Kun latinan kirjakielen substantiivin taivutus surkastui, romaanisten kielten nominatiivi kehittyi latinan AKKUSATIIVISTA. Miten selittyy, että sama kehitys tapahtui useissa romaanisissa kielissä? Oliko ilmiö jo kansanlatinassa, puhutuissa latinan murteissa?
Latinan akkusatiivin kehitys romaanisten kielten nominatiiviksi?
apis1
278
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On todennäköistä, että kun ns. romaaniset kielet kehittyivät ja latinaa käytettiin linqua francana, latina adaptoitui näitten mukana. Eli, kun ei ole oppikirjoja, kieli muokkautuu suullisessa opetuksessa.
Esim: muutos x tapahtuu Italiassa ja aiheuttaa muutoksen y latinaan, muutos y on siis kansainvälinen ja aiheuttaa vuorostaan muutoksen x toiseen romaaniseen kieleen.
Ajattele miten esim. suomen kirjakieli on muuttunut 1900-luvun aikana, ja miten muut kielet ovat siihen vaikuttaneet.
"Kun latinan kirjakielen substantiivin taivutus surkastui"
Latinan kirjakielessä substantiivin taivutus ei ole surkastunut tähän mennessä siitä, mitä se oli 2000 vuotta sitten.
Romaaniset kielet ovat syntyneet puhutun kansankielen pohjalta. Useimmin esiintyvä sijamuoto oli akkusatiivi. Akkusatiivin lopusta kului kovassa käytössä m pois. Näin syntynyt uusi muoto korvasi kaikki sijamuodot. Tämä tapahtui jo ennen kuin romaanisia kieliä eri kielinä oli olemassa.