läheisriippuvuus -inhimilliset syyt, joita ihmiset eivät tunnista.
http://www.healingeagle.net/Fin/Irene/coinfor.html
Joskus kaikessa pask assa voi olla syynä
27
260
Vastaukset
- ap.
Ihminen elää vuorovaikutulsessa ympäristönsä ja menneisyytensä kanssa.
Mitä on viha?- ap.
Kuulluksi tulemisen tärkeys parisuhteessa ja sen dynamiikka?Kuka seisoo ja kenen päällä?
ap. kirjoitti:
Kuulluksi tulemisen tärkeys parisuhteessa ja sen dynamiikka?Kuka seisoo ja kenen päällä?
"läheisriippuvuus -inhimilliset syyt, joita ihmiset eivät tunnista. "
Niin hyvä nostaa aina välillä tätäkin aihetta esille jos joku saattaa lukea ja tunnistaakin itsensä...
Useimmat kaltoinkohtelevissa suhteissa pitkään olevat ovat tällaisia...- mikä on viha
Rakkauen vastakohdan muoto on Viha? Vai,miten se oli. Mutta jos et rakasta etkä vihaa ketään! Mikä sen välimuoto on" tasapaino",vai mikä se on?
- _A_
Olen menettänyt hieman enemmän kuin hieman luottamustani teorioihin läheisriippuvuudesta. Ne vain sattumalta koukuttavat pitkäaikaisterapian ylläpitoon.
On olemassa ihan tavallisia kommunikaatio-ongelmia ja ihan tavallista vallanhaluisuutta, joka tuottaa noita kommunikaatio-ongelmia ja ihan tavallista varhaislapsuuden turvattomuutta, joka synnytttää tuota vallanhaluisuutta.
Kommunikaatio-ongelmat voi joku joskus persoonallistaa senlaatuisessa muodossa kuin "läheisriippuvuuden" erityispiirteiden joukolla kuvataan, tai jossakin muussa muodossa.
"Läheisriippuvuus" voi äärimuotonaan ilmetä samassa suhteessa tai samassa henkilössä "sitoutumiskammona", eikö? Se mikä näitä kahta äärimuotoa yhdistää ovat kommunikaatio-ongelmat. Niiden taustalla on vallanhaluisuus. Ja se syntyi kauan sitten turvattomuudesta.
"Läheisriippuvuuden" ongelmaa voi ratkaista kaikista näistä kolmesta käsin. Järjestykselläkään ei ehkä ole niin suurta väliä nyt purkamisvaiheessa. Syntyjärjestys ei sinällään määrää purkujärjestystä.
Haleja kaikille. (Osa niitä ei vastaanota, mutta se on tilastollinen hävikki.)"Läheisriippuvuus" voi äärimuotonaan ilmetä samassa suhteessa tai samassa henkilössä "sitoutumiskammona", eikö?"
Ihan kaikesta en ny saanu kiinni, ehkä jatkanet keskustelua, mutta tähän vastaan, että tietyllä lailla kyllä...ainakin samassa ihmisessä...
Vaikka olenkin tunnustatunut tuollaiseksi läheisriippuuvaiseksi ja "suostunut huonoon kohteluun niin toisaalta taas olen ja olen aina ollut hyvin "itsenäinen"/ns. vahvuuteen sairastunut/oma voimainen...
Minkä voi tietyllä lailla kääntää muotoon etten koskaan pohjimmiltani laske elämääni toisen ihmisen varaan, jonka olen päätellyt johtuvan juurikin tuosta lapsuuden turvattomuudesta...
Mikä taas aiheuttaa sen, että sille kumppanille on vaikeampi näyttää rakkauden tunteita, kun taas lapsille helpompaa, koska he eivät uhkaa "itsenäisyyttäni"...
Mutta joo, mitä tulee teoriohin niin narsismista, läheisriippuvuudesta mistä tahansa, niin ihmiset on yksilöitä, kaikki vaikuttaa kaikkeen, ei ole olemassa sellaista ihmistä/elämää joka on just sellainen, kuin mitä teoriassa sanotaan...
Että elämä/ihmiset/ihmissuhteet ovat paljon enemmän/muutakin kuin teoriaa. Niitä voi lukea ja pohtia ja niistä voi löytää vastauksia oman elämän ongelmiin , mutta kaikkien kohtien ei tarvitse osua prikulleen samaan/yhteen ihmiseen tyyliin joko tai...- Kuuluuko laskea ja
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Läheisriippuvuus" voi äärimuotonaan ilmetä samassa suhteessa tai samassa henkilössä "sitoutumiskammona", eikö?"
Ihan kaikesta en ny saanu kiinni, ehkä jatkanet keskustelua, mutta tähän vastaan, että tietyllä lailla kyllä...ainakin samassa ihmisessä...
Vaikka olenkin tunnustatunut tuollaiseksi läheisriippuuvaiseksi ja "suostunut huonoon kohteluun niin toisaalta taas olen ja olen aina ollut hyvin "itsenäinen"/ns. vahvuuteen sairastunut/oma voimainen...
Minkä voi tietyllä lailla kääntää muotoon etten koskaan pohjimmiltani laske elämääni toisen ihmisen varaan, jonka olen päätellyt johtuvan juurikin tuosta lapsuuden turvattomuudesta...
Mikä taas aiheuttaa sen, että sille kumppanille on vaikeampi näyttää rakkauden tunteita, kun taas lapsille helpompaa, koska he eivät uhkaa "itsenäisyyttäni"...
Mutta joo, mitä tulee teoriohin niin narsismista, läheisriippuvuudesta mistä tahansa, niin ihmiset on yksilöitä, kaikki vaikuttaa kaikkeen, ei ole olemassa sellaista ihmistä/elämää joka on just sellainen, kuin mitä teoriassa sanotaan...
Että elämä/ihmiset/ihmissuhteet ovat paljon enemmän/muutakin kuin teoriaa. Niitä voi lukea ja pohtia ja niistä voi löytää vastauksia oman elämän ongelmiin , mutta kaikkien kohtien ei tarvitse osua prikulleen samaan/yhteen ihmiseen tyyliin joko tai..."etten koskaan pohjimmiltani laske elämääni toisen ihmisen varaan,"
Kuuluuko laskea ja jos niin miksi?
