Mikä tekee raudasta magneettisen?

Tehdäänkö niin, että minä kirjoitan tällä nimimerkillä. Keksi Sinä oma.

Toki tuo imartelee, että haluat olla kuin minä, mutta et vaan pysty. Sinun kykysi eivät yksinkertaisesti riitä.

Jos alatte selittää raudan magneettisuutta niin selittäkää saman tien myös se, että tietyssä lämpötilassa magneettisuus häviää.
Muita magneettisia alkuaineitakin tunnetaan mm. koboltti ja nikkeli. Ja seostamalla mukaan harvinaisia lantanideja saadaan aikaan "supervahvoja" magneetteja. Yksi tälläinen harvinainen alkuaine on neodyymi.

metallimies kirjoitti:

Jos alatte selittää raudan magneettisuutta niin selittäkää saman tien myös se, että tietyssä lämpötilassa magneettisuus häviää.
Muita magneettisia alkuaineitakin tunnetaan mm. koboltti ja nikkeli. Ja seostamalla mukaan harvinaisia lantanideja saadaan aikaan "supervahvoja" magneetteja. Yksi tälläinen harvinainen alkuaine on neodyymi.

Lue lisää

Tavallisissa lämpötiloissa ferromagneettisia aineita ovat rauta, koboltti ja nikkeli, niitä sisältävät metalliseokset sekä useat raudan yhdisteet. Alle 16 °C:n lämpötilassa myös gadolinium on ferromagneettista, ja hyvin alhaisissa lämpötiloissa sellaisiksi tulevat monet muutkin aineet. Mangaani ei sellaisenaan ole ferromagneettista, mutta muodostaa useiden muiden metallien kanssa ferromagneettisia seoksia.

Ulospäin ferromagneettinen aine ei välttämättä vaikuta magneettiselta. Esimerkiksi rauta on ferromagneettista, mutta yleensä rautakappaleiden välillä ei ole magneettista vuorovaikutusta eli ne eivät vedä toisiaan puoleensa tai hylji toisiaan. Kun lähelle rautaista kappaletta tuodaan magneettikenttä eli esimerkiksi jääkaappimagneetti, raudan magneettiset momentit järjestäytyvät magneettikentän suuntaisesti ja yhtäkkiä magneetti ja rautakappale alkavat vetää toisiaan puoleensa.

Silloinkin kun kappale ei ole ulkoisessa magneetti­kentässä, siinä on tietyn suuruisia Weissin alueita, joiden sisällä magneettiset momentit ovat saman­suuntaisia, mutta eri alueilla eri­suuntaisia, niin että niiden yhteenlaskettu magneettikenttä kumoutuu kappaleen ulkopuolella lähes kokonaan. Alueita erottavat niin kutsutut Blochin seinämät. Kun kappale viedään ulkoiseen magneettikenttään, ne alueet, joiden magneettiset momentit ovat samaan suuntaan kuin ulkoinen magneettikenttä, alkavat kasvaa ja näin kappaleen ulkoinen magnetoituma kasvaa kunnes magneettikentän kanssa yhdensuuntaisten magneettisten momenttien alue on kasvanut koko kappaleen kokoiseksi ja magnetoituma ei voi enää kasvaa. Tämä selittää ferromagneettisten aineiden magnetisaatiokäyrän muodon. Kuten käyrä osoittaa, ferromagneettinen aine jää magneettiseksi vielä sen jälkeenkin, kun se ulkoinen magneettikenttä on poistettu. Ilmiötä sanotaan hystereesiksi. Eräillä ferro- ja ferrimagneettisilla aineilla tämä jäännösmagnetismi (remanenssi) on sangen voimakasta ja säilyy pitkiä aikoja, joten niistä voidaan tehdä kestomagneetteja. Tällaisia aineita sanotaan magneettisesti koviksi. Toisilla, magneettisesti pehmeillä aineilla, joita käytetään sähkömagneeteissa, jäännösmagnetismi on sitä vastoin on heikkoa ja ne voidaan helposti demagnetoida.

Ulkoisen magneettikentän aikaansaamat muutokset magneettisissa aluessa vaikuttavat ferromagneettisen materiaalin kokoon. Ilmiöstä käytetään nimeä magnetostriktiivisyys.

