Monia palstalaisia tuntuu ärsyttävän juuri tuo naisten itsenäisyys. Nainen ei odottele miestä sohvalla ennen kuin elämä voi alkaa. Nainen ostaa itse oman asunnon, hankkii ne miesten pahimmat viholliset, koirat. On laaja ystäväpiiri eikä tarvitse miestä seuraksi jne...
Minunkin isää nyppi kun äidillä on paljon harrastuksia, laaja ystäväpiiri, hyväliksainen työ eikä joudu miehen rahoilla elämään. Avioerohan siinä tuli.
Siitä kai tuo jatkuva ärtymys naisia kohtaan johtuu, kun ei enää miehiä tarvita eikä eletä sitä oikeaa odotellen. Jos joskus joku mies tulee elämään, kiva juttu mutta ilmankin pärjää. Jos haluaa lapsia voi adoptoida tai käydä spermapankissa.
Minunkin isää nyppi kun äidillä on paljon harrastuksia, laaja ystäväpiiri, hyväliksainen työ eikä joudu miehen rahoilla elämään. Avioerohan siinä tuli.
Siitä kai tuo jatkuva ärtymys naisia kohtaan johtuu, kun ei enää miehiä tarvita eikä eletä sitä oikeaa odotellen. Jos joskus joku mies tulee elämään, kiva juttu mutta ilmankin pärjää. Jos haluaa lapsia voi adoptoida tai käydä spermapankissa.
Vastaukset 67
Vanhimmat
No just siitä, naiset paneskelevat jotain tatuoituja jyystäreitä yms jännäpoikia koko nuoruuntensa ja sitten kun tulevat niin vanhoiksi etteivät oikein enää kohta kenellekkään kelpaisi, niin olettavat että joku rikas komea mies menisi heidän kanssaan naimisiin ja tekisi heidän kanssaan lapsia. Lisäksi ärsyttää että monesti naiset ovat ihan hyvä palkkaisessa työssä ja sitten _siitä huolimatta_ vaativat että mies tienaa saman verran, tai enemmän.
täynnä sinkkunaisia. Tulevaisuudessa sinkkuus tulee vielä lisääntymään rajusti. Naiset ei näet löydä "tasoistaan" seuraa.
En tiedä muista mutta minua ei itsenäisyys ärsytä vähääkään. Jos nainen haluaa elää yksin itsenäistä ja täyttä elämää, niin sehän on täysin hyväksyttävä valinta. Joskus kieltämättä ärsyttää se kuinka avuttomiksi muuten itsenäiset naiset heittäytyvät niissä tilanteissa joissa se on heille eduksi.
Kommentti "jos joskus joku mies tulee elämään, kiva juttu" on joissain tapauksissa vähän ylimielisesti sanottu. Jos oikea mies tulee elämään, muodostuu perhe ja syntyy lapsia, niin on se vähän suurempi kuin "kiva juttu". Tämä lopputulos antaa naisenkin elämään lopulta sisällön vaikka aluksi väheksyikin sitä kertomallasi tavalla. Kaikille adoptiot ja spermapankit eivät kuitenkaan ole ihan sama juttu.
Kun sanoin "kiva juttu", se oli ehkä vähän väärin ilmaistu. Sillä kepeällä huomautuksella tarkoitin ettei ole mitään pakottavaa tarvetta etsiä miestä, voi vain rennosti elää, mutta jos mies tulee elämään otan sen vakavasti.
Siltikin se särähtää korvaani. Tavallaan käytät asemaasi naisena hyväksi ja annat miesten tehdä likaisen työn ja itse nautit mahdollisista lopputuloksista. Tiedän että näin se yleensäkin menee, mutta jokin siinä hieman sotii omaa oikeustajuani vastaan.
Mitä tarkoitat sillä että "annat miesten tehdä likaisen työn" ? Kyllä minä itsekin miestä etsin, käyn kavereiden kanssa ulkona, treffeillä aina joskus.
