Kokonaisuuden käytös on onnistuneesti ennustettu osiensa fysikaalisista vuorovaikutuksista kaikissa tilanteissa, joissa nykyinen laskentakapasiteettimme vain riittää. Ydinreaktiot, alkuaineet, molekyylit, kaasut, nesteet, materiaalit ja elämä ymmärretään yhä tarkemmin osiensa avulla, kiitos tietokoneiden jatkuvasti kasvavan laskentatehon. Yksikin tilanne, jossa fysiikan varmennetusta perusteoriasta tarkasti lasketut ennusteet olisivat ristiriidassa luotettavien havaintojen kanssa, riittäisi asettamaan reduktionismin kyseenalaiseksi, mutta tällaista tilannetta ei ole tullut vastaan. Mittaamattomaksi osoittautuneen käyttöarvonsa vuoksi reduktionismin todisteeton epäily ei ole mielekästä.
Kokonaisuus osiensa summa
se on
252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Esimerkiksi lämpötila on hiukkasten keskimääräistä liike-energiaa eli celsiuksissa laskettaessa hävitetään informaatiota. Kuka tätä sanoo emergentiksi, kuka taas ei? Toisaalta G.H. von Wrightin mukaan ajattelu on aivojen sähkökemiallisten prosessien emergentti kvantiteetti. Mitäköhän (teko)älytutkijat tästä ajattelevat?
"Kokonaisuuden käytös on onnistuneesti ennustettu osiensa fysikaalisista vuorovaikutuksista kaikissa tilanteissa, joissa nykyinen laskentakapasiteettimme vain riittää. "
Kun jo kolmen kappaleen ongelma tuottaa vaikeuksia niin ihmeessä kuvittelet tuon edes periaatteessa toimivan. Toiseksi nykyinen laskentakapasiteetti riittää simuloimaan vain joitain erikoistapauksia. Kolmanneksi kausaaliketjut katkeilevat jatkuvasti koska kvanttimekaaniset ilmiöt eivät ole deterministisiä ja pienestäkin muutoksesta seuraa valtavia seurauksia alkuarvoherkissä eli kaoottisissa systeemeissä jotka ovat luonnossa enemmän sääntö kuin poikkeus.
Reduktionismi on lähinnä vain ihmisen rajallisen älyllisen kapasiteetin aiheuttaman puutteellisuuden takia kehitetty tutkimusmetodi eikä mikään todellisuuden ominaisuus.
Kaikenlaisia matemaattisia malleja voi yrittää rakennella havaittavissa ja mitattavissa olevien luonnon säännönmukaisuuksien perusteella mutta aina siellä jossain tulee raja vastaan ja se raja ei ole riippuvainen mistään laskentatehosta eikä matemaattisten mallien tarkkuudesta eikä myöskään mittausvälineiden tarkkuudesta.
Tuollainen Laplace-tyylinen haaveilu on aikansa elänyttä...