Miten se selitetään, että jos on vaikka 15 metriä pitkä tarpeeksi kevyt kanki, niin sillä heiveröinen lapsikin voi kangeta 100 kg kivenmurikkaa? Siis mikä on vääntömomentin perimmäisen toiminnan takana? Ja voi selittää myös hitausmomentin. Voiko nämä selittää suhteellisuusteorialla? Erityisesti kiinnostaa avaruudellisgeometrinen mekanismi.
selittäkää vääntömomentti
Aslak Jarvinen
34
1700
Vastaukset
- 3+1
Ei siinä suhteellisuusteoriaa tarvita vaan selittyy työ/energiaperiaatteella. Se 100 kg kivenmurikka liikkuu ylös paljon lyhyemmän matkan kuin se kangen toinen pää liikkuu alas. Ja tehty työ = voima*matka.
- martta0
ei se aslak ole vääntömomentti vaan taivutusmomentti, mikä sopii tähän ongelmaasi
- Aslak Jarvinen
Kiitos, tuo onkin selvä vastaus.
- Sanonpahan
Meille opetettiin, että "minkä työssä voittaa sen matkassa häviää". Samasta asiasta lienee kysymys. Lapsi tarvitsee pidemmän kangen mitä aikuinen.
Kiviä irroitellessa olen käytännössä huomannut, että pitkä kanki ei kestä edes sitä mitä lyhyt. Muutaman tavallisen rautakangenkin olen saanut mutkalle. Ison kiven kohdalla tarvitsee useamman kangen ja kankeajan. Eli yhdellä pitkällä ei oikeasti tee mitään, vaikka teoriassa pitäisi toimia. - KLS1
"Meille opetettiin, että "minkä työssä voittaa sen matkassa häviää".
Ei aivan niin, vaan "minkä voimassa voittaa, sen matkassa häviää." Tätä sanotaan statiikan kultaiseksi säännöksi. - taipuu se
Koko kysymyksen asettelu on poskellaan eli siis loogisesti aivan väärä.
Unohdit kokonaan tuon 15 metrisen kangen mahdollisen taipuman. Pitäisi tietää mitä materiaalia se kanki on, et kai kuvittele niin, että ideaalisella kangella eli "matemaattisella" taipumattomalla janalla voidaan tehdä reaalista työtä.
Tietysti tämä voidaan laskea, mutta se ei vastaa fysikaalista todellisuutta. Fysikaaliseen todellisuuteen kuuluu tieto kangen materiaalisista ominaisuuksista. Tutustu edes hiukan lujuusoppiin.- Turpa kiinni vajakki
Koko höpinäsi on poskellaan eli siis loogisesti aivan väärä, sillä alkuperäinen kysymys oli puhtaasti teoreettinen. Ainoastaan sinä otit esille käytännön asioita kuten taipumat ym. kenenkään niitä kysymättä. Käytöksesi se tässä on epäloogista.
- taipuu se
Lujuuslaskenta ottaa huomioon teorian ja käytännön. Mityä järkeä on laskea jotakin jonka materiaaleja ei tunneta? (eri materiaaleilla on erilaiset lujuusominaisuudet) Teoria jota ei voida soveltaa käytäntöön ei ole järkevä.
On teoreettista matematiikkaa esim. topologiaa ja lukuteoriaa mutta niilläkin on oma käytännöllinen puolensa. Topologia on selvittänyt monia "pinnan" ominaisuuksia joista on ollut hyötyä mm. kartografiassa ja avaruustutkimuksessa. Maapallon pinta on oikeastaan monimutkainen "geoidi" ja tällä on taas oma merkityksensä satelliittipaikannuksen tarkkuudessa (korkeustiedot).- ojgucvkhfxc
Ei aloituksessa ollut kyse lujuuslaskennasta, vaan ihan puhtaasti vivun periaatteen selittämisestä. Onko sinulla useinkin vaikeuksia luetun ymmärtämisessä?