Kaikilla ferromagneettisilla aineilla on niille ominainen lämpötila, jonka yläpuolella ne menettävät ferromagneettiset ominaisuutensa ja muuttuvat paramagneettisiksi. Tätä lämpötilaa kutsutaan Curien lämpötilaksi. Kaikkien muidenkin aineiden tavoin myös ferromagneettiset aineet ovat aina lisäksi diamagneettisia. Diamagneettisuus on kuitenkin niin heikko ilmiö verrattuna ferromagneettisuuteen, ettei sitä voida havaita, jos aine on myös ferromagneettinen. Ferromagnetismin kanssa samantyyppisiä magneettisuuden lajeja ovat antiferromagnetismi ja ferrimagnetismi.

metallimies kirjoitti:

Jos alatte selittää raudan magneettisuutta niin selittäkää saman tien myös se, että tietyssä lämpötilassa magneettisuus häviää.
Muita magneettisia alkuaineitakin tunnetaan mm. koboltti ja nikkeli. Ja seostamalla mukaan harvinaisia lantanideja saadaan aikaan "supervahvoja" magneetteja. Yksi tälläinen harvinainen alkuaine on neodyymi.

Lue lisää

>

Tähän on itse asiassa useampiakin vaihtoehtoja, miksi magneettisuus häviää, esim. kiderakenne muuttuu, jolloin d5 high spin -tilanne purkautuu.

Mutta mutta esim. raudan tapauksessa raudan lämpöliikkeen energia vaan ylittää tuon kidekenttäsilpouman energian.

>

Jep, neodyymistä voidaan saada aikaan sitten taas f-orbitaalien suhteen f7 tapaus, jossa tuo "high spin" toteutuu sopivalla matriisilla siis useammalla elektronilla, jolloin magneettisuuskin on voimakkaampaa (tietysti jos f7:n lisäksi on d5-rakenne, niin silloin olisi varmasti hyvin huikea magneetti - sitä en tiedä, onko uusissa magneeteissa saatu tällainen aikaan).

Selvittikö ?

Otapa se fysiikan oppikirja ja lue sitä. Sähkömagneettinen voima on "dualistista" eli sillä on hiukkasen (elektronien liike) ja aaltoliikkeen ominaisuudet. Aaltoliikkeen ominaisuus ilmenee magneettikentän ja sähkökentän (!) vaihteluina. Lueppas sieltä oppikirjasta mikä ero on tasavirralla ja vaihtovirralla. Kyllä nämä asiat selviää normaalilla lukutaidolla ettei tarvitse alkaa kehitellä ihka omia teorioita magnetismista ja sähköstä.
Jatka sitten eteenpäin lukemalla radiotekniikkaa ja sen osalta erikseen antennitekniikkaa. Antenni säteilee ympäristöönsä sähkökentän joka on myös mitattavissa. Magnetismi ja sähkö ovat "naimisissa toistensa kanssa"".

aaltoliike kirjoitti:

Otapa se fysiikan oppikirja ja lue sitä. Sähkömagneettinen voima on "dualistista" eli sillä on hiukkasen (elektronien liike) ja aaltoliikkeen ominaisuudet. Aaltoliikkeen ominaisuus ilmenee magneettikentän ja sähkökentän (!) vaihteluina. Lueppas sieltä oppikirjasta mikä ero on tasavirralla ja vaihtovirralla. Kyllä nämä asiat selviää normaalilla lukutaidolla ettei tarvitse alkaa kehitellä ihka omia teorioita magnetismista ja sähköstä.
Jatka sitten eteenpäin lukemalla radiotekniikkaa ja sen osalta erikseen antennitekniikkaa. Antenni säteilee ympäristöönsä sähkökentän joka on myös mitattavissa. Magnetismi ja sähkö ovat "naimisissa toistensa kanssa"".

Lue lisää

Ajatukseni oli se, että sähkövaraus voi olla ilman magnettikenttää, kunhan varaus pysyy paikoillaan. Toisaalta jos magneetikenttä saadaan aikaan vain varausta liikuttelemalla, on sähkövaraus magneettikenttää perustavanlaatuisempi ilmiö ja magneettisuus vain varauksen liikkumisen aiheuttama vaikutus.

minbadly kirjoitti:

Ajatukseni oli se, että sähkövaraus voi olla ilman magnettikenttää, kunhan varaus pysyy paikoillaan. Toisaalta jos magneetikenttä saadaan aikaan vain varausta liikuttelemalla, on sähkövaraus magneettikenttää perustavanlaatuisempi ilmiö ja magneettisuus vain varauksen liikkumisen aiheuttama vaikutus.

Lue lisää

Can a magnetic field exist without a moving electric field?
http://forums.randi.org/archive/index.php/t-147365.html

Ei tainnut tuollakaan tullu selkoa?

Kysymys on varmaa helppo fyysikolle.