" Mikä taas aiheuttaa sen, että sille kumppanille on vaikeampi näyttää rakkauden tunteita, kun taas lapsille helpompaa, koska he eivät uhkaa "itsenäisyyttäni"..."
Niin no tietenkin rakkaudessa täytyy luottaa ainakin hetki että se toinen pysyy siinä... Vai miten kytkeä "toisen ihmisen varaan laskeutuminen" rakkauteen. Ei kai terveessä parisuhteessakaan uhata kenenkään itsenäisyyttä. Käsittääkseni pitäisi tukea toisiaan tyyliin "yhdessä olemme enemmän".
" ihmiset on yksilöitä, kaikki vaikuttaa kaikkeen, ei ole olemassa sellaista ihmistä/elämää joka on just sellainen, kuin mitä teoriassa sanotaan..."
Vaikka kuinka monta kertaa olisin silloin ensi alkuun lukenut Vakninin tekstit, niin aina vain ihmettelin, miksei siinä tekstin yhteydessä ollut kuvaa minun narsististani, kun tekstissä kerran hänet niin täydellisesti kuin ikinä voi olla, kuvattiin.
- 8+8=16
''Tuntemallani'' narsistilla oli läheisriippuvuus.
- _A_
Yritin sanoa, että "läheisriippuvuutta" ei mielestäni kannata erotella narsismista (tai monesta muustakaan itsetunto- ja vuorovaikutusongelmasta). Saadaan kyllä hienoja tunnuspiirteiden joukkoja, mutta sen ajan voisi käyttää turvattomuuden, vallanhalun ja kommunikaatio-ongelmien työstämiseen.
_A_ kirjoitti:
Yritin sanoa, että "läheisriippuvuutta" ei mielestäni kannata erotella narsismista (tai monesta muustakaan itsetunto- ja vuorovaikutusongelmasta). Saadaan kyllä hienoja tunnuspiirteiden joukkoja, mutta sen ajan voisi käyttää turvattomuuden, vallanhalun ja kommunikaatio-ongelmien työstämiseen.
"Yritin sanoa, että "läheisriippuvuutta" ei mielestäni kannata erotella narsismista (tai monesta muustakaan itsetunto- ja vuorovaikutusongelmasta)."
Niin kyllä itse olen samaa/sitä mieltä, että LR, ohutnahkainen/piilo/käänteisnarsisti ovat hyvinkin samaa asiaa...
mitä nimitystä ny kukakin haluaa käyttää...
Täällä vaan suotta kavahdetaan/pelätään tuota narsisti sanaa...
en minä, ei minussa ole...
Lullaan että ohutnahkainen on samanlainen kuin se paksunahkainen, josta täällä yleensä tarkoitetaan narsisteista puhuettaessa...yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Yritin sanoa, että "läheisriippuvuutta" ei mielestäni kannata erotella narsismista (tai monesta muustakaan itsetunto- ja vuorovaikutusongelmasta)."
Niin kyllä itse olen samaa/sitä mieltä, että LR, ohutnahkainen/piilo/käänteisnarsisti ovat hyvinkin samaa asiaa...
mitä nimitystä ny kukakin haluaa käyttää...
Täällä vaan suotta kavahdetaan/pelätään tuota narsisti sanaa...
en minä, ei minussa ole...
Lullaan että ohutnahkainen on samanlainen kuin se paksunahkainen, josta täällä yleensä tarkoitetaan narsisteista puhuettaessa..."Lullaan että ohutnahkainen on samanlainen kuin se paksunahkainen, josta täällä yleensä tarkoitetaan narsisteista puhuettaessa..."
Lisäksi vielä osa porukasta täällä leimaa ohutnahkaisen/läheisriippuvaisen vielä kauheammaksi kuin sen "paksun" narsistin, millä ny ei käsitääkseni ole muuta tarkoitusta kuin mollata nk. narsistien uhreja jollaisia LR/ohutnahk,/ käänteisnarsistit useimmiten ovat...- _A_
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Lullaan että ohutnahkainen on samanlainen kuin se paksunahkainen, josta täällä yleensä tarkoitetaan narsisteista puhuettaessa..."
Lisäksi vielä osa porukasta täällä leimaa ohutnahkaisen/läheisriippuvaisen vielä kauheammaksi kuin sen "paksun" narsistin, millä ny ei käsitääkseni ole muuta tarkoitusta kuin mollata nk. narsistien uhreja jollaisia LR/ohutnahk,/ käänteisnarsistit useimmiten ovat...Noista psykologisoiduista tyypittelyistä kannattaa irrottautua enemmän opettelemaan taitoja: odottamista, aloitteellisuutta, vuorovaikutusta. Luottamus itseen ja muihin kasvaa, turvattomuus hitaasti väistyy, vallanhalu tulee tarpeettomaksi ja kaikesta käytöksestä saadaan helpommin ymmärrettävää.
Kiitos hyvistä linkeistä. Ne voi ehkä ymmärtää myös tieksi pois tältä palstalta? - ap.
_A_ kirjoitti:
Noista psykologisoiduista tyypittelyistä kannattaa irrottautua enemmän opettelemaan taitoja: odottamista, aloitteellisuutta, vuorovaikutusta. Luottamus itseen ja muihin kasvaa, turvattomuus hitaasti väistyy, vallanhalu tulee tarpeettomaksi ja kaikesta käytöksestä saadaan helpommin ymmärrettävää.
Kiitos hyvistä linkeistä. Ne voi ehkä ymmärtää myös tieksi pois tältä palstalta?Miksi puhut vallanhalusta? Suureksi ei kasveta seisomalla toisen päällä. Mutta parisuhteissa voi olla paljon muutakin kuin vallanhalu. Ymmärtämättömyys -kavaminen ihmisenä - ymmärrys -tilan antaminen jne....
Ja turvattomuus... parisuhteessa on kaksi ihmistä. On hyvä oivaltaa mikä sitä vie ilman, että toiseen suhtaudutaan narsistina. Koka todella harvoissa tapauksessa näin todella on.
Historia ja menneisyys vaikuttaa kaikkeen. Kulttuuri, totutut ja äidin maidosta imetyt tavat, tunnetilat.... - ap.
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Lullaan että ohutnahkainen on samanlainen kuin se paksunahkainen, josta täällä yleensä tarkoitetaan narsisteista puhuettaessa..."