- taipuu se
Käytännössä vipuun vaikuttaa lujuusominaisuudet eli tangon profiilin muoto ja materiaali. Tuon esimerkin mukiaista vipua on mahdotonta käsitellä koska ei kerrottu vivun profiilia. Oliko se neliö, suunnikas, pyöreä, putki vai I-tanko, U-tanko, H-tanko tai L-tanko? Myöskään tangon poikkileikkausmittoja ei annettu. Näillä nyt vaan on toisistaan poikkevat taipumisominaisuudet (voimat).
Noin suppeilla tiedoilla (vain pituus tiedossa) kysymystä ei voida ratkaista.
Ei tässä ole luetun ymmärtämissä vaikeuksia, koska teen työkseni lujuuslaskentaa. Noilla annetuilla tiedoilla ei asia ratkea. Miksi kysymystä ei voi muotoilla oikein?- 3+8
Etkö ajatellut että vipu voisi olla vaikkapa grafeenista tehty hiilinanoputkl? Mutta seuraavaksi voit tietysti saivarrella että tuen täytyy olla jonkin verran korkeammalla maasta kuin kivi. Jolloin lapsi ei ylety kankeamaan vipua. Väärin muotoiltu tehtävä!!! Kyllä minä tiedän, minä kun teen työkseni lujuuslakentaa!!!
- ei saivartelija
3+8 kirjoitti:
Etkö ajatellut että vipu voisi olla vaikkapa grafeenista tehty hiilinanoputkl? Mutta seuraavaksi voit tietysti saivarrella että tuen täytyy olla jonkin verran korkeammalla maasta kuin kivi. Jolloin lapsi ei ylety kankeamaan vipua. Väärin muotoiltu tehtävä!!! Kyllä minä tiedän, minä kun teen työkseni lujuuslakentaa!!!
Olet pelkkä saivartelija. Ei tässä kukaan pysty kirjoittamaan täydellistä listaa tuon vivun profiileista ja materiaaleista. Laskettavat esimerkit pitäisi tehdä riittävän käytännöllisiksi jotta niistä olisi jotain hyötyä.
Kun tieto ei mene päähän niin pidä pääsi sellaisena kuin se on. - Pölhöt palstalla
ei saivartelija kirjoitti:
Olet pelkkä saivartelija. Ei tässä kukaan pysty kirjoittamaan täydellistä listaa tuon vivun profiileista ja materiaaleista. Laskettavat esimerkit pitäisi tehdä riittävän käytännöllisiksi jotta niistä olisi jotain hyötyä.
Kun tieto ei mene päähän niin pidä pääsi sellaisena kuin se on.Ei se vivun taipuminen vaikuta voimiin mitenkään, kokonaisenergiaahan tässä ei kysytty vaan voimien suhdetta.
Tässä saivartelija kompastui omaan näppäryyteensä ja osoitti vain olevansa itteensä täynnä oleva hölmö. - Tietävä palstalla
Pölhöt palstalla kirjoitti:
Ei se vivun taipuminen vaikuta voimiin mitenkään, kokonaisenergiaahan tässä ei kysytty vaan voimien suhdetta.
Tässä saivartelija kompastui omaan näppäryyteensä ja osoitti vain olevansa itteensä täynnä oleva hölmö.Miten sen nyt ottaa. Vivun taipumat sekä suuret kulmanmuutokset vaikuttavat momenttivarsien pituuksiin ja voimien suuntiin sekä niiden projektioiden suuruuksiin. Tosin tällöin yleensä on kyse pienistä vaikutuksista eli toisen kertaluvun efekteistä.
- Heh heh taasen
Ja taas pölvästi asialla.
Voimat on kääntäen verrannollisia varsien pituuksiin , riippumatta niiden suunnista tai vipuvarren käyryydestä.
Miksi näille palstoille täytyy aina ilmestyä näitä "lillukanvarsien poimijoita", joiden ainoa motiivi näyttää olevan oman tyhmyytensä korostaminen. - Ja vielä..
Ennen kuin viisastelu jatkuu, niin selvittäkää itsellenne mikä on momenttia määriteltäessä vipuvarren pituus, se ei ole sama kuin vipukangen pituus.
- Matikkanopettaja
Voisiko joku "nipottaja" kirjoitaa yhtälöt? Lähtien siis perusyhtälöstä ja liittää mukaan nuo materiaali-- , jousto- ym. tekijät kaavana. Omista fysiikan opinnoistani on jo aikaa yli 30 vuotta, joten olisi kiva palauttaa mieleen nuokin jutut tai ehkä mieluummin oppia.
