Älyn ammatteja

esim vanginvartija

Korkea älykkyys ei todellakaan ole aina vaatimus menestymiseen useilla akateemisilla aloilla; esim, useilla professoreilla on "vain" ÄO 120. Jos ei ole valmis käyttämään omaa älyään, ei voi odottaa menestymistä korkeaa kongitiivista suoritumiskykyä vaativissa ammateissa.

Kuitenkin uskoisin, että alansa huiput, nerot, ovat älykkyysosamäärältään selkeästi keskimääräistä älykkäämpiä. Esim. monet filosofit ja alansa parhaimmat fyysikot ovat todennäköisesti älykkyysosamäärältään aatelia, jotka ylittäisivät selkeästi Mensan rajani halutessaan. Usein nämä eivät kuitenkaan mittaa älykkyysosamääräänsä, koska kokevat sen turhaksi: ovathan he jo todistaneet olevansa älykkäitä omien suorituksiensa pohjalta. Monille tulee yllätyksenä, että Albert Einstainia ei ole koskaan testattu - tai ainakaan siitä ei ole vuodettu julkisuuteen - vaikka älykkyystestit olivat käytössä hänen elinaikanaan.

Ehkä kuitenkin tärkeämpi kysymys on se, että voidaanko ihmisen älykkyyttä koskaan arvioida täydellisesti testien avulla. Älykkyys on ilmiönä abstrakti, ja se perustuu vahvasti ihmisen omaan käsitykseen siitä. Uskon, että kaikilla ihmisillä on aina hieman erilainen käsitys siitä; jotkut painottavat kielellistä kyvykkyyttä, kun taas jotkut painottavat loogisuutta viimeiseen veri pisaraan asti.

Lisäksi on olemassa muita käsityksiä älykkyydestä, joita ei voi mitata nykyisten testien avulla. Tunnetuin näistä lienee Gardnerin moniälykkyysteoria. En sano, että kannattaisin näitä teorioita, mutta en myöskään kiellä niitä täydellisesti. Se olisi äärimmäisen epätieteellistä.