Autot lujilla

Hohheli itse otti aiheeksi autot joteen sopinee jatkaa.

https://www.youtube.com/watch?v=WBUUojWif9o

metsäveli on varmaan linkoamassa teitä puhtaaksi lumisaten jäljiltä.

huoh.... kirjoitti:

metsäveli on varmaan linkoamassa teitä puhtaaksi lumisaten jäljiltä.

Ja muistiinpanojen kanssa menee aikaa ku lunta tulee ja tulee, onnex on kesä, voipi sitten lumisateen keskellä krillata.

Ei mun Trabantti voi keittää kun siinä on ilmajäähdytys.

Kuskia saatta kyllä keittää, mutta se onkin toinen juttu.

Lämpö ei ole ongelma normaaleissa autoissa. F1-autoissa ja muissa kilpa-autoissa se tuottaa hieman ongelmia aerodynamiikan kustannuksella.

Mutta kylmä on autoille todellinen ongelma. Sen näkee jokainen tiellä liikkuva, että kovilla pakkasilla jää eniten autoja teiden varteen. Mutta kovat helteet ei näy mitenkään tuolla tien varressa.

Ps. Älä enempää yritä opettaa automiehiä.

kysymys roikkuu, joten kerrompa oman käsitykseni. Kuuma ilma nostaa ilmastointilaitteen lauhduttimen lämpötilaa ja sitä kautta lauhdutuspainetta. Jos halutaan auton sisälle tietty lämpötila, vaikkapa 24-astetta on höyrystimen ja lauhduttimen välinen paine-ero sitä suurempi, mitä kuumempaa ulkona on. Tämä taas pistää kompressorin mekaanisesti lujille, kun se joutuu kehittämään tämän paine-eron. Lisäksi ilmastointi joutuu työskentelemään sitä kovemmin, mitä kuumempaa ulkona on, jotta haluttu lämpötila saadaan pidetyksi auton sisällä.

Lauhde1 kirjoitti:

kysymys roikkuu, joten kerrompa oman käsitykseni. Kuuma ilma nostaa ilmastointilaitteen lauhduttimen lämpötilaa ja sitä kautta lauhdutuspainetta. Jos halutaan auton sisälle tietty lämpötila, vaikkapa 24-astetta on höyrystimen ja lauhduttimen välinen paine-ero sitä suurempi, mitä kuumempaa ulkona on. Tämä taas pistää kompressorin mekaanisesti lujille, kun se joutuu kehittämään tämän paine-eron. Lisäksi ilmastointi joutuu työskentelemään sitä kovemmin, mitä kuumempaa ulkona on, jotta haluttu lämpötila saadaan pidetyksi auton sisällä.

Tuo asia on pääpiirteittään noin, kuten kerroit.

Mutta. Ilmastointilaitteiden ongelmana eivät ole varsinaiset kompressorit. Ne kyllä kestää, kunhan laitteistossa on kylmäainetta ja öljyä. Kompressori ei lähde edes käyntiin jos vastapaine olisi jostain syystä liian suuri. (esim. jäähdyttimen puhallin ei toimisi)

Suurempi ongelma on kompressorin kytkin ja sen laakerointi, joka on avonainen ja alttiina vedelle, kuralle ja suolalle.

Mutta se kaikkein suurin ongelma autojen ilmastointilaitteissa on meidän talvi. Nimittäin pakkasilla kompressori ei lähde käyntiin, vaikka haluaisi, ja siten kylmäaineet ja öljyt eivät välttämättä kierrä järjestelmässä muutamaan kuukauteen ollenkaan. Tämä ja kovat pakkaset aiheuttavat tiivisteiden rapistumista, mistä seuraa kylmäaineiden karkaamista. Tästä seuraa sitten lisää ongelmia, koska pumppu joutuu vajavaisena työskentelemään huomattavasti tiheämpään ja siitä kytkinkin kuluu nopeammin.

