Miksi g-kirjain kuuluu vierasperäisiin kirjaimiin, vaikka se esiintyy myös täysin suomalaisissa sanoissa? Tosin näissä täysin suomalaisissa sanoissa se esiintyy pitkän äng-äänteen merkkinä n-kirjaimen kanssa.
Miksi g on vierasperäinen kirjain?
pokke
22
1651
Vastaukset
Missä sanotaan, että g on vierasperäinen kirjain?
Kaikki kirjaimet ovat vierasperäisiä: suomen kielen kirjaimet on otettu ruotsin kielestä, paitsi š ja ž tšekin kielestä.
Eroa on kuitenkin siinä, että joitakin kirjaimia käytetään vain uudehkoissa vierasperäisissä sanoissa. Ja kuten toteat, g on sellainen, paitsi että se esiintyy yhdistelmässä ”ng” (joka tarkoittaa vokaalien välissä kaksois-äng-äännettä, muuten yksinkertaista äng-äännettä).- tiennytkään
Missä suomen kielisissä sanoissa š ja ž kirjaimet?
- 12+15
"Missä sanotaan, että g on vierasperäinen kirjain?"
Näin ainakin 90-luvun alussa ala-asteella (ei alakoulussa vaan kaikki puhuivat ala-asteesta) opetettiin. Ekaluokkalaisena en osannut kysellä lähteiden perään. - pokke
12+15 kirjoitti:
"Missä sanotaan, että g on vierasperäinen kirjain?"
Näin ainakin 90-luvun alussa ala-asteella (ei alakoulussa vaan kaikki puhuivat ala-asteesta) opetettiin. Ekaluokkalaisena en osannut kysellä lähteiden perään.Noin minullekin sanottiin ala-asteella.
tiennytkään kirjoitti:
Missä suomen kielisissä sanoissa š ja ž kirjaimet?
Johan Yucca mainitsi tšekin. Esimerkiksi maharadžankin translitterointi taitaa olla suomeksi aika omintakeinen.
- šasadž
tiennytkään kirjoitti:
Missä suomen kielisissä sanoissa š ja ž kirjaimet?
Harvassa kyllä taitaa olla ne sanat, joissa on sekä š että ž. Itse en ainakaan keksi yhtään. Jompikumpi kylläkin esiintyy monessakin sanassa: šokki, šakki, šekki, džonkki, Azerbaidžan...
- h a h
šasadž kirjoitti:
Harvassa kyllä taitaa olla ne sanat, joissa on sekä š että ž. Itse en ainakaan keksi yhtään. Jompikumpi kylläkin esiintyy monessakin sanassa: šokki, šakki, šekki, džonkki, Azerbaidžan...
Ei kylläkään suomeksi kirjoiteta noin. Jos käytetään ulkomaista nimeä tai sanan väännöstä Suomessa, vaikkapa tšekki, niin ei tuo š silti kuulu suomen kieleen.
h a h kirjoitti:
Ei kylläkään suomeksi kirjoiteta noin. Jos käytetään ulkomaista nimeä tai sanan väännöstä Suomessa, vaikkapa tšekki, niin ei tuo š silti kuulu suomen kieleen.
Miten itse kirjoittaisit nuo sanat suomeksi?
- hah itelles
h a h kirjoitti:
Ei kylläkään suomeksi kirjoiteta noin. Jos käytetään ulkomaista nimeä tai sanan väännöstä Suomessa, vaikkapa tšekki, niin ei tuo š silti kuulu suomen kieleen.
Kyllä vaan suomeksi kirjoitetaan juurikin noin, ja on kirjoitettu jo ties kuinka kauan. Nykysuosituksien mukaan tosin voidaan kirjoittaa myös sokki ja sekki, mutta ei nuo perinteisemmät muodot ole mitenkään huonompia tai vähemmän suomalaisia. Š ja ž tosin yleensä katsotaan s:n ja z:n muunnelmiksi eikä omiksi kirjaimikseen, mutta merkit kuuluvat silti kiinteästi suomen kielen oikeinkirjoitukseen.
- Ššš!
šasadž kirjoitti:
Harvassa kyllä taitaa olla ne sanat, joissa on sekä š että ž. Itse en ainakaan keksi yhtään. Jompikumpi kylläkin esiintyy monessakin sanassa: šokki, šakki, šekki, džonkki, Azerbaidžan...
Kukaan ei kai ollut puhunut sanoista, joissa esiintyisi sekä š että ž. Tokihan toisaalta sellaisia voi muodostaa, esimerkiksi azerbaidžanilaisšeikki. ☺
- 7+13
Hakro kirjoitti:
Miten itse kirjoittaisit nuo sanat suomeksi?