Lisäksi vielä osa porukasta täällä leimaa ohutnahkaisen/läheisriippuvaisen vielä kauheammaksi kuin sen "paksun" narsistin, millä ny ei käsitääkseni ole muuta tarkoitusta kuin mollata nk. narsistien uhreja jollaisia LR/ohutnahk,/ käänteisnarsistit useimmiten ovat...Mikä siinä on lopulta tasapainoista ja normaalia? Ohut - ja paksunahkaiset tietoisuudet voi vetää alas vessanpöntöstä.
Ei kannata lähestyä ongelmia noista lähtökohdista käsin. Kaikki johtuu aina jostakin, ja molemmissa syytä.
Ihminen elää aina vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja menneisyyden kanssa - vrt kuulluksi tuleminen! Miksi kaikki tapahtui tai on sitä miksi elämä on sellaista kuin se nyt on! _A_ kirjoitti:
Noista psykologisoiduista tyypittelyistä kannattaa irrottautua enemmän opettelemaan taitoja: odottamista, aloitteellisuutta, vuorovaikutusta. Luottamus itseen ja muihin kasvaa, turvattomuus hitaasti väistyy, vallanhalu tulee tarpeettomaksi ja kaikesta käytöksestä saadaan helpommin ymmärrettävää.
Kiitos hyvistä linkeistä. Ne voi ehkä ymmärtää myös tieksi pois tältä palstalta?"Ne voi ehkä ymmärtää myös tieksi pois tältä palstalta?"
Niin, minäkin tosiaa kuulun siihen ihmisryhmään jolle tämä aihe narsismi oli tuki tuntematon käsite ennen sitä "omaa kokemustani" muutama vuosi sitten...
LR oli tuli tutuksi jo avioliittoni loppuaikoina ja tosiaan löysin tavallaan siihen/itseeni liittyen myös uuden ulottovuuden tämän narsismi aiheen myötä, mutta joo, otsikkoon liittyen, ehkä "kaikessa pas kassa voi olla syynä "läheisriippuvuus -inhimilliset syyt, joita ihmiset eivät tunnista"
Että joo, tiedän olevani tietyllä lailla riippuvaisuuteen taipuvainen persoona, siitä kertoo myös tarve keskustella tästä aiheesta, vieläkin vaikka tuo ko. suhde on aikoja sitten päättynyt...
Kuten kerroin reality elämässä en ole muiden ihmisten suhteen tuollaiseen tarpeeseen(keskustelu narsismista) juurikaan törmännyt...
Että kyllä joo, toki toivon, että minäkin kykenisin jonain päivänä jättämään tämän "kaiken pas kan" (tarpeen keskustella tästä) taakseni...
Vaikka noh, mene ja tiedä korvaanko sen sitten jollain toisella, en tiedä jotensakin hullua sekin että tarvitsee jonkun asian "vaivaamaan" johon voi/haluaa syystä tai toisesta palata muuten suht normaalin elämän lisäksi...
Että ei sitä vaan tämmönen minunkaltainen ihminen niin vain opi elämään semmosta "tasaista" elämää ilman suurempia ongelmia.
Jos ei niitä ole omassa elämässä tällä hetkellä...niin menneisyydestä niitä sitten kaivaa, että saa päätänsä vaivata, että sitä irtipäästämisen vaikeutta minullakin...
http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/Ch5.html- _A_
ap. kirjoitti:
Miksi puhut vallanhalusta? Suureksi ei kasveta seisomalla toisen päällä. Mutta parisuhteissa voi olla paljon muutakin kuin vallanhalu. Ymmärtämättömyys -kavaminen ihmisenä - ymmärrys -tilan antaminen jne....
Ja turvattomuus... parisuhteessa on kaksi ihmistä. On hyvä oivaltaa mikä sitä vie ilman, että toiseen suhtaudutaan narsistina. Koka todella harvoissa tapauksessa näin todella on.
Historia ja menneisyys vaikuttaa kaikkeen. Kulttuuri, totutut ja äidin maidosta imetyt tavat, tunnetilat....>>> Miksi puhut vallanhalusta?
Ympäristö oli turvaton. Suojatonta kasvuympäristöä koetetaan hallita. Korviketyydytys vallantunteena helpotti hiukan. Jämähdys. Toistetaan sitä samaa kaikissa lähisuhteissa. Ei osata leikkiä muiden kanssa. Ei jakseta odottaa. Pakottava tarve olla keskipiste. Ei saa hävitä. Itsetuhoajatuksia joillakin tai pakonomaista torjuntaa toisilla. Uuden oppiminen koetaan vallanriistoksi.
-->> Kommunikaatiosta tulee epäluotettavaa,
-->> Välttelyä, valehtelua, väkivaltaa. Jne. - ap.
_A_ kirjoitti:
>>> Miksi puhut vallanhalusta?
Ympäristö oli turvaton. Suojatonta kasvuympäristöä koetetaan hallita. Korviketyydytys vallantunteena helpotti hiukan. Jämähdys. Toistetaan sitä samaa kaikissa lähisuhteissa. Ei osata leikkiä muiden kanssa. Ei jakseta odottaa. Pakottava tarve olla keskipiste. Ei saa hävitä. Itsetuhoajatuksia joillakin tai pakonomaista torjuntaa toisilla. Uuden oppiminen koetaan vallanriistoksi.
-->> Kommunikaatiosta tulee epäluotettavaa,
-->> Välttelyä, valehtelua, väkivaltaa. Jne.Joo, älyllistät tai sanoitat opitun kautta kaikkea kaiken vastaamatta konkrkreettisesti mihinkään ja luettelet lisäksi asioita vastaukseesi, jotka eivät oikeastaan koske minun tilannetta.
Puhut jatkuvasti vallasta. Mitä se on sinun lähtökohdista käsin?
"ympäristö oli turvaton. Suojatonta kasvuympäristöä koetetaan hallita. Korviketyydytys vallantunteena helpotti hiukan. Jämähdys. Toistetaan sitä samaa kaikissa lähisuhteissa. Ei osata leikkiä muiden kanssa. Ei jakseta odottaa. Pakottava tarve olla keskipiste. Ei saa hävitä. Itsetuhoajatuksia joillakin tai pakonomaista torjuntaa toisilla. Uuden oppiminen koetaan vallanriistoksi."
Miksi halusit jyrkästi kieltää /tuomita läheisriippuvuuden ?
