Miten pitkälle olette jaksaneet sukulaistenne ja etenkin lähisuvun ilkeilyjä?
Minulle alkaa jo riitttää kun on jo menty sairaan puolelle. Yritetään vahingoittaa minulle tärkeitä ihmisiä ja lemmikkejä.
Kaikesta työstäni sain vain palkaksi vittuilun ja melkein sen että puolisoni yli yritettiin ajaa. On ollut jo aiemmin jonkinlaista kärhämää mutta niistä selvitty. Mutta nyt en enää jaksa. Yritän suojella itseäni siltä pahuudelta. Miten saan sen pois aivoistani vaivaamasta?
Kaikki mitä teen on väärin tai kyttäämistä. Muut suojelee tätä henkilöä ja sanovat että pitäisi ymmärtää.? Taitaa olla kyse narsismista. Ja sitten annetaan ymmärtää että muka kuvittelen kaiken??
Milloin vittuilun raja tulee vastaan?
Mitta täynnä
36
1509
Vastaukset
- _Misssss
Käske niiden painua vittuun, mulla on just tollanen suku ja en oo vuosiin pitänyt yhteenkään harakkaan yhteyttä. Elämä helpottuu kummasti kun tekee sen valinnan ettei anna kusipäiden pilata sitä.
- pitkät piuhat
Minulla kesti muutama vuosikymmen.. Kun aina on sanottu, että "pitäisi tulla kaikkien/sukulaisten kanssa toimeen" jne. Mutta kun liika on liikaa ja mitta tulee täyteen, niin sen jälkeen on enää turhaa kysellä. Luojan kiitos sain tehtyä sen päätöksen, että nyt pitää ainakin ottaa etäisyyttä tiettyihin ihmisiin, ja tätä en ole katunut päivääkään!! Sitä olen katunut, etten tehnyt sitä aikaisemmin, koska olen voinut paljon paremmin ilman näitä ihmisiä ja heidän ilkeilyjään.
Jos Sinä et ole tyytyväinen johonkin suhteeseesi elämässäsi, oli sukulainen tai ei, niin Sinulla on oikeus, ja oikeastaan myös velvollisuus itseäsi kohtaan, jättää tällainen vahingollinen suhde.- tytär-65
On todellakin monessa tapauksessa välttämätöntä laittaa välit kokonaan poikki.
Täytyy turvata oma jaksaminen. Omien lasten ja puolison hyvinvointi.Ei kenenkään ole pakko ylläpitää sellaista ihmissuhdetta jonka takia voidaan pahoin. Minulla kesti liian kauan äiti-suhteen poikki laitto. Sitä vaan itse toivoo kaiken kääntyvän hyväksi mutta narsisti-persoonallisuushäiriöisen (olen määritellyt itse-työskentelen psykiatrisella)kanssa on melko mahdotonta olla tasavertaisessa kanssakäymisessä. Irtiotto tuntuu pahalta mutta VAIHTOEHTOJA ei välttämättä ole. Nostan hattua kaikille jotka uskalatavat pyristellä lopulta irti em. kaltaisista ihmissuhteista, myös itselleni.
- -tytär-
Suojele sinä itseäsi ja lopeta yhteydenpito. Narsistivanhemmat juuri syyttävät "vilkkaasta mielikuvituksesta". Miksi sinun pitäisi ymmärtää. Kenelläkään ei ole oikeutta loukata sinua ja vaatia sitten anteeksipyyntöä sinulta huonosta käytöksestä.
Olen usein suositellut seuraavaa kirjaa;
Liisa Kelttikangas-Järvinen (tekijä)
Sosiaaliset taidot ja sosiaalisuus.
Kirja on hyvin avartava ja hyvin kirjoitettu. Tieto ei lisää tuskaa tässä tapauksessa. Vaan antaa sinulle varmuuden toimia itsesi kanssa oikein. Ja tuosta sukulaisten, tai vanhempien kanssa jaksamisesta. Tämä tahtoo olla elinikäinen projekti. Joten vedä sinä omat rajat. Äläkä hyväksy huonoa käytöstä.- Mitta täynnä
Lohduttava kuulla muilta mielipiteitä asiasta. Nyt olen vain kotona omassa tän juhannuksen. En jaksa pelätä enää kaikkea sitä sontaa.
Vaikeaa tämä on mutta yrittää vain unohtaa. ei ole eka kerta kun loukattu ja syylistetty.
- etooainoo
Mitta on täälläkin tullu täyteen. Mun äiti on pahin. Mä olen joutunut menemään terapiaan sen takia, että äidiltä en saa lohdutusta, enkä ymmärrystä ja häntä ei kiinnosta lainkaan mun ongelmat. Olen tahattomasti lapseton, mutta äitiäni ei tunnu kiinnostavan, mun lapsettomuuteni, puolisottomuuteni päinvastoin sittenhän se vittuilu vasta alkaakin, kun olen raskaana, koska silloin pitää puuhata abortti, sillä enhän mä nyt voi lasta saada. Että ymmärrän tilanteesi. Vittuilussa löytyy, mutta empatiaa tai ymmärrystä ei saa. Omaiset haluaa vaan, että mä olen yksin tässä maailmassa. HAISTAKOOT VITTU!!!
