älykkyyden lajit

Wikpedia kirjoittaa älykkyydestä mm. seuraavasti:
"Amerikkalaiset psykometriikan asiantuntijat ovat eräässä tutkimuksessa kertoneet käsityksiään älykkyyteen sisältyvistä tekijöistä. Heidän mukaansa älykkyyteen kuuluu ensinnäkin päättelykyky, toiseksi kyky ratkaista erilaisia ongelmia, ja kolmanneksi oppimiskyky. Suurin osa tutkimusjoukosta (87 prosenttia vastaajista) oli sitä mieltä, että älykkyys on olemassa yleiskäsitteenä. Toisaalta älykkyyttä voidaan myös analysoida osatekijöiden avulla, jotka nekin ovat realiteetteja. Älykkyystesteissä voidaankin erottaa yhteisen, yleisen älykkyystekijä g:n lisäksi joukko älykkyyden osia, jotka liittyvät esimerkiksi matemaattis-tieteelliseen, verbaaliseen tai visuaalis-tekniseen lahjakkuuteen.
Robert Sternberg on esittänyt yhden tunnetun älykkyyden luokittelun. Hänen mukaansa älykkyys voidaan jakaa kolmeen osaan: Analyyttinen älykkyys on kyky hankkia, vertailla ja arvioida tietoa. Luovaan älykkyys on kyky yhdistellä olemassa olevia tietoja uudella tavalla ja löytää ongelmiin tuoreita ratkaisuja. Käytännöllinen älykkyys on arkisista tilanteista selviytymistä, sosiaalisten taitojen hallitsemista ja kykyä soveltaa tietoja käytännön ongelmiin."

Sitten on vielä moniälykkyysteorioita jotka laajentavat älykkyyttä muille lahjakkuusalueille.

Jos halutaan testata yleistä älykkyyttä kulttuurista ja oppineisuudesta mahdollisimman riippumattomalla tavalla, kuten kuviopäättelytestillä, joudutaan testi rajoittamaan kapeammalle älykkyysalueelle. Tällöin lähdetään siitä että eri älykkyystekijät korreloivat niin että testi antaa kelvollisen tuloksen yleisälykkyydestä.