Sulla on poiintti tuossa, mikä sua esti oppimasta? Mikä sinun oma osuus oli? - _A_
ap. kirjoitti:
Joo, älyllistät tai sanoitat opitun kautta kaikkea kaiken vastaamatta konkrkreettisesti mihinkään ja luettelet lisäksi asioita vastaukseesi, jotka eivät oikeastaan koske minun tilannetta.
Puhut jatkuvasti vallasta. Mitä se on sinun lähtökohdista käsin?
"ympäristö oli turvaton. Suojatonta kasvuympäristöä koetetaan hallita. Korviketyydytys vallantunteena helpotti hiukan. Jämähdys. Toistetaan sitä samaa kaikissa lähisuhteissa. Ei osata leikkiä muiden kanssa. Ei jakseta odottaa. Pakottava tarve olla keskipiste. Ei saa hävitä. Itsetuhoajatuksia joillakin tai pakonomaista torjuntaa toisilla. Uuden oppiminen koetaan vallanriistoksi."
Miksi halusit jyrkästi kieltää /tuomita läheisriippuvuuden ?
Sulla on poiintti tuossa, mikä sua esti oppimasta? Mikä sinun oma osuus oli?Lempeällä äänensävyllä ilmoitan, etten enää jatka keskustelua.
ap. kirjoitti:
Mikä siinä on lopulta tasapainoista ja normaalia? Ohut - ja paksunahkaiset tietoisuudet voi vetää alas vessanpöntöstä.
Ei kannata lähestyä ongelmia noista lähtökohdista käsin. Kaikki johtuu aina jostakin, ja molemmissa syytä.
Ihminen elää aina vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja menneisyyden kanssa - vrt kuulluksi tuleminen! Miksi kaikki tapahtui tai on sitä miksi elämä on sellaista kuin se nyt on!"Ohut - ja paksunahkaiset tietoisuudet voi vetää alas vessanpöntöstä. "
Noh, käsittääkseni ihminen ny vaan on sellainen joka haluaa jonkinlaisen nimen sille, mistä mikin johtuu ja nuo molemmat käsitteet niin ohut kuin paksunahkainen "häiriö" syntyvät samalla "sylttytehtaalla"..
Että ihan pitäydyn noissa läheisriippuvainen /ohutnahkainen tms. tietoisuuksissa itseeni liittyen ja kyllä menneisyys, olletikkin lapsuus on muovannut minusta sellaisen, lisättynä ehkä sukupolvien ketjulla, päätellen siitä mitä tiedän äitini lapsuudesta/menneisyydestä/eletystä elämästä...
Jollain tasolla voisin jopa puoltaa tuota tietoisuutta siltä osin, että jonkinlainen tietoisuus auttaa ehkä siihen, ettei enää toista samoja virheitä...
Mikä tietoisuus taas auttaa tunnistamaan niitä käyttätymis/ajatusmalleja ja sitä kautta pyrkimään luomaan uudenlaisia ajatusmalleja ja uudenlaista elämää...
Kuinka paljon mahtaa olla ihmisiä täälläkin, jotka eivät ole tietoisia itsestään/omista vääristä toiminta/ajatus malleistaan ja siitä missä niiden juuret ovat ja siitä syystä ihmettelevät miksi mulle aina käy niin ja etsivät loputtomiin vikaa siitä toisesta, vaikka loppujen lopuksi kyse saattaa olla omista vääristä valinnoista joita on ikäänkuin alitajuisesti "pakotettu" toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee samalla tavoin kuin vanhemmat on lapsena kohdellu..
Että jos tarkoitat tälllä
"Ei kannata lähestyä ongelmia noista lähtökohdista käsin. Kaikki johtuu aina jostakin, ja molemmissa syytä. "
Niitä parsisuhdekuvioita niin kyllä, paksunahkainen narsisti tarvitsee sen "uhrinsa", joksi usein valikoituu juurkin ohut/läheisriippuvainen, joka joissakin tapauksissa myös tarvitsee sen narsistinsa...
Kummallakin on syynsä siihen, miksi...
hyvin usein se sama syy, ns. terveen narsismin/itsetuntemisen/itsetunnon puute jonka juuret on löydettävissä menneisyydestä jos ja kun uskaltaa katsoa itseään, sitä omaa ei aina niin täydellistä kuvaansa...- ap.
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Ohut - ja paksunahkaiset tietoisuudet voi vetää alas vessanpöntöstä. "
Noh, käsittääkseni ihminen ny vaan on sellainen joka haluaa jonkinlaisen nimen sille, mistä mikin johtuu ja nuo molemmat käsitteet niin ohut kuin paksunahkainen "häiriö" syntyvät samalla "sylttytehtaalla"..
Että ihan pitäydyn noissa läheisriippuvainen /ohutnahkainen tms. tietoisuuksissa itseeni liittyen ja kyllä menneisyys, olletikkin lapsuus on muovannut minusta sellaisen, lisättynä ehkä sukupolvien ketjulla, päätellen siitä mitä tiedän äitini lapsuudesta/menneisyydestä/eletystä elämästä...
Jollain tasolla voisin jopa puoltaa tuota tietoisuutta siltä osin, että jonkinlainen tietoisuus auttaa ehkä siihen, ettei enää toista samoja virheitä...
Mikä tietoisuus taas auttaa tunnistamaan niitä käyttätymis/ajatusmalleja ja sitä kautta pyrkimään luomaan uudenlaisia ajatusmalleja ja uudenlaista elämää...
Kuinka paljon mahtaa olla ihmisiä täälläkin, jotka eivät ole tietoisia itsestään/omista vääristä toiminta/ajatus malleistaan ja siitä missä niiden juuret ovat ja siitä syystä ihmettelevät miksi mulle aina käy niin ja etsivät loputtomiin vikaa siitä toisesta, vaikka loppujen lopuksi kyse saattaa olla omista vääristä valinnoista joita on ikäänkuin alitajuisesti "pakotettu" toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee samalla tavoin kuin vanhemmat on lapsena kohdellu..
Että jos tarkoitat tälllä
"Ei kannata lähestyä ongelmia noista lähtökohdista käsin. Kaikki johtuu aina jostakin, ja molemmissa syytä. "
Niitä parsisuhdekuvioita niin kyllä, paksunahkainen narsisti tarvitsee sen "uhrinsa", joksi usein valikoituu juurkin ohut/läheisriippuvainen, joka joissakin tapauksissa myös tarvitsee sen narsistinsa...
