Onkohan tässä "kukkaro" sanassa samalainen käännösvirhe kyseessä, kuin sanan "mustasukkainen" kohdalla. Siinähän "sairaus" ja "sukka"-sanat pääsivät sekoittumaan.
Kukkaro on ruotsiksi plånbok. Suomeksi väljästi lausuttuna se kuulostaa "blombok"- sanan kanssa samanlaiselta.
No, mitä ajan takka on se "kukka" sana, joka ruotsin kielen yhdyssanoissa on lyhemmässä "blom"- muodossa.
Eli se kukkaro olisi tullut tästä "plån"- sanan sekoittamisesta "blom"- sanan kanssa, ja sitten siitä kukan käännösvirheestä olisi muokattu se rahapussia merkitsevä "kukkaro"-sana.
Kukkaro on ruotsiksi plånbok. Suomeksi väljästi lausuttuna se kuulostaa "blombok"- sanan kanssa samanlaiselta.
No, mitä ajan takka on se "kukka" sana, joka ruotsin kielen yhdyssanoissa on lyhemmässä "blom"- muodossa.
Eli se kukkaro olisi tullut tästä "plån"- sanan sekoittamisesta "blom"- sanan kanssa, ja sitten siitä kukan käännösvirheestä olisi muokattu se rahapussia merkitsevä "kukkaro"-sana.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Muinaisessa germaanisessa kantakielessä oli sanalla "kukur" merkityksenä säiliö, astia tmv.
http://saaressa.blogspot.fi/2009/02/suomeen-tulleet-sanat.html kertoo kukkaro-sanan olevan germaanista lainaa.
www.pieksamakiseura.fi/files/.../KatsausPieksamaenseudunnimistoon.doc puolestaan mainitsee (kohdassa Kukkarojärvi, -suo, -mäki, -niemi) seuraavaa: ”Kukkaro-sana on hyvin vanha laina, todennäköisesti hunnien sana ( kukur), joka tarkoitti nuolikoteloa, kantagermaanin sana kukaro, latina cucurum …”
Näitä etsiskellessäni törmäsin kalakukko-sanan etymologiseen selitysyritykseen (Wikipedia):
”Kalakukossa sana kukko ei luultavasti liity kanalintu-urokseen eli kukkoon, vaan nimen alkuperä on muualla. Yhden selityksen mukaan nimi liittyy kätkemiseen ja paketoimiseen, kalakukon kuori on siis eräänlainen kukkaro. Nimityksen alkuperänä voi olla myös huippua, kukkuraa tai kukkulaa tarkoittava sana kukku. Onhan kalakukko muihin leivonnaisiin verrattuna muodoltaan kukkurainen.”
Kalakukko? Jos kalakukko leivotaan särjistä (engl. roach), niin onko raaka-aineena käytettävä särkikukko sitten cockroach?
Kuulin kerran Saksan sisäisellä Lufthansan lennolla, kuinka takanani istuva herrasmies kuvaili vierustoverilleen Suomessa kokemaansa ruokalajishokkia: hänelle oli tarjottu ”tumman leivän sisään leivottuja pieniä kaloja ja sianlihaa”. ”Ist so was nicht geradezu kriminell?
Mitähän hän olisi arvellutkaan cockroach-sisältöisestä kukosta?
Vielä, jos se kukkokin tulee ruotsista (kuk-ko).
Tekniikan korkeakoulumaailmassa tunnettiin muutama vuosikymmen sitten proffa nimeltä Tor Stubb – tai opiskelijat kuulemma tunsivat hänet paremmin nimellä Stor Tupp. Kokomerkinnästä ei minulla ole havaintoja.
Kuk-ko? Tulee mieleen eräs Mauri Sariolan kirjallinen hahmo, jolla oli sorakielisyyttään ilmiömäinen kyky ja tapa välttää puheessaan r-äännettä. Kirjailija sai hänet muuntamaan härkä-sanan muotoon ”munaniekka lehmä”. Herättää hieman epäilyksiä – minusta kun tuollainen otusnimike viittaisi pikemminkin sonniin...
Tupen rapinoista taas tulee mieleeni muuan molemmista päistä jatkettu keinoelinministeri muutama valtioneuvostollinen sitten. Hänen kaudellaan ministeriön käytäviltä tiedetään kuuluneen tupeen rapinaa ja (piilo)korkojen kopinaa.
