Mitä valo on? Luokitellaanko se aineeksi?
Mistä valo on syntynyt? Liittyykö se atomeihin?
Kun lähetän valoa, minne se tekee matkan? Missä on sen määränpää?
Mitä tapahtuu aineelle (esim. joku tähti), kun se saavuttaa valon nopeuden?
Mistä valo on syntynyt? Liittyykö se atomeihin?
Kun lähetän valoa, minne se tekee matkan? Missä on sen määränpää?
Mitä tapahtuu aineelle (esim. joku tähti), kun se saavuttaa valon nopeuden?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos olet kerta niin avuton, ettet osaa internettiä ja googlea käyttää, niin tässä apuja:
Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, jonka tietty aallonpituus on meidän silmillä havaittavaa. Sähkömagneettinen aaltoliike etenee fotonivirtana. Fotonin massa on nolla.
http://www.geocities.com/ismo_elo/Uranus/astro1.htm#sm synty
Valo syntyy kun atomin elektroni hyppää ylemmältä kehältä alemmalle. Näin se emittoi fotonin eli luovuttaa säteilyä. Eli siis se liittyy atomeihin.
http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento6/luento6.html
Valo tekee matkan lähteestä havaitsijaan. Se matkaa poispäin lähteestä. Sillä ei ole määränpäätä. Ellei se törmää mihinkään mikä katkaisee sen matkan, nin se vain matkaa eteenpäin.
Nopeus on suhteellista. Jos tähti kulkee valonnopeudella, niin mistä se tietää kulkevansa valon nopeudella, jos sillä ei ole mitään kiintopistettä mihin verrata itseään? Tällöin sille ei tapahdu yhtään mitään.
Suo anteeksi avuttomuuteni. Rohkenen kuitenkin kyselemään hieman lisää. Vuorovaikutus tuo näet usein enemmän vastauksia, kuin joku pitkä tieteellinen selvitys, josta en puoliakaan ymmärrä.
Jos fotonin massa on nolla, niin silloinhan valo ei ole ainetta, koska aineella on käsittääkseni aina tietty massa. Mutta valo on ilmeisesti vuorovaikutuksessa aineen kanssa?
Minkä aineen atomista on kysymys, kun syntyy valoa? Eli minkä aineen elektronikuorella fotoni syntyy?
Eikö ainakin auringossa ole vetyä, joten ilmeisesti vetyatomin elektronit hyppivät kehältä toiselle synnyttäen valoa? Mutta tapahtuuko samankaltaista "hyppimistä" aineessa kuin aineessa, ja mikä saa aikaan elektronin hyppäämisen?
Valo tekee matkan lähteestä havaitsijaan eli tarvitaanko valon olemassa oloon aina havaitsija? Eikö esimerkiksi auringosta pois matkaava valo ole valoa, jos sillä ei ole havaitsijaa?
Jos valo vain matkaa eteenpäin, missä on sen määränpää? Vai saavuttaako se jossain kohti itsensä?
Palaan vielä siihen, että valo ei ole ainetta. Se syntyy aineesta, jolla on massa, mutta ei itsessän ole ainetta.
Säteileekö maa? Syntyykö maankuoren atomeissa valoa? Entä vesi? Voiko veden atomikuorella tapahtua fotonin emitaatio?
Mikä aine säteilee sähkövalossa? Eli kun esim. hehkulanka hehkuu, niin minkä aineen elektronikuori luovuttaa säteilyä? Minkä aineen elektronivirrasta on kysymys? Jos sähkö on elektronien virtaa, niin onko fotonivirta seurausta näiden elektronien hyppelystä?
Raksu kirjoitti lisäksi: "Nopeus on suhteellista. Jos tähti kulkee valonnopeudella, niin mistä se tietää kulkevansa valon nopeudella, jos sillä ei ole mitään kiintopistettä mihin verrata itseään?"
Entä mistä itse valo tietää kulkevansa valonnopeutta, jos sillä ei ole mitään kiintopistettä mihin verrata itseään?
Sama pätee kai tähteenkin. Tosin jos aine (tähti) saavuttaa valonnopeuden, onko se enää ainetta. Eli voiko massainen saavuttaa massattoman fotonivirran?
Valo ei ole aineta, mutta esim. valosähköisessä ilmiössä se on vuorovaikutuksessa aineen kanssa.
Sähkömangeettista säteilyä (fotoneja) syntyy, kun sähköisesti varattu hiukkanen on kiihtyvässä liikkeessä. Eli kaikki elektronit voivat lähettää valoa.
Oletko sinä olemassa, jos mikään ei ole havaitsemassa sinua? (ja olemassaolo on sitten yhdyssana)
Maankuoren aineet riittävästi kuumennettuina säteilevät valoa. Samoin veden happi- ja vetyatomit saadaan oikeissa olosuhteissa hehkumaan.
Valo ei luultavasti tiedä yhtään mitään, vaikka olisikin kiintopiste. Massallinen hiukkanen ei suhteellisuusteorian mukaan voi saavuttaa valon nopeutta.