Kummallakin on syynsä siihen, miksi...
hyvin usein se sama syy, ns. terveen narsismin/itsetuntemisen/itsetunnon puute jonka juuret on löydettävissä menneisyydestä jos ja kun uskaltaa katsoa itseään, sitä omaa ei aina niin täydellistä kuvaansa...Tulitteko koskaan ymmärretyksi toisienne taholla?Kuulitekko/näittekö omia eroavaisuuksia? Saitteko ammattiapua?
- Nyt kuittaat ja
ap. kirjoitti:
Mikä siinä on lopulta tasapainoista ja normaalia? Ohut - ja paksunahkaiset tietoisuudet voi vetää alas vessanpöntöstä.
Ei kannata lähestyä ongelmia noista lähtökohdista käsin. Kaikki johtuu aina jostakin, ja molemmissa syytä.
Ihminen elää aina vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja menneisyyden kanssa - vrt kuulluksi tuleminen! Miksi kaikki tapahtui tai on sitä miksi elämä on sellaista kuin se nyt on!"Ei kannata lähestyä ongelmia noista lähtökohdista käsin. Kaikki johtuu aina jostakin, ja molemmissa syytä. "
Nyt kuittaat ja vesität kokonaan empatian puuttumisen, joka on oire kovasta persoonallisuushäiriöstä.
Vetele sinä vain ohutnahkaiset ja paksunahkaiset alas vessanpöntöstä, samasta rööristä. Teoriassa menevät molemmat putkesta alas, toinen osaa rakastaa ja toinen ei. Jos sinulle asia ei merkitse mitään, niin olet aika erikoinen. ap. kirjoitti:
Tulitteko koskaan ymmärretyksi toisienne taholla?Kuulitekko/näittekö omia eroavaisuuksia? Saitteko ammattiapua?
"Tulitteko koskaan ymmärretyksi toisienne taholla?Kuulitekko/näittekö omia eroavaisuuksia? Saitteko ammattiapua? "
Noh jos minua tarkoitat niin tuo suhde jonka vuoksi tämän aiheen pariin olen tullut oli vain sellainen tapailusuhde, josta ei ollut tarkoituskaan tulla muuta...
Jonka suhteen päätin, kun alkoi tulla sitä minun/elämäni ja naiseuteni mitätöimistä, jota en ollenkaan ymmärtänyt, koska hän olisi ihan voinut päättääkin suhteen niin halutessaan/olimme jopa sopineet siitä...
Tuossakin vaiheessa narsismi oli vielä minulle suht tuntematon käsite...tämä minun täällä oloni enimmäkseen liittyy siihen, että ymmärtäisin niin häntä/hänen valintojaan kuin ennenkaikkea itseäni ja omia valintojani...
Ko. ihmisen kanssa en ole aiheesta keskustellut, vaikka hän omien sanojensa mukaan tunsi paljonkin narsisteja ja heidän uhrejaan...sitä en tiedä mitä hän itse tarkoitti sanoessaan kun ilmoitin etten halua tapailla häntä enää, "että ku mä oon mikä oon niin ei mulla ole aikaa eikä kiinnostusta ihmisiin joista ei ole mitään hyötyä..."
Mitä ammattiapuun tulee niin siihen olen turvautunut liittyen 90 luvun lopulla tapahtuneeseen avioerooni, jonka syynä oli puolisoni alkoholisoituminen, jossa jonkin verran sivuttiin myös tätä läheisriippuvaisuuden teemaa, ihmistä joka antaa toisen kohdella kaltoin/sietää kaltoinkohtelua ja sen syntyjuuria ja siihen liittyvää problematiikkaa...- meitä on moneksi
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"Ohut - ja paksunahkaiset tietoisuudet voi vetää alas vessanpöntöstä. "
Noh, käsittääkseni ihminen ny vaan on sellainen joka haluaa jonkinlaisen nimen sille, mistä mikin johtuu ja nuo molemmat käsitteet niin ohut kuin paksunahkainen "häiriö" syntyvät samalla "sylttytehtaalla"..
Että ihan pitäydyn noissa läheisriippuvainen /ohutnahkainen tms. tietoisuuksissa itseeni liittyen ja kyllä menneisyys, olletikkin lapsuus on muovannut minusta sellaisen, lisättynä ehkä sukupolvien ketjulla, päätellen siitä mitä tiedän äitini lapsuudesta/menneisyydestä/eletystä elämästä...
Jollain tasolla voisin jopa puoltaa tuota tietoisuutta siltä osin, että jonkinlainen tietoisuus auttaa ehkä siihen, ettei enää toista samoja virheitä...
Mikä tietoisuus taas auttaa tunnistamaan niitä käyttätymis/ajatusmalleja ja sitä kautta pyrkimään luomaan uudenlaisia ajatusmalleja ja uudenlaista elämää...
Kuinka paljon mahtaa olla ihmisiä täälläkin, jotka eivät ole tietoisia itsestään/omista vääristä toiminta/ajatus malleistaan ja siitä missä niiden juuret ovat ja siitä syystä ihmettelevät miksi mulle aina käy niin ja etsivät loputtomiin vikaa siitä toisesta, vaikka loppujen lopuksi kyse saattaa olla omista vääristä valinnoista joita on ikäänkuin alitajuisesti "pakotettu" toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee samalla tavoin kuin vanhemmat on lapsena kohdellu..
Että jos tarkoitat tälllä
"Ei kannata lähestyä ongelmia noista lähtökohdista käsin. Kaikki johtuu aina jostakin, ja molemmissa syytä. "
Niitä parsisuhdekuvioita niin kyllä, paksunahkainen narsisti tarvitsee sen "uhrinsa", joksi usein valikoituu juurkin ohut/läheisriippuvainen, joka joissakin tapauksissa myös tarvitsee sen narsistinsa...