Kukkakaupoissa asioiminen on niin kallista, ettei kukka-ro tahdo riittää, vaan perstaskussa on oltava oikein blom-pakko ja sen on pakko olla kunnossa!
Kuka h€lv€tin idiootti muuten on keksinyt, että lompakossa on oltava vetoketjullinen tasku kolikoita varten? Aina kun lompakkoni on kaivannut uusimista, olen joutunut käymään läpi vaikka kuinka monen liikkeen valikoimat ennen kuin olen löytänyt etsimäni: kolikkotaskuttoman, vetoketjuttoman, muovi- ja paperirahan kuljettamiseen soveltuvan lompakon! Kolikot (if any) mahtuvat kyllä kulkemaan housuntaskussa, ja niitä muoviläpysköitä (muitakin kuin rahan korvikkeita) on nykyisin oltava mukana niin monen sentin paksuudelta, ettei kolikoille ja vetoketjuille ole vähääkään tilaa. Laskin juuri en-niinkään-huvikseni oman lompakkoni sisällön, ja ajokortti oli noista läpysköistä neljästoista. Pöytälaatikossa lisää.
Onko toisvaluuttainen muurahaisen synonyymi, kuten olen kuullut väitettävän? Muistaakseni sivumuurahainen on englanniksi pageant – pitäisi vain muistaa, missä tuollaisiakin otuksia oikein esiintyi...
Muu-rahaiset pyrkivät kerkeästi rakentamaan pesiään aivan asumukseni edustalla olevaan metsikköön, ja heidän mustia serkkujaan vilistää näin keväisin keittiössäni enemmän kuin kotitarpeiksi. Kunpa rahakin osaisi ruveta pesimään siellä missä minä asun!
Muurahainen on venäjäksi Муравейник eli "muraveinik" joten tuskin se muurahainen ihan suomalaista syntyperää oleva sana on.
Eräs menneiden vuosikymmenien viihdyttäjäspedeilijä taisi jossain mustavalkotelkkareiden aikakauden ohjelmassaan valittaa prahojensa loppuneen, joten hän oli pakotettu maksamaan tšekeillä.
Sain viimeksi viitisen vuotta sitten uudelta brittiläiseltä toimeksiantajaltani maksun työsuorituksestani šekkinä. Kiikutin sen perskohtaisesti muutaman kilometrin päässä olevaan pankkini konttoriin. Siellä tuollaista reliikkiä ihasteltiin oikein kahden virkailijan voimin; toinen ei ollut kai šekkiä koskaan aikaisemmin nähnytkään. Tottahan toki se tilillepanoksi muuntaminenkin onnistui, mutta palvelumaksu oli perin suolainen. Brittiyhtiö sai joka tapauksessa opetella siitä eteenpäin maksamaan Suomeen (ainakin minulle) ihan tavallisina tilisiirtoina.
>... tuskin se muurahainen ihan suomalaista syntyperää oleva sana on
Enpä huomaa väittäneenikään sellaista.
Mutta toisaalta toisaalta: jos muu on venäjäksi другой ja rahainen (rahallinen) on денежный, niin muurahainen voisi arvatenkin olla venäjäksi другойденежный.
Vai väitätkö vastaan?
Niinhän suomen kielen kirkkoherrakin on käännösvirhe. Ruotsin kielellä 'kyrkoherde' siis kirkon paimen kääntyy komiasti -herra vaikka kuulemma kirkolla on vain yksi Herra joka ei ole ihminen.
Aivan kuten ruotsin arbetsmyran, työmuurahainen on väännetty muotoon työmyyrä.
Näitä sattuu.
Ja yksi tuoreimmista: face palm on kääntynyt muotoon naamapalmu.
Paikannimissähän noita on jostain syystä paljon. Eikö se Seurasaarikin ollut todellisuudessa Vasikkasaari vai muistanko ihan omiani?
Sinne päin. Seurasaari on ruotsiksi Fölisön eli suora käännös ruotsista suomeen olisi lähinnä Varsasaari (föl = varsa).