Ihan vain sitä että vastuu treffipyynnöistä ja muistakin aloitteista jää luultavasti sinunkin tapauksessa miehille. Ei se aina niin mukavaa puuhaa ole, varsinkin kun ottaa huomioon että onnistumisprosentti ei ole aina kovin hyvä. Mies joutuu laittamaan itsensä likoon ihan eri mittakaavassa kuin nainen.
Myönnetään. Ei mikään hyvä tilanne miesten kannalta. Itse en osaa flirttailla ja vietellä miestä. On helppo siirtää vastuu miehelle. Ehkä siinä on yksi syy miksi en kovin usein treffeillä käy.
Miksi niin moni nainen silti kaipaa vierelleen sitä yhtä merkittävää ihmistä..?
Siis ihan kiva että sä pärjäät kavereittesi ja noiden kuhnureiden kanssa - pitäydy ihmeessä niissä jatkossakin.
Koirat on koiraihmisille - muita ei ehkä niin kiinnosta olla niiden kanssa jatkuvasti tekemisissä.
Itse skippaan järjestään koiratytöt kun en tajua koirien päälle.
Muuten toi sun konseptisi itsenäisestä naisesta on ihan jees - mistään taloudellisista syistä kun en haluaisi edes ryhtyä mihinkään säätöihin kenenkään kanssa. :D
Olen itse tullut siihen lopputulokseen, että parisuhde on vain hyvännäköisille tarkoitettu juttu. Minä en ole oppinut flirttiä ja vikittelyä. Aikani yritin ja odotin, että saisin miehen elämääni. Tajusin, että saatan joutua odottamaan miestä loppuikäni, joten lopetin odottamisen. Olen tehnyt sellaisia asioita, jotka ovat olleet minulle tärkeitä esim. olen ollut vaihdossa ulkomailla, muutin muutamaksi kuukaudeksi maaseudulle auttamaan mummoani jne.
Koiraa en ole vielä hankkinut, mutta sen sijaan hevosen olen ostanut. Koiran ulkoiluttamiseen ei ole tarpeeksi aikaa, koska työ vie niin paljon aikaa.
Olisi hienoa, jos saisin parisuhteen, mutta se tuntuu niin epätodennäköiseltä, että en laske sen varaan. Lapsen kyllä haluaisin, mutta vielä on joitakin vuosia aikaa miettiä, että yritänkö tulla äidiksi vai en.
Baareissa en viihdy, nettiyritykset taas ovat olleet tuhoontuomittuja.
Ei ole edes miestä ja mietit yritätkö lapsia? Yrittäisit ensin edes saada sen miehen. Luultavasti suurin ongelmasi on, että kaipaat miestä joka olisi potentiaalinen perheen elättäjä ja semmoiset miehet on kuumaa kamaa, jos tyytyisit esim työttömään mieheen sinulla olisi paljon mistä valita.
Mitäs ihmeellistä tuossa on. Ei lasta pidä tehdä, niin kuin ei muitakaan elämän tärkeitä päätöksiä, miehen varassa.
Mutta eiväthän kaikki naiset halua sitä miestä vaan lapsen kuitenkin. Itse tein kolmikymppisenä lapsen, kun oli ammatti ja työ hankittuina. Kohtahan tuo lapsi on jo aikuinen tuossa. Hyvin on mennyt ja hyvin ollaan pärjätty ilman miestä.
panoringeissä ja nauttinut seksualisuudestasi?
No enpä tierä tuollaisista panoringeistä mitä ne ovat. Omasta seksuaalisuudesta voi toki nauttia ilman miestäkin.
Olet siis enempi kaalimato-naisia.
No mieluummin niinkin jos tarve vaatii.
Entäs isähahmo lapselle? Vaikuttaa millainen lapsesta tulee, jos joutuu vain äidin varassa kasvamaan.
Ei ole jäänyt lapseni vieraaksi miehisestä maailmasta. Ja onhan se "oikea" isäkin olemassa.
8 18: "...miestä joka olisi potentiaalinen perheen elättäjä ja semmoiset miehet on kuumaa kamaa..."
Ei muuten ole.
Ei naisille kelpaa muut kuin pelimiehet.
Melkein sadan vuoden kokemuksella ja näkemyksellä näin väitän.
Olen hyvätuloinen, terve, kohtuuhyvännäköinen ja liiankin kunnollinen.