Lyhyesti sanottuna, KOVAT PAKKASET tuhoaa eniten autojen ilmastointia. Ei helteet. Lisäksi tämä meidän maanteiden suolaus on myrkkyä lauhduttimen kennolle, joka on alumiinia. Siihen tahtoo syöpyä pieniä reikiä, mistä kylmäaineet karkaavat.

Jos ostaa 20 vuotta vanhan auton etelä-euroopasta, niin siinä yleensä ilmastointi on ihan hyvä. Mutta jos ostaa 10 vuotta vanhan auton lapista, niin ilmastoinnin tiivisteet eivät enää pidä ja sitä joutuu täyttämään joka kesän alku ja ehkä toisenkin kerran.

Nissanin Tuunaaja kirjoitti:

Tuo asia on pääpiirteittään noin, kuten kerroit.

Mutta. Ilmastointilaitteiden ongelmana eivät ole varsinaiset kompressorit. Ne kyllä kestää, kunhan laitteistossa on kylmäainetta ja öljyä. Kompressori ei lähde edes käyntiin jos vastapaine olisi jostain syystä liian suuri. (esim. jäähdyttimen puhallin ei toimisi)

Suurempi ongelma on kompressorin kytkin ja sen laakerointi, joka on avonainen ja alttiina vedelle, kuralle ja suolalle.

Mutta se kaikkein suurin ongelma autojen ilmastointilaitteissa on meidän talvi. Nimittäin pakkasilla kompressori ei lähde käyntiin, vaikka haluaisi, ja siten kylmäaineet ja öljyt eivät välttämättä kierrä järjestelmässä muutamaan kuukauteen ollenkaan. Tämä ja kovat pakkaset aiheuttavat tiivisteiden rapistumista, mistä seuraa kylmäaineiden karkaamista. Tästä seuraa sitten lisää ongelmia, koska pumppu joutuu vajavaisena työskentelemään huomattavasti tiheämpään ja siitä kytkinkin kuluu nopeammin.

Lyhyesti sanottuna, KOVAT PAKKASET tuhoaa eniten autojen ilmastointia. Ei helteet. Lisäksi tämä meidän maanteiden suolaus on myrkkyä lauhduttimen kennolle, joka on alumiinia. Siihen tahtoo syöpyä pieniä reikiä, mistä kylmäaineet karkaavat.

Jos ostaa 20 vuotta vanhan auton etelä-euroopasta, niin siinä yleensä ilmastointi on ihan hyvä. Mutta jos ostaa 10 vuotta vanhan auton lapista, niin ilmastoinnin tiivisteet eivät enää pidä ja sitä joutuu täyttämään joka kesän alku ja ehkä toisenkin kerran.

Kyllä se on niin että remmi joutuu kovemmalle tehdessään työtä.

Ilmeisesti kyse lienee kiilahihnan vaihtamisesta tarvitteassa ja
kylmäaineen, mikä se biolitku nykyään onkaan määrän tarkistamista.

Ennenhän ei ollut näitä ongelmia, kun autossa oli avattava ovenikkuna,
eikä kylmälaitetta ollenkaan, joten voimme laskea tuosta mahtavia rosenttilukuja, jollei peräti äärettömyyksiä.

Sähköteurastaja kirjoitti:

Kyllä se on niin että remmi joutuu kovemmalle tehdessään työtä.

Ilmeisesti kyse lienee kiilahihnan vaihtamisesta tarvitteassa ja
kylmäaineen, mikä se biolitku nykyään onkaan määrän tarkistamista.

Ennenhän ei ollut näitä ongelmia, kun autossa oli avattava ovenikkuna,
eikä kylmälaitetta ollenkaan, joten voimme laskea tuosta mahtavia rosenttilukuja, jollei peräti äärettömyyksiä.

käsittääkseni se ilmastoinnissa kiertävä litku on kasvihuonekaasuna pahimmasta päästä. Melkoinen tuuri kylmäkoneinsseillä, kun kehitettiin uutta tavaraa freonien tilalle ja päästiin otsoniongelmista, saatiin aikaan kunnon kasvihuonekaasu.

Nissanin Tuunaaja kirjoitti:

Tuo asia on pääpiirteittään noin, kuten kerroit.