"Mutta valo on ilmeisesti vuorovaikutuksessa aineen kanssa? "
Joo
"Minkä aineen atomista on kysymys, kun syntyy valoa? Eli minkä aineen elektronikuorella fotoni syntyy? "
Ei kai sentään ainoastaa vedyn? Eiköhän hehkulampun lanka hehku muun kuin vedyn takia.
" ja mikä saa aikaan elektronin hyppäämisen? "
Energia. Säteily. No, säteilykin on energiaa. Törmäävä hiukkanen.
"Eikö esimerkiksi auringosta pois matkaava valo ole valoa, jos sillä ei ole havaitsijaa? "
Mun mielestä toi on jo filosofiaa...
"Jos valo vain matkaa eteenpäin, missä on sen määränpää? Vai saavuttaako se jossain kohti itsensä? "
Missä on ihmisen määränpää? Valo ainakin jatkaa eteenpäin, kunnes se johonkin törmää...
"Palaan vielä siihen, että valo ei ole ainetta. Se syntyy aineesta, jolla on massa, mutta ei itsessän ole ainetta. "
Kyllä valo syntyy aineesta, jolla on massa ja joka on ainetta.
"Säteileekö maa? Syntyykö maankuoren atomeissa valoa? Entä vesi? Voiko veden atomikuorella tapahtua fotonin emitaatio? "
Maa ei ole atomi, kuten ei vesikään. Vedessä on atomeita, jota voivat emittoida fotonin. Myös maa-aineksessa on atomeita... Mistäs ne lamput ois muuten rakennettu?? Sitäpaitsi on olemassa paljon muutakin säteilyä kuin näkyvä valo...
"Mikä aine säteilee sähkövalossa? Eli kun esim. hehkulanka hehkuu, niin minkä aineen elektronikuori luovuttaa säteilyä? Minkä aineen elektronivirrasta on kysymys? Jos sähkö on elektronien virtaa, niin onko fotonivirta seurausta näiden elektronien hyppelystä? "
Tavallisessa hehkulampussa, jossa on täyteaineena useimmiten argon-nimistä jalokaasua, volframia höyrystyy hehkulangasta. Tästä johtuu usein myös
lampun rikkoutuminen. Lamppu ei enää valaise, kun hehkulanka on kulunut poikki. Höyrymäinen volfram härmistyy kiinteäksi metalliksi hehkulampun lasikuvun sisäpinnalle. Siksi vanhoissa lampuissa on usein tummentumia lasikuvussa.
Halogeenilampuissa on kaasumaisia halogeeneiksi kutsuttuja alkuaineita, useimmiten kaasumaista jodia. Jodi reagoi höyrystyneen volframin kanssa
lähellä lasikuvun sisäpintaa, ja tällöin muodostuu volframin ja jodin yhdistettä, volframjodidia. Näin volfram ei pääse härmistymään lasikuvun pintaan. Lähellä kuumaa hehkulankaa volframjodidi hajoaa jodiksi sekä
volframiksi, joka "paikkaa" hehkulankaa.
"Entä mistä itse valo tietää kulkevansa valonnopeutta, jos sillä ei ole mitään kiintopistettä mihin verrata itseään? "
Ei, vaan me havaitsemme valon ja mittaamme sen nopeuden. Valon mielestä me taas liikumme valon nopeudella. Mutta valohan tuskin siitä välittää...?
"Sama pätee kai tähteenkin. Tosin jos aine (tähti) saavuttaa valonnopeuden, onko se enää ainetta. Eli voiko massainen saavuttaa massattoman fotonivirran?"
Jos ihminen lähtee raketilla valon nopeutta kaukaiseen tähteen ja palaa takaisin 50 (maan)vuoden kuluttua. Matkaaja ei huomaa itsessään mitään massan muutosta matkan aikana, vaikka menis kuinka lujaa. (Hänen mielestään maapallo loittonee hänestä valon nopeudella.) Sitäpaitsi hänen mielestään matka ei kestäny lähellekään 50 vuotta. Kun hän palaa takaisin maahan, on hän ehkä biologisesti vanhentunut vain parilla vuodella (riippuen tietty tuosta matkaamisnopeudesta) vaikka maassa on kulunut 50 vuotta. Valon havainnointi on siis suhteellista.
Joko selvis???
"Eli kaikki elektronit voivat lähettää valoa. "
niin, onko olemassa erilaisia elektroneja???
Elektronit voivat "lähettää" valoa, olivatpa ne sit millaisessa atomissa tahansa... ne vaativat vain eri määrän energiaa.
Valon väri riippuu miltä radalta elektroni hyppää toiselle. Eri atomeissa on eri määrä elektroneja ja siten eri määrä ratoja.
sitten luin jostakin että fotonille oli saatu laskettua massa.
Valo on aina ainetta kuten kaikki muukin! Jos oletettaisiin että valo olisi "aineetonta", silloin valontaittuminen aiheuttaisi ylistepääsemättömän ongelman. Lisävinkkinä vielä että kaikki on ainetta.
Ja minä ku muistelin, että se on aaltoliike, joka taittuu... ja sitähän se valo on myös.