En kelpaa muille kuin vammaisille ja sairaille omaishoitajaksi ja siihen en ala. .
Sanoo vain nuo tutut alakoulun opettajat, että ne isättömät lapset on järkijään sellaisia reppanoita...
Näin on. Nämä yksinhuoltajaäidit tuhoavat omaa itsekkyyttään lapsensa elämän yrittämällä kasvattaa nämä yksin.
8 18:
Miten vedät johtopäätöksen, että "yksin onnellinen" etsii nimenomaan elättäjää perheelle?
Hän kertoi ostaneensa hevosen. Tiedätkö paljonko hevonen maksaa? Ja tiedätkö paljonko varsinkin hevosen ylläpito maksaa? Tallipaikka, ruuat, lääkkeet, eläinlääkärit, kengitykset, varusteet, vakuutukset jne...
Vaikuttaa aika varakkaalta naiselta. Tuskin tarvitsee elättäjää.
No eipä meidän perheessä ole lapsista kasvanut mitään reppanoita vaan opiskelussa ja elämässä pärjääviä nuorukaisia.
Ei ole kiinni lapsen kasvatus yksinhuoltajuudesta vaan kyvystä olla vanhempi, oli sitten yksin tai toisen kanssa. Minulla on kolme lasta jotka yksin kahta ensimmäistä vuotta lukuunottamatta olen hoitanut ja kasvattanut. Ja jokainen heistä pärjää. Kahdella vanhemmalla jo ammatti, vakityöpaikka ja oma asunto maksussa, nuorimmainen vielä suorittaa lukiota kotoa käsin.
Koskaan lapseni eivät ole nähneet minulla alkoholia tai tupakkaa ja ilokseni hekään eivät välitä moisista. Meidän perheessä ahkeruus on aina ollut motto sekä positiivinen suhtautuminen elämään jopa vaikeuksien keskellä.
Yh:n pojasta tulee ATM tai suorastaan homo, kun ei ole isää näyttämässä miehen mallia. Ja tyttärestään yh kasvattaa itsensä kaltaisen vitunjakeluautomaatin, joka päätyy lopulta yyhooksi tai katkeraksi femakkolesboksi.
Monenko miehen nussima on tyttäresi? Onko poikasi koskaan saanut pillua?
"Miksi niin moni nainen silti kaipaa vierelleen sitä yhtä merkittävää ihmistä..?"
Niitä vain ei ole olemassa paljon.
Miehiä kyllä Suomessa riittää, mutta löytyykö kiinnostavia sellaisia kuinka paljon? Ennen vanhaan naisten piti turvautua mieheen taloudellisten tilanteiden takia, mutta nykyään naiset ovat korkeakoulutetumpia, jolloin tällaista ei enää niin paljon esiinny.
Nykyään voidaan sen miehen valinnassa painottaa nimenomaan näitä INHIMILLISÄ piirteitä. Raha ei enää niin ratkaisekaan. Rikkaiden miesten suosio perustuu sille rahalle, ei millekään muulle. Harkimo ei naisia viehätä, vaan hänen PANKKITILINSÄ viehättää. Totta kai naisia pyörii ympärillä hyväksikäyttämässä.
Samoin kuin ennen vanhaan naisten piti tyytyä siihen mieheen, jonka saivat, pääasia, että toi taloudellista turvaa. Nykyään ratkaisevat enemmän persoona, olemus, ulkonäkö, jne.
Moni mies on naisten seurassa pelkkä tahditon nössykkä. Näitä näkee aina naisten seurassa. Mutta sitten taas ne ulkoisesti komeat ja miehekkäät miehet viehättävät naisia nimenomaan SEKSUAALISELLA tasolla. Ei sellaista nainen mieti perheensä perustajaksi, mutta omalla tavallaan viehättäviä miehiä ovat hekin.
Ongelma on pikemminkin löytää sellainen mies, jossa olisi sopivasti ne molemmat puolet. Rakastava, mutta rajat lapsilleen asettava perheenisä, souraselkäinen ja rehellinen, mutta sitten taas myöskin ulkoisesti komea mies, joka miehekkäästi ja varmaotteisesti tyyydyttää naisensa kalullaan, kielellään ja rakastelu -ja panotaidoillaan kerta toisensa jälkeen.