Mutta. Ilmastointilaitteiden ongelmana eivät ole varsinaiset kompressorit. Ne kyllä kestää, kunhan laitteistossa on kylmäainetta ja öljyä. Kompressori ei lähde edes käyntiin jos vastapaine olisi jostain syystä liian suuri. (esim. jäähdyttimen puhallin ei toimisi)

Suurempi ongelma on kompressorin kytkin ja sen laakerointi, joka on avonainen ja alttiina vedelle, kuralle ja suolalle.

Mutta se kaikkein suurin ongelma autojen ilmastointilaitteissa on meidän talvi. Nimittäin pakkasilla kompressori ei lähde käyntiin, vaikka haluaisi, ja siten kylmäaineet ja öljyt eivät välttämättä kierrä järjestelmässä muutamaan kuukauteen ollenkaan. Tämä ja kovat pakkaset aiheuttavat tiivisteiden rapistumista, mistä seuraa kylmäaineiden karkaamista. Tästä seuraa sitten lisää ongelmia, koska pumppu joutuu vajavaisena työskentelemään huomattavasti tiheämpään ja siitä kytkinkin kuluu nopeammin.

Lyhyesti sanottuna, KOVAT PAKKASET tuhoaa eniten autojen ilmastointia. Ei helteet. Lisäksi tämä meidän maanteiden suolaus on myrkkyä lauhduttimen kennolle, joka on alumiinia. Siihen tahtoo syöpyä pieniä reikiä, mistä kylmäaineet karkaavat.

Jos ostaa 20 vuotta vanhan auton etelä-euroopasta, niin siinä yleensä ilmastointi on ihan hyvä. Mutta jos ostaa 10 vuotta vanhan auton lapista, niin ilmastoinnin tiivisteet eivät enää pidä ja sitä joutuu täyttämään joka kesän alku ja ehkä toisenkin kerran.

aivan, ajattelinkin lähinnä sellaisia maita, joissa ilmastointi joutuu usein oikeasti lujille. Kyllähän se kompuralle raskaampaa on, jos se joutuu jatkuvasti työskentelemään lähellä painekytkimen katkaisurajaa. Täällä suomessa tosiaan suurempi probleema on, etenkin talvisin liian vähä käyttö.

Lauhde1 kirjoitti:

käsittääkseni se ilmastoinnissa kiertävä litku on kasvihuonekaasuna pahimmasta päästä. Melkoinen tuuri kylmäkoneinsseillä, kun kehitettiin uutta tavaraa freonien tilalle ja päästiin otsoniongelmista, saatiin aikaan kunnon kasvihuonekaasu.

Niinpä. Nämä kylmäaineet ovat niitä oikeita kasvihuonekaasuja, koska ne absorptoivat sellaisia lmäpösäteilyn taajuuksia, mitä nämä luonnolliset kaasut eivät tee. Tästä huolimatta suositaan ilmalämpöpumppujen käyttöä talojen lämmitykseen.

Nämä nykyiset aineet ovat ajalta, jolloin oli otsonikato-alarmi ja nyt lakisääteisesti otetaan käyttöön uudet aineet, millä tehdään rahaa oikein kunnolla. Muutaman vuoden kuluttua ilmastoinnin täyttö-huolto maksaa lähes tuhat euroa.

ammattilaiseksi en ole missään vaiheessa itseäni tituleerannut, kunhan olen yleisesti kiinnostunut asioista. Tuon uuden kylmäaineen olin tosiaan unohtanut, olin näköjään jämähtänyt r1234 a:n aikakauteen. Kiitos oikaisusta ja linkistä.

Lauhde1 kirjoitti:

ammattilaiseksi en ole missään vaiheessa itseäni tituleerannut, kunhan olen yleisesti kiinnostunut asioista. Tuon uuden kylmäaineen olin tosiaan unohtanut, olin näköjään jämähtänyt r1234 a:n aikakauteen. Kiitos oikaisusta ja linkistä.

siis r134 a:n aikakaudelle, ei näköjään pitäisi mennä kirjoittelemaan mitään tähän aikaan illasta.