- Mitta täynnä
En koskaan ole kelvannu sellaisena kun olen ollut. Kai aina vääränlainen. Huono omatunto ja huonot ihmis-ja mies-suhteet ei ainakaan parantanut eloani. silti nyt alkaa mun painolasti olla liian raskas kestää ja kantaa. On mulla mies joka taitaa olla ainoa joka mua vähän edes ymmärtää.
- -tytär-
Mitta täynnä kirjoitti:
En koskaan ole kelvannu sellaisena kun olen ollut. Kai aina vääränlainen. Huono omatunto ja huonot ihmis-ja mies-suhteet ei ainakaan parantanut eloani. silti nyt alkaa mun painolasti olla liian raskas kestää ja kantaa. On mulla mies joka taitaa olla ainoa joka mua vähän edes ymmärtää.
Hyvä, että on edes joku. On helppo neuvoa, että älä syyllisty syytettäissä. Tiedän, että kun "syyllistämisensiemen" ollaan saatu itämään. On todella hankalaa päästä siitä eroon. Vaikka kuinka järjellä ajattelisi. Mutta vika ei ole sinussa.
Pahinta on tää alistaminen ja mitätöinti. Mutta, kun saat etäisyyttä syyllistäjään. Niin huomaat, että elämähän on ihan mukavaakin. Itselläni on vuosikymmeniä kestänyt vastaava tilanne vanhemman kanssa.
Muu ei auttanut, kun selkeiden rajojen vetäminen vanhemman käytökselle. Itse asiassa hän on kuin, uhmaikäinen lapsi huonoine tapoineen.
Ja tämän tekee todella rankaksi se, että oma vanhempi kohdistaa lapseensa moisen "tuhoamiskampanjan", jossa ei loppua näy. Yritä kestää.
- tytär-65.
Mulla, mun lapsilla, isälläni ja suvullani on ONGELMANA äitini.
Muistan jo lapsuudesta kuinka vähättelevä ja henkistäväkivaltaa käyttävä hän oli.
Yritin olla ja elää pikkuveljeni varjossa. Isä on aina ollu tasapuolinen ja tervepäinen.
Vuodet vierivät ja menin naimisiin...sain 4 lasta. Koskaan en ole saanut kiitosta tai onnitteluja mutsilta, vain haukkuja ja vähättelyjä. Isä osallistui ja osallistuu edelleen elämäämme. Äiti on aina ollut sairaan mustasukkainen isästäni, minulle kateellinen ja koko maailmalle katkera.
Kulissia pidettiin yllä ja oltiin olevinaan jotakin, asunnot, mökit ym. mutta henkinen puoli oli mätää. Hän halusi ja haluaa edelleen hyötyä rahallisesti kaikesta.
Isä muutti pois jo 20 v sitten mutta eivät eronneet omaisuuden vuoksi.
Isä löysi ihanan naisen ja jatkoi elämäänsä. Äiti jatkoi omaansa, alkoi juoda ja kehitteli omia valheitaan kertoen niitä ympärinsä. Vakoili ja kävi päällekin kohdatessa.
Itse yritin vuosi toisensa jälkeen aloittaa äidin kanssa uudelleen toivoen kaiken muuttuvan, mutta ei, sama jatkui. Hän valehtelee ympäri kyliä ja sukulaisia kaikkea kamalaa. Kaikki hänen sisaruksensa ovat saaneet omat osuutensa kuka missäkin muodossa ja vielä kuolleenakin. Työkaverit, naapurit ja koko maailma oli jatkuvan haukunnan kohteena.
Nyt viimeiset 4v ovat olleet yhtä helvettiä. Hän syyttää milloin ketäkin jopa insestistä. Nyt avioeron vihdoin tullessa voimaan vaatii isältäni 30 takaisia rahoja oppikirjoista lähtien. Hän on niin hyvä valehtelija , että on saanut lakimiehensä uskomaan perättömiä asioita. KAIKKI mitä hän on itse tehnyt vuosien saatossa hän on kääntänyt isäni tekemiksi. Alkoholismin, mielisairauden ja rahallisen hyväksikäytön.
Nyt olen reilu vuosi sitten laittanut välit kokonaan poikki ja odottelen tässä oikeudenkäyntiä liittyen omaisuuden jakoon jonne menen todistamaan.
HUH, huh. Hetki sitten vietettiin vanhusten päivää liittyen siihen kuinka esim. aikuiset lapset uhkailevat ja riistävät vanhempiaan...Milloin tulee päivä jossa muistetaan aikuisia lapsia joiden yli 65v vanhemmat riistävät ja käyttävät väkivaltaa aikuisiin lapsiinsa?
Enää en edes toivo välien korjaantuvan. ja voisvatko ne edes, koska tätä on jatkunut koko minun ikä. Onneksi on ollut isä ja äidin puolen sukulaiset terveinä aikuisina minun kasvun tukena lapsena ja nuorena.