"Jos joskus joku mies tulee elämään, kiva juttu mutta ilmankin pärjää. Jos haluaa lapsia voi adoptoida tai käydä spermapankissa."
Kai noinkin ajattelevia tosiaan on. Kuten -M- tuolla aiemmin sanoikin, tuntuu tuon asian kuittaaminen "kivana juttuna" kuitenkin varsin vähättelevältä; jos noita asioita elämäänsä haluaa, niin eivätköhän ne lopulta ole vähän enemmän kuin vain "kiva juttu". Tosin jos ap kuvasi tässä omia ajatuksiaan eikä pyrkinyt yleistämään itsenäisen naisen ajattelutapaa, niin mikäpäs siinä sitten.
Ilman miestäkin pärjää, kyllä. Pyrin ajattelemaan niin, että onhan elämässä paljon muutakin mielekästä sisältöä kuin hyvä parisuhde. Ja onhan siinä, mutta kyllä toimiva parisuhde minulle olisi kuitenkin sen verran tärkeä juttu, että harmittaa jos jää saamatta.
Vaikea kuvitellakaan, miltä tässä tuntuisi, jos kaiken lisäksi vielä haaveilisin perheen perustamisesta.
No jaa, liittyiköhän tämä nyt edes kovin kummoisesti aloitukseen. Moni itsenäinen nainen siis haluaa miehen elämäänsä, mutta pyrkii pitämään elämässään muitakin mukavia asioita ja pärjäämään omillaan, koska ei ole millään lailla taattu, että hyvän parisuhteen saisi.
"mutta pyrkii pitämään elämässään muitakin mukavia asioita ja pärjäämään omillaan, koska ei ole millään lailla taattu, että hyvän parisuhteen saisi."
Miten niin ei ole taattu? Jos nainen vain yhtään jaksaa nähdä vaivaa ja oikeasti etsiä hyvää miestä, niin 100% varmudella myös löytää sellaisen. Ellei aloita sitä etsintää liian myöhään rupsahtaneena.
Nykyään nettideittailun ansiosta nainen voi valita tuhansista miehistä itselleen mieluisimman. Ihan turha väittää ettei sieltä joukosta hyvää löytyisi.
Nimenomaan tuo asenne että ei varsinaisesti etsitä miestä vaan pyritään pärjäämään omillaan ja ajatellaan että kyllä se mies sitten jostain kuvioihin ilmestyy jos ilmestyy asenne on varmin keino estää sen hyvän parisuhteen löytymisen.
No ei ole mitään 100% varmuutta. Minä en ainakaan ole sellainen ihminen, joka hyviä ystäviäkään joka nurkan takaa löytäisi. Parisuhdetta varten tarvitaan kuitenkin vielä paljon muutakin kuin vain ystävyyttä.
Vaikka miehelle kelpaiskin mikä tahansa vähän nätti ja ihan kiva ei se tarkoita, että naisellekin sellainen suhde olisi mieluisa. Haluan olla kumppanilleni tärkeä ja erityinen, ja sitä myös kumppanini olisi oltava minulle.
Nettideittailusta minulla on sellainen käsitys, että siellä sarjadeittaillaan, monta pyörityksessä yhtä aikaa ja katsellaan että sattuisiko joku niistä nyt sitten olemaan kiva. Lisäksi joitain ihmeellisiä kirjoittamattomia "kolmansilla treffeillä sänkyyn tai ei tule mitään" -sääntöjä. Ei kiitos.
Jos viimeistään kolmansilla treffeillä ei ole seksiä "ilmassa", homma on käytänössä kuolutta.. Miehen ja naisen välinen kipinä siis puuttuu.