Kummallakin on syynsä siihen, miksi...
hyvin usein se sama syy, ns. terveen narsismin/itsetuntemisen/itsetunnon puute jonka juuret on löydettävissä menneisyydestä jos ja kun uskaltaa katsoa itseään, sitä omaa ei aina niin täydellistä kuvaansa...Kuinka paljon mahtaa olla ihmisiä täälläkin, jotka eivät ole tietoisia itsestään/omista vääristä toiminta/ajatus malleistaan ja siitä missä niiden juuret ovat ja siitä syystä ihmettelevät miksi mulle aina käy niin ja etsivät loputtomiin vikaa siitä toisesta, vaikka loppujen lopuksi kyse saattaa olla omista vääristä valinnoista joita on ikäänkuin alitajuisesti "pakotettu" toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee samalla tavoin kuin vanhemmat on lapsena kohdellu..
Lainasin hieman tekstiäsi, sillä jotenkin tulee mieleen, miksi sitä vikaa pitää loputtomiin toisesta etsiä. Sinä etsit sitä tapailukumppanistasi, joku toinen taas elämänkumppanista ja lähtökohta on silloin aivan erilainen, kuten myös seuraamukset.
Tuo kohta pakotettu toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee samalla tavoin kuin vanhemmat, mutta miksipä ei esim. edellinen puoliso eli kohtelee, kuten edellinen puoliso. Se on täysin mahdollista, sillä oma käytöksesi saa toisen käyttäytymään tietyllä tavalla, niinkin yksinkertaisesti kuin hymyile, niin sinulle hymyillään. Seurustelin miehen kanssa, jonka ex:n aviomies oli ollut alkoholisti, niin tämä mies ei uskaltanut edes saunaolutta juoda, ettei vaan tee virhettä ex:n silmien edessä, kun yritti kaikin tavoin miellyttää. Niin vihaista ja äreää äksyilijää en jaksanut kauan katsella. Kun sitten uudelleen tapasin saman miehen, jonka tämä ex oli jättänyt ja sitä myöden suhde alkoholiin oli muuttunut normaaliksi, en oikein uskonut, mikä muutos ihmisessä oli tapahtunut, kuinka levollinen ja hyvä seuramies illallisella istui vastapäätä. Eli hyvinkin molemmissa on syytä ja ei silloin tarvitse olla narsisti/läheisriippuvainen/psykopaatti eikä mikään muukaan, vaan tavallinen ihminen, jonka toinen on käytöksellään ajanut kuin rotan nurkkaan. - Sitä vain ihmettelen
meitä on moneksi kirjoitti:
Kuinka paljon mahtaa olla ihmisiä täälläkin, jotka eivät ole tietoisia itsestään/omista vääristä toiminta/ajatus malleistaan ja siitä missä niiden juuret ovat ja siitä syystä ihmettelevät miksi mulle aina käy niin ja etsivät loputtomiin vikaa siitä toisesta, vaikka loppujen lopuksi kyse saattaa olla omista vääristä valinnoista joita on ikäänkuin alitajuisesti "pakotettu" toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee samalla tavoin kuin vanhemmat on lapsena kohdellu..
Lainasin hieman tekstiäsi, sillä jotenkin tulee mieleen, miksi sitä vikaa pitää loputtomiin toisesta etsiä. Sinä etsit sitä tapailukumppanistasi, joku toinen taas elämänkumppanista ja lähtökohta on silloin aivan erilainen, kuten myös seuraamukset.
Tuo kohta pakotettu toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee samalla tavoin kuin vanhemmat, mutta miksipä ei esim. edellinen puoliso eli kohtelee, kuten edellinen puoliso. Se on täysin mahdollista, sillä oma käytöksesi saa toisen käyttäytymään tietyllä tavalla, niinkin yksinkertaisesti kuin hymyile, niin sinulle hymyillään. Seurustelin miehen kanssa, jonka ex:n aviomies oli ollut alkoholisti, niin tämä mies ei uskaltanut edes saunaolutta juoda, ettei vaan tee virhettä ex:n silmien edessä, kun yritti kaikin tavoin miellyttää. Niin vihaista ja äreää äksyilijää en jaksanut kauan katsella. Kun sitten uudelleen tapasin saman miehen, jonka tämä ex oli jättänyt ja sitä myöden suhde alkoholiin oli muuttunut normaaliksi, en oikein uskonut, mikä muutos ihmisessä oli tapahtunut, kuinka levollinen ja hyvä seuramies illallisella istui vastapäätä. Eli hyvinkin molemmissa on syytä ja ei silloin tarvitse olla narsisti/läheisriippuvainen/psykopaatti eikä mikään muukaan, vaan tavallinen ihminen, jonka toinen on käytöksellään ajanut kuin rotan nurkkaan." loppujen lopuksi kyse saattaa olla omista vääristä valinnoista joita on ikäänkuin alitajuisesti "pakotettu" toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee "
Sitä vain ihmettelen, miten niiden huonosti kohtelijoiden määrä on niin suuri. Miten se on niin vetovoimaista se huonosti käyttäytyminen, että niin valtava määrä ihmisiä ottaa sen omakseen.
Sanoisin, että kumppanin kyykyttäminen on suorin ja halvin tie huipulle.
Tottakai tuollaiseen etenemiseen tarvitaan iljettävä tunnoton ryökäle. Tunnistan ryökäleen enkä ala puolustelemaan heitä selityksin, kuinka heitä on kohdeltu lapsena huonosti ja nenä jäänyt niistämättä. Tuollaisen kehityksen eteneminen täytyy ja kannattaa pysäyttää siihen ja nimenomaan sen henkilön kuka sen huomaa.
Jos lapsi on jäänyt kunnon hoivasta ja kasvatuksesta vajaaksi, ei se oikeuta häntä silloinkaan pahoihin tekoihin. Aikuisuuteen tultaessa kamalinkin kauhukakara on varmasti oppinut pelin säännöt, tai ainakin sen, miten tulisi tehdä. Aikuisen on pakko ymmärtää tekojensa seuraukset ja hänen on pakko ymmärtää että hän toimii väärin.
Voiko olla aikuisia, joilla ei ole oikeustajua? Voiko olla? Vai voiko se selitysten selityksissä kadota? Ehkä se voi kadota. Ehkä narsisti selittää itselleen oikeutensa pahoihin tekoihinsa oman surkeutensa ja avuttomuutensa kautta.
Tietynlainen röyhkeys... Ainakin minä en sietänyt sellaista ollenkaan. Se muutamat typeryydet, mitkä rakastuneena menivät minulta vähän ohi korvien, kuulin ne kyllä ja ajattelin, että miehellä on joitakin juttuja elämässä, mitä hän ei ole ymmärtänyt.
