinä olemassa, mukana, kuvioissa.
oma siippani ja mie ollaan kumpikin niitä omankin ajan tarvitsijoita, ja tykätään luonnosta ja hiljaisuudesta.
Siippasi siis sanoo, että hätäilet. Kuuntelitko häntä? Sillä mies joka etenkään koko ajan ei puhu, tarkoittaa mitä sanoo, sanoo asiansa sen yhden kerran. Teillä on eri odotukset- selkeästi, toisella kiirus suhteessa, toisella tahto katsoa ettei katuisi ollenkaan, vaan voisi luottaa suhteen pysyvyyteen jotenkin.
Kun niillä joilla on kiire, on kiire sieltäkin minne kiireellä...
Joku kerta puhukaa niistä odotuksista. Voitte kumpikin saada selkeyttä tilanteeseen. Meilläkin se on mies, jolla on ne tarpeet- mutta mikään pakko minulla ei ole "pitää kotia" miehen kotiin- ennen virallisempia päätöksiä kumpikin elää erillään- meillä kohta kolme vuotta... itse olen töissä, vuokra- asuja, kaverini omassa ja työtön. kumpikin kämppä pieni, yhdenasuttava.
Ja voi olla ettei meistä kumpikaan jaksaisi toista...Luontoretket menettelee yhdessä, samoin joskus töideni jälkeen arki-ilta yhdessä, tai yhteinen kävelylenkki.
Lapseni on aikuiset, ei o kiirus...
Kuuntelin kyllä, siksi kirjoitinkin että mennään hänen ehdoillaan. En ehdota tapaamisia, vaan odotan että hän ehdottaa.
Kuuntelit muuten oikein, mutta et mene hänen ehdoillaan- tuliko tämä selväksi? Mitään oman elosi asioita et jätä takiansa tekemättä, et lotkauta korvaasikaan, kun ilmoittelee jos sinulla on omia suunnitelmiasi. pyydät sensijaan mukaan, jos kiinnostaa. Mies ei arvosta naista joka roikkuu. Jos osoitat että hyppäät kun "mies sanoo", niin suhteella on aika ahdistavat näkymät.
Minä tein siipalleni jo alkuunsa selväksi että, työt... Ja kun komenteli, minua itsehankkimieni pienten tulojeni suhteen, kysyin kuka maksaa menoni. Kun niistä määrää.
Kysyin myös itä kerron työnantajalle, jos minun pitää olla kotona työvuoron aikaan.
Olipa hiljaa sen jälkeen...
Ei tuo ole parisuhde vaan seksisuhde. Tapaatte kun miestä panettaa ja sinä intona meet pil.lu märkänä miehen luokse. Parisuhteessa käydään elokuvissa, kahvilla, kävelyllä, uimassa, kaupassa, tehdään yhdessä ruokaa, saunotaan yhdessä pelataan tennistä ja katsotaan elokuvia. Vaikka en ole parisuhteessa ollut yli 10 vuoteen niin tiedä mikä on parisuhde.
Tuo on tosiaan vain seksisuhde ja miehen mulk..ku kiittää..
No etpä taida tietää siltikään mikä on parisuhde. Jos sinulle parisuhde tarkoittaa että tehdään noita asioita yhdessä mitä mainitsit niin missähän suhteessa minä sitten olen ollut viistoista vuotta kun mitään noista emme tee yhdessä? Ja lapsiakin on mutta ei sitten kuitenkaa sitä parisuhdetta? Kylläpä hieman voisi laajentaa näkemystään asioista.
Pitäis olla sopivasti samanlaisia ja sopivasti erilaisia, valitettavasti olette pelkästään jälkimmäistä. Se ei vaan ole se sun tyyppinen mies. Suosittelen vaihtamaan tai vain jatkamaan matkaa.
Minusta "suhteenne" tiivistyy näihin kahteen lauseeseen:
"aina mennään miehen mielen mukaan"
"Minä olen aina valmis tapaamaan, kun hänelle sattuu sopimaan."
Jos tuo riittää sinulle niin ok.
Miksi häntä ei muuten pelota, että hän tuolla käytöksellään ajaa sinut karkuun?
Kyllähän me silloin harvoin kun vkonloppu yhdessä vietetään, niin saunotaan, laitetaan ruokaa, katotaan elokuvia. Mutta yhteisiä vkonloppuja on harvoin, kun molemmilla lapsia. Se yksi kerta mikä vkolla nähdään muutama tunti, niin olla möllötetään ja pannaan.
Toistan: Jos tuo riittää sinulle niin ok.
Ei riitäkään. Mutta tämä miten "kauan" olen jo tätä katsonut ja odottanunt että milloin se toinen syttyy, kertoo siitä miten ihastunut minä häneen olen. Ja jos lyön rukkaset tiskiin, niin jään miettimään että olisko se syttynyt?!?
Helv. kun aina pitä olla jotain...
Jos se olisi syttynyt niin se olisi tehnyt sen jo. Kolmen kuukauden kohdalla molemminpuolisen ihastuksen pitäisi olla kuumimmillaan.