Eräs Tallinnassa asuva suomalainen opetti minulle Tallinnassa viron kielen alkeita 21 vuotta sitten. Hänen mukaansa:
hevonen = hobune
lehmä = piimhobune (piim = maito)
sonni = piimhobuse mees
Eipä noilla varsalla ja vasikalla siis niin kauhean iso ero liene.
Niin, siitä naamapalmusta vielä! Eikös englannin palm tarkoita sekä kouraa eli kämmentä että palmua (palmupuuta)? Voisiko viuhkamaisesti avatun kämmenen sormineen muistuttavan visuaalisesti palmupuun lehvästöä tai toisinpäin? Kumpi merkitys palm-sanalla lienee ollut alun perin?
http://www.sanakirja.org/search.php?id=254936&l2=17
Molemmat englannin palm-sanan merkitykset on lainattu latinan palma-sanasta, jolla siis on samoin nämä kaksi merkitystä. Kumpi merkitys latinassa on vanhempi, sitä en osaa arvata.
No jos ihan arvata saa, niin uskoisin kämmen-merkityksen vanhemmaksi. Kehon osat ovat yleensä sitä arkaaisinta sanastoa ja myös vähemmän altista korvautumaan lainoilla.
Mikä käännösvirhe ruotsissa sattunut, eihän siellä mitään lampaita paimenneta. Isoja herrojahan ne papit ovat ennen olleet.
Palaisimmeko plånbok-sanaan. Se on suomenkielellä lompakko. Mutta miten plånbok on ruotsinkieleen muodostunut? Plån-sanaa ei sanakirjoista löydy. Muistelen kuuleni kouluaikana selityksen "palkkakirjasta", mutta onko se oikea selitys. Palkka on nykyruotsissa lån ja laina lön.
utplåna = pyyhkäistä pois, tuhota (esimerkiksi poistaa taululle liidulla tehty kirjoitus).
Plånbok-sanalla on ollut aikaisemmin pikemminkin mukana kannettavaan muistiinpanovälineeseen kuin setelirahan mukana kantamiseen viittaava merkitys.
Svenska Akademiens ordbok (SAOB) on yksi ruotsin kielen sanojen etymologiasta kiinnostuneille tarjolla oleva lähdeteos.
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/190/215.html
Saksan kielessä lompakon yleisin vastine lienee Brieftasche (Brief = kirje ym., Tasche = tasku ym.).
Vaimoni on muistellut 1800-luvulla syntyneen isoisänsä valtavan suurta lompakkoa. Mies oli aikansa pomomiehiä metsäalalla ja kantoi monesti alaistensa palkkarahoja työmaille tuossa lompakossaan. Sen ajan seteleilläkin oli kokoa reilusti enemmän kuin näillä nykyisillä.
Vielä niinkin myöhään kuin 1970-luvulla palkkoja maksettiin joillakin työpaikoilla käteisenä rahana palkkapusseissa. Niin teki yksi minunkin työnantajistani. Kun ihmettelin moista aataminaikuista tapaa, sain kuulla menettelyn olleen nimenomaan työntekijöiden enemmistön toivomus! Vaikea käsittää, varsinkin tänä päivänä.
Unohdin tämän linkin toiseen ilmaissanakirjaan:
http://www.sanakirja.org/search.php?id=293055&l2=17
Toki plån löytyy:
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/190/209.html
Valitettavasti teksti on skannattu ja luettu tekstintunnistussovelluksella ilman oikolukua. Selviää kuitenkin, että tarkoittaa ammattikielessä sekä kalenterin pohjasivua, vihkon kansia että mm. tulitikkuaskin raapaisupintamassaa.
Rahamiehet vetelevät lompakostaan seteleitä vähän kuin vihkosta repisivät sivuja. Niinköhän tuo ajatuskulku menee? Lompakko olisi setelinipun "kansina".
Lompakko norjaksi lommebok,. Lomme on tasku ja bok - kirja , siis ”lättänä”.
Vaarallisia vesiä keskusta käsittelee, alueet5 auki, myös Niinistö ja Haukio kutsu, lähestyminen Katri Kulmunen, tuli mieleen Palolaitos,
Lauloi Tarja Ylitalo aikoinaan, sanoja sekoittamatta:
Oot mustankippee pikkupoika etkä mikään mies