Esim. näin tekee monet?
http://www.menaiset.fi/artikkeli/seksi_ja_suhteet/seksi/petra_32_olen_ollut_sangyssa_130_miehen_kanssa
Kukin tyylillään. Itse en harrasta seksiä tuntemattomien kanssa, ja muutamien treffien jälkeen ihminen on kuitenkin vielä käytännössä lähes tuntematon. Ei ainakaan sillä tasolla, että olisi sopivaa luottamusta syntynyt. Seksiä sopii toki "ilmassa" olla, ei tarvitse kuitenkaan sängyssä olla tuossa vaiheessa.
et vaikuta seksuaalisesti kiinnostuneen miehistä, sinä et ole kipinän lähde.
Olen seksuaalisestikin kiinnostunut miehistä, mutta en harrasta seksiä tuntemattomien ihmisten kanssa. Jos miestä ei kiinnosta minuun tutustua, niin sille ei sitten mahda mitään, eipä sellainen mies minun tyyppiäni olisikaan.
Helvetti että on tylsä ilta, kun vaivaudun vastailemaan tällaiseen.
Aika kaalimadon?
Kyllä kuule kolmansilla treffeillä tietää pannaanko vai ei, jos ei näkemiiin. Sen tietää itseasiassa heti ekoilla treffeillä. Kipinää nyt vaan ei voi olla tuntematta jos sellainen on.
Kirjoitat tietämisestä, sehän on täysin eri asia kuin tekeminen!!!! Tottakait sen jo kolmansilla tietää mutta en minäkään sitä edes harkitse silloin tekeväni.
"Nettideittailusta minulla on sellainen käsitys, että siellä sarjadeittaillaan, monta pyörityksessä yhtä aikaa ja katsellaan että sattuisiko joku niistä nyt sitten olemaan kiva. Lisäksi joitain ihmeellisiä kirjoittamattomia "kolmansilla treffeillä sänkyyn tai ei tule mitään" -sääntöjä. Ei kiitos."
Pelkkiä ennakkoluuloja nuo kaikki. Mikäli olet alle 30-vuotias nainen, niin koko nettideitailu pyörii täysin sinun mieltymystesi mukaan. Sinä itse teet säännöt. Miehiä on sinkkumarkkinoilla enemmän (siis mitä nuoriin aikuisiin tulee) eli naisilla on sinkkumarkknoilla valta.
Harvalla miehellä on ensinkään varaa sarjadeittailla, sillä edes lähes sopivaa naista on niin vaikea löytää, puhumattakaan että löytäisi monta kerralla.
Toisekseen kaikki eivät sarjadeittaile vaikka siihen pystyisivätkin. Eniten sitä harrastaa naiset.
Mitään kirjoittamattomia sääntöjä ei ole. Sinä päätät milloin sänkyyn mennään. Jos mies ei jaksa odottaa, niin etsit uuden. Ei se ole vaikeaa. Valinnanvaraa on loputtomasti.
Enkä ymmärrä miksei netin kautta löydetty mies voisi olla tärkeä ja erityinen? Ihminen on tärkeä ja erityinen, jos hän on luonteeltaan juuri sopiva. Miksei netin kautta löydetty kumppani voisi olla luonteeltaan sopiva?
Kaikki nuo selityksesi kuulostavat vain tekosyiltä. Totuus on että löydät varmasti vähintäänkin vuoden sisällä sen itsellesi sopivan kumppanin netin kautta, jos haluat sellaisen löytää.
Mutta haluat ilmeisesti uskoa siihen että se kumppanin löytäminen on vaikeaa. Sinulle on ehkä helpottava ajatus ajatella, ettei se ole sinusta kiinni löydätkö sitä oikeaa, vaan kaikki on tyyliin kohtalon käsissä.
Näin ei kuitenkaan ole. Jos oikeasti haluat löytää hyvän kumppanin, niin löydät sellaisen vuoden sisällä netin kautta. Kaikki on vain itsestäsi kiinni.
Ovatko KAIKKI oikeasti kumppania haluavat naiset löytäneet sellaisen netin kautta vuoden sisällä? Pitkäaikaisen hyvän suhteen, rakastavan kumppanin? Mistähän sinä tällaisen teorian olet kehittänyt? Jostain kumman syystä kuitenkin nettideitteiluun kyllästyvät myös naiset, joten he tuskin ovat kumppania sitä kautta löytäneet.