- Totta kai
Taipuman perusyhtälö on
s"=M/EI
s" on taipuman toinen derivaatta pituuden suhteen
M=momentti
E=kimmomoduuli
I= poikkipinnan hitausmomentti
Kaava pätee kaikkiin puhtaisiin taipumiin ja muuttujat voivat olla vakioita tai pituuden suhteen muuttuvia.
Momenttitasapaino yhtälö on F1*s1 = F2*s2, jossa s on vaikuttavan voiman kohtisuora etäisyys tukipisteestä.
Ole hyvä ! - 10+9
Totta kai kirjoitti:
Taipuman perusyhtälö on
s"=M/EI
s" on taipuman toinen derivaatta pituuden suhteen
M=momentti
E=kimmomoduuli
I= poikkipinnan hitausmomentti
Kaava pätee kaikkiin puhtaisiin taipumiin ja muuttujat voivat olla vakioita tai pituuden suhteen muuttuvia.
Momenttitasapaino yhtälö on F1*s1 = F2*s2, jossa s on vaikuttavan voiman kohtisuora etäisyys tukipisteestä.
Ole hyvä !Niin ja sitten pitää laskea vielä jousienergia johon osa tehdystä työstä menee. Eikä tuki voi olla kovin terävä, muutoin kanki katkeaa. Eli pitää ottaa huomioon tukipisteen siirtyminen kun kanki kääntyy.
- Ei niin helppoa
10+9 kirjoitti:
Niin ja sitten pitää laskea vielä jousienergia johon osa tehdystä työstä menee. Eikä tuki voi olla kovin terävä, muutoin kanki katkeaa. Eli pitää ottaa huomioon tukipisteen siirtyminen kun kanki kääntyy.
Pitää siinä ottaa huomioon myös mahdollinen voimien suunnan muutos suhteessa kankeen sen kääntyessä. Esimerkiksi usein kangettaessa hyödynnetty painovoimakin säilyttää suuntansa, vaikka kanki kääntyy, mikä vaikuttaa voimien jakaumaan ja momenttien suuruuteen.
Lisäksi tuo esitetty differentiaaliyhtälö pätee vain pienille taipumille. - Voihan taivas ! !
Ei niin helppoa kirjoitti:
Pitää siinä ottaa huomioon myös mahdollinen voimien suunnan muutos suhteessa kankeen sen kääntyessä. Esimerkiksi usein kangettaessa hyödynnetty painovoimakin säilyttää suuntansa, vaikka kanki kääntyy, mikä vaikuttaa voimien jakaumaan ja momenttien suuruuteen.
Lisäksi tuo esitetty differentiaaliyhtälö pätee vain pienille taipumille.Nämä onnettomat eivät näköjään osaa edes erottaa statiikkaa ja dynamiikkaa toisistaan, mutta vietti itsensä nolaamiseen on toki riittävä.
- Antakaa jo olla
Ei niin helppoa kirjoitti:
Pitää siinä ottaa huomioon myös mahdollinen voimien suunnan muutos suhteessa kankeen sen kääntyessä. Esimerkiksi usein kangettaessa hyödynnetty painovoimakin säilyttää suuntansa, vaikka kanki kääntyy, mikä vaikuttaa voimien jakaumaan ja momenttien suuruuteen.
Lisäksi tuo esitetty differentiaaliyhtälö pätee vain pienille taipumille." isäksi tuo esitetty differentiaaliyhtälö pätee vain pienille taipumille."
Ja taas tulee omaperäisiä tulkintoja. ? ? ?
Differentiaaliyhtälö perustuu äärettömän lyhyen matkan sisäiseen muutokseen, ja pätee kaikille muodoille.
Valmiiksi lasketuissa kaavoissa yleisimmille tapauksille mainitaan rajoitus, koska käyrän palkin taivutuksessa on lisäksi huomioitava voiman vaikutus palkin suuntaan .