Kuvittelin siis ne signaalit, jotka yleensä saavat hälytyskellot soimaan, aivan yksittäisiksi höhelöinneiksi, joiden oli pakko olla jonkinlaisia... niin, mitä kuvittelin niiden olevan? Ainakaan en ymmärtänyt, että ne kertoivat siitä, minkälainen hän todellisuudessa oli. En olisi ikimaailmassa, en ikinä, ymmärtänyt, että joku aikuinen ihminen voi olla niin äärimmäisen ja... sanat eivät riitä kertomaan, kuinka typerä.
Se, että ei löydy sanoja, puhuu omaa kieltään, mutta on oikeasti ikävä juttu. Heitä ei ikään kuin normaalissa kielenkäytössäkään ole olemassa. He ovat alle kaiken arvostelun. Eikä sekään riitä. meitä on moneksi kirjoitti:
Kuinka paljon mahtaa olla ihmisiä täälläkin, jotka eivät ole tietoisia itsestään/omista vääristä toiminta/ajatus malleistaan ja siitä missä niiden juuret ovat ja siitä syystä ihmettelevät miksi mulle aina käy niin ja etsivät loputtomiin vikaa siitä toisesta, vaikka loppujen lopuksi kyse saattaa olla omista vääristä valinnoista joita on ikäänkuin alitajuisesti "pakotettu" toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee samalla tavoin kuin vanhemmat on lapsena kohdellu..
Lainasin hieman tekstiäsi, sillä jotenkin tulee mieleen, miksi sitä vikaa pitää loputtomiin toisesta etsiä. Sinä etsit sitä tapailukumppanistasi, joku toinen taas elämänkumppanista ja lähtökohta on silloin aivan erilainen, kuten myös seuraamukset.
Tuo kohta pakotettu toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee samalla tavoin kuin vanhemmat, mutta miksipä ei esim. edellinen puoliso eli kohtelee, kuten edellinen puoliso. Se on täysin mahdollista, sillä oma käytöksesi saa toisen käyttäytymään tietyllä tavalla, niinkin yksinkertaisesti kuin hymyile, niin sinulle hymyillään. Seurustelin miehen kanssa, jonka ex:n aviomies oli ollut alkoholisti, niin tämä mies ei uskaltanut edes saunaolutta juoda, ettei vaan tee virhettä ex:n silmien edessä, kun yritti kaikin tavoin miellyttää. Niin vihaista ja äreää äksyilijää en jaksanut kauan katsella. Kun sitten uudelleen tapasin saman miehen, jonka tämä ex oli jättänyt ja sitä myöden suhde alkoholiin oli muuttunut normaaliksi, en oikein uskonut, mikä muutos ihmisessä oli tapahtunut, kuinka levollinen ja hyvä seuramies illallisella istui vastapäätä. Eli hyvinkin molemmissa on syytä ja ei silloin tarvitse olla narsisti/läheisriippuvainen/psykopaatti eikä mikään muukaan, vaan tavallinen ihminen, jonka toinen on käytöksellään ajanut kuin rotan nurkkaan."sillä jotenkin tulee mieleen, miksi sitä vikaa pitää loputtomiin toisesta etsiä. Sinä etsit sitä tapailukumppanistasi, joku toinen taas elämänkumppanista ja lähtökohta on silloin aivan erilainen, kuten myös seuraamukset. "
Niin lueppas ny uudestaan...
"Kuinka paljon mahtaa olla ihmisiä täälläkin, jotka eivät ole tietoisia itsestään/omista vääristä toiminta/ajatus malleistaan ja siitä missä niiden juuret ovat ja siitä syystä ihmettelevät miksi mulle aina käy niin ja etsivät loputtomiin vikaa siitä toisesta, vaikka loppujen lopuksi kyse saattaa olla omista vääristä valinnoista joita on ikäänkuin alitajuisesti "pakotettu" toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee samalla tavoin kuin vanhemmat on lapsena kohdellu.."
Käsittääkseni tuossa lukee nimenomaan että tarkoitin juurkin itseä/omia toiminta ajatus malleja...en niitä toisen...
Jolla taas oli tarkoitus juurikin yrittää kannustaa pohtimaan sitä itseä, aiheeseen LR liittyen, yksinkertaistettuna "miksi naiset rakastuvat renttuihin...että sinun sanojasi lainatakseni, molemmissa on syytä tai paremminkin sanottuna molemmilla on syynsä omiin valintoihinsa...
Mitä tulee tuohon alkoholisti esimerkkiisi niin joo, miten usein jotain tuonkaltaista on minulle heitetty, mutta joo kukin ihminen on niin alkoholisti kuin hänen puolisonsakin ovat omanlaisiaan ettei toisten ihmisten tarinat ole vertailukelpoisia, koska ihmiset, heidän elämänsä ja taustalla vaikuttavat syyt ovat erilaisia...
Että osin sekavastakin tarinastasi ny vain sen käsityksen, että sinun mielestäsi tuo mies joi koska puoliso oli veemäinen (syy oli puolison) ja lakkasi juomasta kun pääsi puolisosta eroon, että siltä osin tarinallasi on onnellinen loppu, hän ei jäänyt sinne nurkkaan, juominen ei ollut pakonomaista...hyvä niin...
Hieman sekavaksi tarinasi teki se, että kerroit alkuun seurusteellesi miehen kanssa, joka oli aiemmin seurustellut naisen kanssa, jonka aviomies oli ollut alkoholisti, käsitin alkuun että tuo kuvaamasi äksyilijä oli nainen... mutta sitten kuitenkin toteat, että "Niin vihaista ja äreää äksyilijää en jaksanut kauan katsella."...
Noh oli kuinka oli, kaiketi noudatit sitä taannoista ohjeistusta palstakirjoitteluun liittyen, että pitää muuntaa tarinaa syystä ettei narsistia kiinnosta rehellinen tilitys vaan hyväksikäyttö ja voitto ja siitä syystä esimerkki tarinastasi oli hieman vaikea hahmottaa kuka on esim. mies ja kuka nainen ja miten tuo kaikki liittyy sinuun, kun otaksun että olet itse joku tuon tarinan henkilöistä..._A_ kirjoitti:
Lempeällä äänensävyllä ilmoitan, etten enää jatka keskustelua.
