Ilmaisun "suu messingillä" syntyhistoria askarruttaa.
Naaman säätöjen ollessa em. asetuksella saattaa ihmisestä riippuen näkyä hampaat. Yksilöstä riippuen jotkut alkuperäisistä hampaista voi olla korvattu jalometalli kullasta valmistetuilla implanteilla.
Messinki on seoksesta riippuen väriltään aika lähellä kullan väriä. Voisiko sanonta liittyä siihen?
Naaman säätöjen ollessa em. asetuksella saattaa ihmisestä riippuen näkyä hampaat. Yksilöstä riippuen jotkut alkuperäisistä hampaista voi olla korvattu jalometalli kullasta valmistetuilla implanteilla.
Messinki on seoksesta riippuen väriltään aika lähellä kullan väriä. Voisiko sanonta liittyä siihen?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Johtuisiko kun ennen oli usein kahvipannut messinkisiä, niin suu näytti heijastuksessa leveämmältä ja posket pyöreiltä eli hymyileviltä. Voi tietysti olla tullut oikea hymykin kun kahvi oli harvinaista herkkua.
Veikkauksesi kuulostaa jopa aika loogiselta mahdollisuudelta!
Kaarevien valoa heijastavien pintojen aiheuttamista kasvonpiirteiden vääristymistä näkyy joku todenneen pari viikkoa sitten tämän saitin valokuvauspalstoilla seuraavaa:
”Eiköhän 16 - 18 mm ole hieman lyhyt potretteihin mikäli niillä tarkoitetaan henkilökuvausta. Tuollaisella saattaa tulla hieman lusikkaan katsoneen näköiseksi, siis sille kuperalle puolelle.”
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12124236
Kirjoittaja haluaa tuolla sanoa, ettei kamerassa kannata käyttää lyhyttä polttoväliä ja vähäistä kuvausetäisyyttä kasvokuvauksessa, koska sellainen vääristää kasvonpiirteitä.
Messinkisiä kahvipannuja en sinänsä muista monestikaan nähneeni. Kuparisia löytyy eräästä lähipiirini ”kotimuseosta” kokonainen orrellinen ja yksi ihan omankin huushollini muinaismuistogalleriasta.
Kuparipitoisista lejeeringeistä tulkoon muistutetuksi:
messinki = kupari sinkki
pronssi = kupari tina
Ainakin Suomessa näyttää enemmän tehdyn kuparista, samovaarit ja koriste-esineet taas ovat usein messingistä. Olisiko kyläsepille ollut kupari helpompi materiaali tai paremmin saatavilla, messinkisissä taitaa kuitenkin pysyä pinta paremmassa kunnossa.
Meillä oli lapsena ainakin messinkinen kahvipannun mallinen naulakko. Oikeita kahvipannujakin kai oli, en muista mitä niille tapahtui.
> pronssi = kupari tina
Kupariset kipot taidettiin kuitenkin myrkytystä pelätessä pinnoittaa tinalla sisäpuolelta. Astiat ovat olleet siten keskimäärin pronssisia.
Voihan tuon halutessaan niinkin nähdä. Kupariset kahvipannut ovat todellakin olleet sisältä tinattuja juuri kuparimyrkytyksen pelossa. Ennesvanhaan oli olemassa oikein tinureiden ammattikunta, joka kierteli uusimassa eukkojen kaffepannujen sisikuntaa.
On kuitenkin ero metallipinnoitteella ja metalliseoksella eli lejeeringillä, samoin kuin on ero ulkokultaisella ja sisätinaisella!
Nykykeittiöissä suositaan yleisesti keittovälineissä ”rosteria” eli ruostumatonta terästä. Tyypillisin ruostumaton teräslaji on 1.4307 (AISI 304L), joka tunnetaan myös ns. 18/8-teräksenä. Luku 18 viittaa kromin ja 8 nikkelin prosentuaaliseen osuuteen, loppu on lähinnä rautaa.
ROSTERI tulee ruotsin sanasta ROSTFRI. Lisätty vain e:n alaviiva.
Pelkkää turhaa rinta rottingilla -brassailua!
Elokuva ”Brassed off” on saanut Suomessa nimekseen ”Suu messingillä”:
”Housut pois -komedian vanavedessä menestyi samantyylinen leffa, jossa kaivoskaupungin duunarit soittavat puhallinorkesterissa. Kaivos on päätetty sulkea, ja Lontoosta lähetetään paikalle asian tutkimuksellaan sinetöivä tiedenainen. Kyseessä on kuitenkin kulmakunnan oma tyttö, joka ihastuu rentoihin kaivosmiehiin. Hän liittyy orkesteriin, joka valmistautuu valtakunnallisiin kisoihin.”
http://www.telvis.fi/filmiopas/elokuvat/32668/brassed off/
Pelkäänpä kuitenkin, ettei sanontatapa ole tullut tämän 1996 valmistuneen elokuvan nimestä vaan on huomattavasti vanhempaa perua. Suomentaja lienee vain tarttunut tilaisuuteen uusiokäyttää tuota sanontaa.
Onkohan torvet jo kauankin tehty messingistä? Ulvilassa on Trumetari-niminen tila, joka on perustettu joskus 1600-luvun alussa. Nimensä se sai oletettavasti yhden torvensoittaja-omistajan mukaan. Armeijan leivissä merkinantaja joutui varmaan usein puhaltelemaan posket pullollaan ja silmät punoittaen, siinähän pitää suunkin olla jonkin verran auki että ilma liikkuu tarpeeksi, vai huulillako päristäen ääni tuotetaan, en tiedä. Jospahan jonkinlainen naurutapa on alkujaan innoittanut sanonnan keksijää. Ainakin vertaus on otettu hyvin vastaan.
Olisiko niin, että hymy aikanaan paljasti keltaiset hampaat