https://fi.wikipedia.org/wiki/Totuus
Omenan punaisuuteen liittyy vahvasti että on olemassa jotain mikä ei ole omenaa, jokin mikä vuorovaikuttaa omenan kanssa? Eikö?
Omenaa pitää olla tarkastelemassa joku olio? Omenan punaisuus liittyy siihen että on tarkastelija ja tarkasteltava omena.
Punaisuus ei ole omenan ominaisuus, punaisuus liittyy siihen että on se tarkastelija ja tarkasteltava. Ei omena tiedä omasta punaisuudestaan.
Voin olla sekoamispisteessä.
Omenan punaisuuteen liittyy vahvasti että on olemassa jotain mikä ei ole omenaa, jokin mikä vuorovaikuttaa omenan kanssa? Eikö?
Omenaa pitää olla tarkastelemassa joku olio? Omenan punaisuus liittyy siihen että on tarkastelija ja tarkasteltava omena.
Punaisuus ei ole omenan ominaisuus, punaisuus liittyy siihen että on se tarkastelija ja tarkasteltava. Ei omena tiedä omasta punaisuudestaan.
Voin olla sekoamispisteessä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Omenan punaisuuteen liittyy vahvasti että on olemassa jotain mikä ei ole omenaa, jokin mikä vuorovaikuttaa omenan kanssa? "
Kyllä ihminen - muut lajit saattavat erilaisen aivorakenteensa ja näkökykynsä takia nähdä sen punaisen omenan erivärisenä. Onko minun "punainen" varmasti kokemuksena samanlainen kuin sinun "punainen"?
Punainen pläntti näkökentässämme voi myös pelkästään näyttää hedelmältä vaikka onkin vain koriste. Kauempaa katsottuna persikka saattaa näyttää omenalta.
Joidenkin kvanttifysiikan tulkintojen mukaan fyysisiä kappaleita kuten omenoista ei ole olemassa ellei niitä havaita.
"Omenaa pitää olla tarkastelemassa joku olio? Omenan punaisuus liittyy siihen että on tarkastelija ja tarkasteltava omena."
Juu.
"Punaisuus ei ole omenan ominaisuus, punaisuus liittyy siihen että on se tarkastelija ja tarkasteltava. Ei omena tiedä omasta punaisuudestaan."
Näin
"Voin olla sekoamispisteessä. "
Sellainen mahdollisuus on aina olemassa.... ;-)
Ei riitä pelkästään tarkastelija ja tarkasteltava, pitää olla myös sopivan allonpituusjakauman omaava sähkömagneettista säteilyä jota kutsutaan valoksia. Ja omenasta heijastuvaa valoa voidaan tarkkailla myös fysikaalisilla mittalaitteilla jotka ovat vähemmän subjektiivisia ja olosuhderiippuvia kuin ihmissilmä- ja aivot.
"Ja omenasta heijastuvaa valoa voidaan tarkkailla myös fysikaalisilla mittalaitteilla jotka ovat vähemmän subjektiivisia ja olosuhderiippuvia kuin ihmissilmä- ja aivot. "
Joo mutta se "punaisuuden" kokemus (kvalia) on eri asia kuin ne mittalaitteiden lukemat vaikka tietysti on olemassa korrelaatio niiden välillä.
Ihan tuosta subjektiivisesta kokemuksesta tuli mieleen että ainakin omassa lapsuudessa kaikki aistikokemukset olivat jotenkin elävämpiä ja vaikuttavampia kuin myöhemmin aikuisiässä ja nykyään koen enimmäkseen näkeväni lähinnä käsitteitä siinä mielessä että jos näen jonkun pallonmuotoisen punaisen kappaleen niin tunnistettuani sen omenaksi en enää juurikaan noteeraa sitä eli en kiinnitä huomiota sen omenan yksityiskohtiin - pintavärin vaihteluihin, pinnan muotoon ja miltä se maistuu & tuoksuu yms.
Tiede antaa lähinnä tietoa aistivaikutelmien suhteesta toisiinsa ja kokemuksessa havatuista säännönmukaisuuksista. Tiede ei kerro millaista on "punaisuuden" kokemus emmekä pysty sitä kunnolla kuvaamaan esim. syntymästään asti sokealle. Sama koskee myös kuulo, haju ja tuntoaistia. Myös oma tunnetila on tavallaan aisti.
Hyvin harvoin syvennymme kokemaan mitään ilman jatkuvaa käsitteellistämistä ja kokemusten tulkintaa. Tällaista lähes meditaation kaltaista tietoisuuden tilaa voi yrittää harjoitella esim. keskittymällä jotain askaretta tehdessä omiin aistivaikutelmiin sen sijaan että mielessä pyörii koko ajan ns. "päivänpolttavia" asioita jotka eivät yleensä liity sen hetkiseen tilanteeseen ja nykyhetkeen juuri mitenkään.
Onko tietoisuus subjektiivisena kokemuksena jatkuva vai epäjatkuva?
Neurotieteen tutkimukset viittaavat siihen että tietoisuuden kokemus on epäjatkuva ja tavallisesti pystytään erottamaan toisistaan vain n. 40 kuvaa sekunnissa (vrt. liikkuvan kuvan illuusio syntyy jo hieman yli 20 kuvaa sekunnissa nopeudella).
Joissain poikkeuksellisissa tilanteissa kyetään hahmottamaan jopa n. 80 kuvaa sekunnissa (esim. auto-onnettomuuksissa ja voimakkaan keskittymisen aikana tapahtumat tuntuvat hidastuvan).
Tämä siis näköaistiin liittyvissä kokemuksissa. Kuuloaistin suhteen tilanne on hieman toinen eli kuuloalue on n. 20-20 000hz. Musiikkia kuunnellessa itse asiassa aistitaan eri äänten matemaattisia suhteita toisiinsa ajan suhteen. Klassisen musiikin (esim. Bach) kuuntelun on todettu edistävän ajattelun koherenssia.
...
Välitön subjektiivinen kokemus (kvalia) on ainoa mistä meillä on suoraa ja varmaa tietoa. Kaikki muu tieto tieteellinen tieto mukaanluettuna on "objektivoitu" tai lähinnä suodatettu subjektiivisesta yksilön kokemuksesta. Mitään aidosti objektiivista tietoa ei ole olemassakaan eikä edes voi olla olemassa ilman subjektiivisen kokemuksen tulkintaa ja se tulkinta on aina jonkinlainen sopimus eri kokijoiden välillä.
Ajan ja paikan suhteellistaminen ei vielä riitä vaan pitää ymmärtää että koko ns. todellisuus on aina riippuvaista kokijasta ja on kokijakeskeistä - ts. minulla on oma todellisuuteni, sinulla oma todellisuutesi jne. ja ne ovat vain osittain päällekkäisiä siinä määrin kuin eri kokijoiden välillä on vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä.
Konsensusnäkemys on aina korkeintaan jonkunlainen huono kompromissi erilaisten kokijoiden näkemysten välillä eikä vastaa oikeastaan kenenkään omaa kokemusta kuin jossain määrin.