"Lempeällä äänensävyllä ilmoitan, etten enää jatka keskustelua."
Niin _A_ minä ilmeistikään en ole niin fiksu kuin sinä, mutta tuos kun lukaisin tämän ketjun kokonaisuudessaan uudestaan niin jäimpä miettimään tuota vallanhalua ja voittamista, kun olin tunnistavani tuon kirjoittajan samaksi tuosta hänen alkoholisti esimerkistään jonka kanssa olen useastikin vuosien varrella vääntänyt samasta aiheesta...
Aikoinaan se henkilö jonka vuoksi tämän aiheen piirin olen tullut, lähetti minulle spostia lähes vuosi suhteemme päättymisen jälkeen, jossa luki "tiedän mihin pyrit, turha koittaa xxx (=hänen nimensä) voittaa...
Ko. henkilön kanssa en ole näitä keskusteluja käynyt etten tiedä mitä hän tuolla tarkoitti, mikä hänen näkökulmastaa katsoen olisi voittamista, kun todellisessa elämässä emme olleet aikoihin olleet missään tekemisissä...
Mutta minä kyllä käyn näitä keskusteluja täällä ja jäin miettimään tuota vallanhalu ajatusta itseeni liittyen etten koe haluavani valtaa, mutta liekö minulla sitten jotain voittamisen halua, kun aina vaan jaksan vääntää vastaan...
Että joo, siinä tämä minun typeryyteni taas tulee hyvin esiin, kun taas päättelen tuosta sinun, että viisaampi väistyy, eikä lähde väittelemään, mikä väittely toki on myös sitä huomion antamista ja sitä kautta huomiota tulee ko. henkilön taholta myös itselle...
Että joo, tiedostan kyllä, että on se itsearvionnin paikka minullakin tähän palstaan/kirjoittamiseen liittyen jatkuvasti läsnä , että voisinko/kykenisinkö minä tavallaan jättämään tämän palstan/aiheen...
Että tavallaan voittaisin ns. itseni/tämän ns. palsta riippuvuuteni vaikka joku toinen saattaisi tulkita sen ikäänkuin häviöksi ja sitä kautta itselleen voitoksi jos ja kun hän joka noita ohjeistuksiakin jakelee haluaa ikäänkuin määrätä kuka/mistä ja millä tavalla saa täällä kirjoittaa...
Että joskus aikoinaan myös EK mainitsi tuon vallanhalun liittyen tähän palstaan, silloin en vielä uskonut että joku voisi sellaista valtaa haluta, se kuullosti mielestäni hyvin typerältä, että joku voisi haluta olla "keskustelupalstan valtias", mutta mielipiteeni on muuttumassa juurkin noiden viimeaikojen ohjeistusten myötä...
Noh, tämmösiä ajatuksia tähän kohtaan, jatketaan harjoituksia...- eisitäkoskaantiedä
yhteenlaskutoimitus kirjoitti:
"sillä jotenkin tulee mieleen, miksi sitä vikaa pitää loputtomiin toisesta etsiä. Sinä etsit sitä tapailukumppanistasi, joku toinen taas elämänkumppanista ja lähtökohta on silloin aivan erilainen, kuten myös seuraamukset. "
Niin lueppas ny uudestaan...
"Kuinka paljon mahtaa olla ihmisiä täälläkin, jotka eivät ole tietoisia itsestään/omista vääristä toiminta/ajatus malleistaan ja siitä missä niiden juuret ovat ja siitä syystä ihmettelevät miksi mulle aina käy niin ja etsivät loputtomiin vikaa siitä toisesta, vaikka loppujen lopuksi kyse saattaa olla omista vääristä valinnoista joita on ikäänkuin alitajuisesti "pakotettu" toistamaan mm. valitsemalla kumppanin joka kohtelee samalla tavoin kuin vanhemmat on lapsena kohdellu.."
Käsittääkseni tuossa lukee nimenomaan että tarkoitin juurkin itseä/omia toiminta ajatus malleja...en niitä toisen...
Jolla taas oli tarkoitus juurikin yrittää kannustaa pohtimaan sitä itseä, aiheeseen LR liittyen, yksinkertaistettuna "miksi naiset rakastuvat renttuihin...että sinun sanojasi lainatakseni, molemmissa on syytä tai paremminkin sanottuna molemmilla on syynsä omiin valintoihinsa...
Mitä tulee tuohon alkoholisti esimerkkiisi niin joo, miten usein jotain tuonkaltaista on minulle heitetty, mutta joo kukin ihminen on niin alkoholisti kuin hänen puolisonsakin ovat omanlaisiaan ettei toisten ihmisten tarinat ole vertailukelpoisia, koska ihmiset, heidän elämänsä ja taustalla vaikuttavat syyt ovat erilaisia...
Että osin sekavastakin tarinastasi ny vain sen käsityksen, että sinun mielestäsi tuo mies joi koska puoliso oli veemäinen (syy oli puolison) ja lakkasi juomasta kun pääsi puolisosta eroon, että siltä osin tarinallasi on onnellinen loppu, hän ei jäänyt sinne nurkkaan, juominen ei ollut pakonomaista...hyvä niin...
Hieman sekavaksi tarinasi teki se, että kerroit alkuun seurusteellesi miehen kanssa, joka oli aiemmin seurustellut naisen kanssa, jonka aviomies oli ollut alkoholisti, käsitin alkuun että tuo kuvaamasi äksyilijä oli nainen... mutta sitten kuitenkin toteat, että "Niin vihaista ja äreää äksyilijää en jaksanut kauan katsella."...
Noh oli kuinka oli, kaiketi noudatit sitä taannoista ohjeistusta palstakirjoitteluun liittyen, että pitää muuntaa tarinaa syystä ettei narsistia kiinnosta rehellinen tilitys vaan hyväksikäyttö ja voitto ja siitä syystä esimerkki tarinastasi oli hieman vaikea hahmottaa kuka on esim. mies ja kuka nainen ja miten tuo kaikki liittyy sinuun, kun otaksun että olet itse joku tuon tarinan henkilöistä...Jaa, itse aina pohdin, voisinko olla joku tarinan henkilöistä ja miten silloin reagoisin. Vähän niin kuin sellaista mielikuvaharjoittelua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 59778
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel111763- 43636
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla212565- 40516
- 76513
- 51508
- 22496
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k82473Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai37470