Suomeksi kirjoitetaan normaalisti:
-shokki
-shakki
-shekki tai jopa sekki
-dsonkki tai dzonkki
-Azerbaidzan tai Azerbaidjan. - eivät kuulu
hah itelles kirjoitti:
Kyllä vaan suomeksi kirjoitetaan juurikin noin, ja on kirjoitettu jo ties kuinka kauan. Nykysuosituksien mukaan tosin voidaan kirjoittaa myös sokki ja sekki, mutta ei nuo perinteisemmät muodot ole mitenkään huonompia tai vähemmän suomalaisia. Š ja ž tosin yleensä katsotaan s:n ja z:n muunnelmiksi eikä omiksi kirjaimikseen, mutta merkit kuuluvat silti kiinteästi suomen kielen oikeinkirjoitukseen.
Voihan vaikka englannin kieliset kirjoittaa Räikkönen, mutta ei ne ääkköset silti kuulu englantiin. Aakkosissa on mainittu kaikki suomen kieleen kuuluuvat kirjaimet (ja merkit).
"Standardin SFS 4600 mukaan suomen aakkosissa on kuitenkin vain 28 kirjainta, sillä W katsotaan pelkästään V:n muunnelmaksi, jollaisena se esiintyy joissakin suomalaisissa nimissä (esim. Wirtanen) ja vanhoissa teksteissä. Suomen kielessä V ja W edustavat samaa foneemia, ja aakkostettaessa ne ovat keskenään samanarvoisia. Tosin monikielisessä aineistossa on hyväksyttävää aakkostaa V ja W erikseen.[5]
Myös vieraita suhuäänteitä eli postalveolaarisia frikatiiveja osoittavilla kirjaimilla Š [ʃ] ja Ž [ʒ] on erityisasema sikäli, että ne kuuluvat suomen kielen oikeinkirjoitukseen, mutta aakkosissa ne katsotaan pelkästään S:n ja Z:n muunnelmiksi. Niitä käytetään vain joissain lainasanoissa ja translitteroitaessa muita kirjaimistoja käyttäviä kieliä, kuten venäjää."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aakkoset
- Gunnar vierasmaalain
Aijjaa. Mulle sanottiin koulussa, että g esiintyy _vierasperäisissä_ sanoissa ja nimissä.
- pokke
Esiintyyhän se myös täysin suomalaisissakin sanoissa, mutta ei g-äänteen merkkinä.
- Joopa joo
Niinpä niin, jotkut kuuntelevat koulussa, mitä sanotaan. Jotkut taas kuuntelevat puoliksi ja keksivät itse lisää juttuja ja esittävät niitä opettajan sanomina. Toki tarkkaavainenkin oppilas voi mennä vipuun. Kun seitsenvuotias kuuntelee opettajan hienoja selityksiä, olisi aika lailla ihme, jos hän ei ymmärtäisi osaa väärin.
Osaakos joku esittää koulun oppikirjan, jossa sanotaan ”g on vierasperäinen kirjain”? - pokke
Joopa joo kirjoitti:
Niinpä niin, jotkut kuuntelevat koulussa, mitä sanotaan. Jotkut taas kuuntelevat puoliksi ja keksivät itse lisää juttuja ja esittävät niitä opettajan sanomina. Toki tarkkaavainenkin oppilas voi mennä vipuun. Kun seitsenvuotias kuuntelee opettajan hienoja selityksiä, olisi aika lailla ihme, jos hän ei ymmärtäisi osaa väärin.
Osaakos joku esittää koulun oppikirjan, jossa sanotaan ”g on vierasperäinen kirjain”?Muistan kyllä äidinkielen kirjan, jossa oli tarina, jossa tyttö ja poika keräsivät autojen rekisterinumeroita ja tytöllä oli ehtona, että niissä pitää esiintyä vierasperäisiä kirjaimia, ja samalla sivulla oli lueteltu vierasperäiset kirjaimet, ja yksi niistä oli g.
- 14+16
Joopa joo kirjoitti:
Niinpä niin, jotkut kuuntelevat koulussa, mitä sanotaan. Jotkut taas kuuntelevat puoliksi ja keksivät itse lisää juttuja ja esittävät niitä opettajan sanomina. Toki tarkkaavainenkin oppilas voi mennä vipuun. Kun seitsenvuotias kuuntelee opettajan hienoja selityksiä, olisi aika lailla ihme, jos hän ei ymmärtäisi osaa väärin.
Osaakos joku esittää koulun oppikirjan, jossa sanotaan ”g on vierasperäinen kirjain”?Ja sitten kun se löytyy? Selittelyn mestaruuskisa jatkuu?