Differentiaaliyhtälö kyllä on voimassa taipumasta riippumatta. - 20+16
Voihan taivas ! ! kirjoitti:
Nämä onnettomat eivät näköjään osaa edes erottaa statiikkaa ja dynamiikkaa toisistaan, mutta vietti itsensä nolaamiseen on toki riittävä.
Ainakin osa kirjoittelee kieli poskessa, tuosta lujuusoppineesta en ole niin varma. Eikä alkuperäisessä viestissä ollut edes tehtävää, pyydettiin vain selittämään ilmiö.
- Anonyymi
Voihan sitä kangeta lyhyemmälläkin......eri asia vallan että liikkuuko se 😎
- Anonyymi
Röngtenpullovastaaottimessa ei tartteis tölkkejä syöttää yksitellen..
Ei mulla muuta - Anonyymi
Siinä vaihdetaan pidempi liike, lyhyempään liikkeeseen, jonka voima on suurempi.
- Anonyymi
Voi sitä verrata niinkin että vipuvarsien suhteella jaetataan kivi saman kokoisiin osiin, nytkin lapsi jaksaa nostella kiven usealla työsuoritteella pois montusta.
- Anonyymi
Newtonin 3.s kertoo että jokaisella voimalla on yhtä suuri vastavoima.
Silloin kun voima ja sen vastavoima eivät ole samalla vaikutussuoralla, syntyy momentti, eli voiman, jonka vaikutussuunta ei ole em. voimien suuntainen - Anonyymi
Kannattaa rajoittua klassiseen mekaniikkaan ja energian säilymisperiaate siinä on hyödyllinen. Käytetty energia = voima x sen vaikutusmatka. Eli kun vaikutusmatka pitenee, tarvittava voima vähenee.
- Anonyymi
Momentti on voima, jonka vaikutussuunta ei kulje tarkastelupisteen kautta.
Energia on eri juttu, ja kuuluu dynamiikan alaan, momentti on staattinen suure, samoin kuin voima. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Momentti on voima, jonka vaikutussuunta ei kulje tarkastelupisteen kautta.
Energia on eri juttu, ja kuuluu dynamiikan alaan, momentti on staattinen suure, samoin kuin voima.Ja minä kun olen luullut, että voima kuuluu myös dynamiikkaan, vrt. F = ma.
Niin sitä erehtyy ja oppii aina viisailta uutta! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja minä kun olen luullut, että voima kuuluu myös dynamiikkaan, vrt. F = ma.
Niin sitä erehtyy ja oppii aina viisailta uutta!Luulo ei ole tiedon väärti, vai miten se meni ?
Voima suureena liittyy dynamiikkaan, vasta kun se on liikkeessä.
Laita kirja pöydälle, voima on kyllä m*a,(tai mg) mutta dynamiikkaa siihen on vaikea sotkea.
Momentti on sama asia, vasta liike tekee siitä mahdollisen impulssin, työn, tai tehon tai muuta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luulo ei ole tiedon väärti, vai miten se meni ?
Voima suureena liittyy dynamiikkaan, vasta kun se on liikkeessä.
Laita kirja pöydälle, voima on kyllä m*a,(tai mg) mutta dynamiikkaa siihen on vaikea sotkea.
Momentti on sama asia, vasta liike tekee siitä mahdollisen impulssin, työn, tai tehon tai muuta.Kyllä on taas täyttä hölötystä! Kaikkea sitä tällaisellakin palstalla näkee!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Momentti on voima, jonka vaikutussuunta ei kulje tarkastelupisteen kautta.
Energia on eri juttu, ja kuuluu dynamiikan alaan, momentti on staattinen suure, samoin kuin voima.Aloittaja tuntui kaipaavan perimmäistä selitystä ns vipuperiaatteelle. Momenttiperiaate ei ole kovin perimmäinen vaan se on johdettu luonnonlaeista, kuten energiaperiaatteesta, joka pohjautuu energian säilymislakiin. Vipuperiaatteen ymmärtämisessä voidaan ajatella jäykän vivun virtuaalisia siirtymiä ja niitä vastaavia voimia ja energioita. Jos rajaa itsensä ahtaaseen karsinaan, ei perimmäistä ymmärrystä synny.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 676749
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap284380Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2722793Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei262090MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna311653- 971447
Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee551151Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041127Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781124Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..391081