Minkä takia miehen on vaikea löytää edes lähes sopivaa naista, mutta naiselle sen pitäisi olla naurettavan helppoa? Määrä nyt ei edelleenkään korvaa laatua.
Minä en pidä ajatuksesta, että ihminen on jokin kauppatavara, jota vähän katsellaan ja tunnustellaan, josko se sopisi omaan elämään. Ja jos ei heti sovi, niin heitetään kiertoon. Tällainen käsitys minulla on nettideittailusta, ja kuvauksesi siitä kuulostaa samalta:
"Jos mies ei jaksa odottaa, niin etsit uuden. Ei se ole vaikeaa. Valinnanvaraa on loputtomasti."
Kyllä netin kautta löydetty ihminen voi toki sattua olemaan lopulta tärkeä ja erityinen, mutta ei todennäköisyys siihen ole mikään kovin kummoinen. Nettideittailua leimaa kiire ja kärsimättömyys, pakonomainen tarve pariutua.
että haluaa panna, mutta ei pane.. Kyseessä on nössö mies. Ei sellaista kukaan nainen halua.
Naiselle tarjontaa on niin, paljon, että myös hyvää tavaraa on joukossa ihan runsaastikin. Miehelle on taas tarjolla niukkuuttaa ja matalaa tavaran laatutasoa.
Naisen ongelma on valinnan tekeminen tavarapaljouden keskeltä. Miehen ongelma on se, että tavaraa ei voi valita. se otetaan mitä saadaan.
En kyllä ymmärä miksi joku ylipäätään viitsii "nettishopata tavara". Seisomalla vaikka keskikokoisen kaupungin kadunkulmassa ja seuraamalla tavaravirtaa - on paljon paremmat mahdolllisuudet. Ja tavara löytyy nopeasti.
Kuvottaa tämä ihmisten rinnastaminen tavaroihin. En mahda sille mitään, että osa todella ajattelee noin, onneksi en itse. En myöskään tulisi toimeen sellaisen ihmisen kanssa, joka pitäisi minua tavaraan verrattavana.
Tavara se on sinulla haaroissa. Monenkos käyttämä muuten on se tavarasi?
No kuka oikeasti halua suhteeseen tuollaisen naisen kanssa, jolle olet ihan kiva lisä, mutta ilmankin pärjää. Mietipä vähän. Uskoisin, että toisii toiseenkiin suuntaan. Eri asia sitten kaikenlaiset panosuhteet.
Aivan, kukaan ei halua olla yhdentekevä kumppanilleen. Siksi nämä naiset tulevat joko jäämään ikuisesti yksin tai eroavat aina heti kun tulee pienikin töyssy. He ovat täysin parisuhdekelvottomia. Huteraa maata, jolle ei voi rakentaa mitään.
"Kivalla jutulla" tarkoitin että voi elää rennosti ilman että on PAKKO löytää mies. Ilmaisin sen vain huonosti. Ja jos miestä ei löydy ei maailma siihen kaadu. Yksinkin voi elää hyvää elämää kun on ystäviä ja muuta sisältöä elämässä.
Vaikka blondi olenkin niin silti haluaisin löytää miehen jonka kanssa voi käydä fiksuja keskusteluja ja heittää välillä hervotonta huumoria. Ja joka ei ala hyssyttelemään kun satun kiroilemaan kuin merirosvo kun isken varpaani kiveen.
Mies sais olla myös itsestään varma, terveellä itsetunnolla eikä mitään turhia mustasukkaisuuksia.
En todellakaan kaipaa sitä pelastajaa kun en missään pulassa ole. Silti arvostan parisuhteessa pieniä huomaavaisuuden eleitä mieheltä ja apuakin otan vastaan kun itse räpellän ja miehellä on oikeeta osaamista aiheessa. Ei mun itsenäisyys siitä kärsi että annan miehen auttaa jos hänelle tulee siitä hyvä fiilis. Mutta luonteeltaan sopivia yksilöitä tuntuu olevan tosi vähän tarjolla. siksipä olen sinkkuna.
Millainen se luonteeltaan sopiva sitten olisi?