- Etsivä
14+16 kirjoitti:
Ja sitten kun se löytyy? Selittelyn mestaruuskisa jatkuu?
No sitten jos löytyy, on sen kirjoittajalla ja julkaisijalla selittämistä. Toistaiseksi on näkynyt vain muistelmia tarinoista.
Kirja yksilöidään yleensä ilmoittamalla sen nimi ja tekijä(t). Tarkoissa viitteissä on muitakin tietoja, mutta nuo normaalisti riittävät; tosin oppikirjoista puhuttaessa on hyvä mainita myös painos. Kirjan kohta yksilöidään tavallisesti ilmoittamalla sivunumero.
- Ängkkä
Kyllä g esiintyy esim. vanhassa Rauman seudun murteessa ihan sellaisenaan. Sen käyttö äng-äänteen mekitsemisessä on vain vakiintunut tapa; esim. ukrainassa on äng-äänteelle ihan oma kirjaimensa. Äng-äännettä ei suomessa kylläkään merkitä johdonmukaisesti ng-yhdistelmallä. Esim. sanassa "kenkä" on äng, mutta ng kirjoitetaan vasta taivutusmuodoissa.
"Vierasperäiseksi" leimaaminen lienee perua jostain yltiösuomalaisuudesta.
Juice teki muuten lastenlevylle mainion kappeleen, jossa pilaillaan hyväntahtoisesti äng-äänteen osaamattomuudesta. Löytyy Youtubesta haulla "ängängäng"Ukrainassa ei ole äng-äännettä [ŋ] lainkaan; ks. esim.
http://www.omniglot.com/writing/ukrainian.htm
Äng-äänteen merkitseminen on suomen kielessä johdonmukaista, paitsi eräissä uudehkojen lainasanojen tyypeissä. Äng-äänne merkitään k:n ja g:n edellä n:llä, muiden konsonanttien edellä ja sanan lopussa ng:llä ja kaksoiskonsonanttina aina ng:llä. Tämä ei ole yhtä yksinkertaista kuin muiden äänteiden merkitseminen, mutta johdonmukaista se on.
Epäjohdonmukaisuutta on vain siinä, että a) joissakin lainasanoissa (esimerkiksi ”signaali”) äng-äänne merkitään n:n edellä g:llä, ja näissä tapauksissa ääntämys usein vaihtelee g:n ja äng-äänteen välillä ja b) joissakin lainasanoissa (esimerkiksi ”pangermanismi”) vokaalien välinen ng ei tarkoita kaksois-äng-äännettä, vaan yhdistelmää [ŋg].- Ängkkä
Yucca kirjoitti:
Ukrainassa ei ole äng-äännettä [ŋ] lainkaan; ks. esim.
http://www.omniglot.com/writing/ukrainian.htm
Äng-äänteen merkitseminen on suomen kielessä johdonmukaista, paitsi eräissä uudehkojen lainasanojen tyypeissä. Äng-äänne merkitään k:n ja g:n edellä n:llä, muiden konsonanttien edellä ja sanan lopussa ng:llä ja kaksoiskonsonanttina aina ng:llä. Tämä ei ole yhtä yksinkertaista kuin muiden äänteiden merkitseminen, mutta johdonmukaista se on.
Epäjohdonmukaisuutta on vain siinä, että a) joissakin lainasanoissa (esimerkiksi ”signaali”) äng-äänne merkitään n:n edellä g:llä, ja näissä tapauksissa ääntämys usein vaihtelee g:n ja äng-äänteen välillä ja b) joissakin lainasanoissa (esimerkiksi ”pangermanismi”) vokaalien välinen ng ei tarkoita kaksois-äng-äännettä, vaan yhdistelmää [ŋg].Mikä on äänteellisesti ukrainan kirjain jota linkissässi translitteroidaan g:llä, mutta Wikipedian vastaavassa g:llä graven kanssa? Siis se, jossa on yläoikella väkänen kyrillisessä g:ssä.
Ängkkä kirjoitti:
Mikä on äänteellisesti ukrainan kirjain jota linkissässi translitteroidaan g:llä, mutta Wikipedian vastaavassa g:llä graven kanssa? Siis se, jossa on yläoikella väkänen kyrillisessä g:ssä.
Omniglot-sivulla kerrotaan kyllä ääntämyskin: [g].
Translitterointi on useimmissa järjestelmissä g. Vain ISO 9 käyttää gravis-g:tä (g̀), syynä se, että on tehty sellaiseksi, että kukin kyrillinen kirjain translitteroidaan yhdellä latinalaisella kirjaimella, ja g on jo muussa käytössä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1305145- 323237
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161837Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221810Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191665Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711511Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt111375Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111296Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161277Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191277