Rauhallinen ettei hermostu ja stressaannu helposti, rohkea, utelias sillain et on kiinnostunut uusista asioista ja haluaa vielä oppia, sinut tunne-elämänsä kanssa, uskaltaa ja osaa ilmaista tunteitaan mutta ei ole tunteidensa vietävissä siis tunneälykäs, puhelias, positiivinen, iloinen, huumorintajuinen, saa olla vähän näsäviisesteleva vitsailija, joustava, kykenee ottamaan toisen ihmisen huomioon, eikä ole kaavoihinsa ihan kangistunut. Noilla pääsisi mun silmissä jo pitkälle
Olen kaikkea muuta noista, paitsi näsäviisasteleva.
No sit saat jo papukaijamerkin ;)
Kerropa vielä, että mistä naistenlehdestä nuo vaatimukset kopioit.
Kiitos!
Ouh, palstasäännön mukaan blondilla naisella ei voi olla omia ajatuksia. Mybad mä unohdin. Tosin naisten lehdissä ei taideta tykätä näsäviisaasta huumorista
”Nykynainen ei odottele Prinssiä pelastamaan.”
Totta. Täytyy löytää Kuningas jonka rinnalla hallita valtakuntaa. Yhdessä.
Vai kuningas...ja valtakuntaa, huh huh, mihin katosivat punainen tupa ja perunamaa, joskus nekin riittivät.
Minulla on jo monta naista..
No, ei kai heittoni nyt luulisi sinua enää yllättävän? Muttei pidä ottaa kaikkea niin kirjaimellisesti. Luultavasti arvasitkin että pääpaino tuossa on sanoilla ”rinnalla” ja ”yhdessä”. Ja kyllä oikea mies on minun elämäni kuningas. Siitä on pelastavat prinssit kaukana. Kuningatar kun ei kaipaa pelastetuksi tulemista.
Ettet vaan olisi sekoittanut uskollisiin rinkularitareihisi?
No ei oikeestaan yllätä nykymaailmassa, ootte te naiset niin vaativaisia :) Joo, no kyllä vähän arvelin juu enköä usko sinut tosiaan sitä pelastusta tarvitsevan vaikka olis se varmaan siitä miehestä mukavaa jos vähän saisi edes kuvitella pelastavansa. Mut ny nukkumaan, hyviä öitä.
Minulla tarkkaan valikoidut naiset, erittäin hyvillä ominaisuuksilla. En valitettavasti hae uusia palvelijoita hoviini tällähetkellä.
Ymmärrän, muttei kannata lannistua. Voit kysyä myöhemmin uudelleen. Ei sitä koskaan tiedä jos vaikka hovinarrin paikka vapautuu yllättäen. Tsau.
Saatan myöhemmin tarvita jotain vähän kinkympää hovini tyrmiin, jossa leikin salaisia leikkejäni, kenties se olet sinä, joka puuttuu tyrmästä nuero 69.
No ei tosiaan odottele. Nykynainen lyö 13-vuotiaana ketarat levälleen ja kymmenien panojannujen lauma käy dippaamassa huoranreikään mulkkujaan, dippa dippa dippa daa, muna pilluun uppoaa, pumppa pumppa pumppa paa, spermat vittuun ruiskuaa!
Nykymiehen myöskään on turha odottaa mitään prinsessaa, pelkkiä mällipilluisia huoria on tarjolla.
Jee, ihanaa ennakkoluulotrollausta! :D
Olisihan se naisten syytä kunnioittaa sitä että kaikki tuo on heille miesten antamaa/luomaa.
...mutta nykymies odottaa prinsessan pelastavan hänet hevosen selästä.
aloittaja taitaa olla niitä harvoja ikisinkku naisia jotka omasta mielestään ei tarvitse miestä koska ei saa kunnon miestä koskaan ja hän joutuu tyytymään johonkin hattiwatti miehiin jotka panevat kun muutakaan ei ollut sillä hetkellä surullista mutta totta ei huono nainen kelpaa kunnon miehelle
ei oma taso riitä miehen saamiseksi, mennään spermapankin asiakkaaksi..
Moni kakku sisältä mätä. Moni nainen ulkoa ruma.