En olisi koskaan uskaltanut jättää hänelle lapsiani hoitoon. Vierailujen jälkeen olimme kipeinä, en tiedä laittoiko tarjottaviin jotakin? Itse hän ei koskaan syönyt leipomuksiaan. - iii99
Miten voikaan sukulaiset olla niin hirveitä? Jatkuvaa selän takana haukkumista tai sitten suoraan päin naamaa ja niin vi****maista melkein narsistista porukkaa että. Miettii vain itsekseen että kuinka hullua porukkaa tässä maailmassa on.. Ja miksi pitää omata tuollaisia sukulaisia jotka kaiken lisäksi yrittävät kontrolloida sua. Kaikista parasta on kun laittaa välit poikki tai sitten ottaa selvän hajuraon, henkisen etäisyyden ja hyväksyy ne sellaisina kuin ne on eikä anna niille MITÄÄN arvoa.
- tytär-65
Tänä iltana tämä kyseinen ONGELMA soitti yhdelle tyttäristäni ja kertoi semmosta potaskaa ettei rajaa. Tytär nauhoitti puhelun. Katselin tuossa juuri kuinka hakea lähestymiskieltoa ettei soittele. Nuoren henkiselle kehitykselle ei tee kovinkaan hyvää kun mummi syytää aivan sairaita juttuja. Tämä kyseinen ongelma kääntää kaikki omat tekemiset ja sairautensa muiden teoiksi ja tekemättä jättämisiksi sekä siirtää omat diagnoosit muille. Onneksi välillämme on yli 300km etten ole nokatusten sen kanssa.
Mulle hän on äitinä kuollut kauan-kauan sitten...oksettaa.
Mutta hyvää juhannusta kaikille, niin rakastavat äidit omaaville kuin meille hirviöistä syntyneille, mutta jotenkuten selvinneille. - Mitta täynnä
tytär-65 kirjoitti:
Tänä iltana tämä kyseinen ONGELMA soitti yhdelle tyttäristäni ja kertoi semmosta potaskaa ettei rajaa. Tytär nauhoitti puhelun. Katselin tuossa juuri kuinka hakea lähestymiskieltoa ettei soittele. Nuoren henkiselle kehitykselle ei tee kovinkaan hyvää kun mummi syytää aivan sairaita juttuja. Tämä kyseinen ongelma kääntää kaikki omat tekemiset ja sairautensa muiden teoiksi ja tekemättä jättämisiksi sekä siirtää omat diagnoosit muille. Onneksi välillämme on yli 300km etten ole nokatusten sen kanssa.
Mulle hän on äitinä kuollut kauan-kauan sitten...oksettaa.
Mutta hyvää juhannusta kaikille, niin rakastavat äidit omaaville kuin meille hirviöistä syntyneille, mutta jotenkuten selvinneille.On se kumma jos ei sit jätä edes rauhaan ihmisiä.
Mulla taitaa olla toisin. Mut onneksi kai jätettiin rauhaan kaiken vittuilun, syyttelyn ja muun jälkeen. Ei ollut mun syy nämä riidat vaan isäni, joka muka sairauden avulla saa tehdä toisille mitä vain. Sitä pitää ymmärtää. Viimeinen tikki oli se että olin auttanut vanhempiani ja sitten ennen lähtöäni huudetaan että olen tullut niitä kyttääämään ja muutakin. No en ole sitten lähtöni jälkeen pahemmin enää antanut kuulua itsestäni. Ei minun ole enää pakko kestää tuota. Kaikki vain pahentunut vuoden sisällä. Sitä alkaa jo itseä luulla sairaaksi kun ei meinaa uskoa sitä mitä kaikkea on tapahtunut. Salaliitto niillä onn kai mua vastaan jo vuoden. Lähellä oli jo ennen joulua välirikko. Silloinki tilanne aika paha. Kai se oli jo lopun alkua silloin tai jo viime syksynä. Silloin se taisi tämä paska alkaa pahiten kun tuli niin paha olo vierailusta. - kokennut
Mitta täynnä kirjoitti:
On se kumma jos ei sit jätä edes rauhaan ihmisiä.
Mulla taitaa olla toisin. Mut onneksi kai jätettiin rauhaan kaiken vittuilun, syyttelyn ja muun jälkeen. Ei ollut mun syy nämä riidat vaan isäni, joka muka sairauden avulla saa tehdä toisille mitä vain. Sitä pitää ymmärtää. Viimeinen tikki oli se että olin auttanut vanhempiani ja sitten ennen lähtöäni huudetaan että olen tullut niitä kyttääämään ja muutakin. No en ole sitten lähtöni jälkeen pahemmin enää antanut kuulua itsestäni. Ei minun ole enää pakko kestää tuota. Kaikki vain pahentunut vuoden sisällä. Sitä alkaa jo itseä luulla sairaaksi kun ei meinaa uskoa sitä mitä kaikkea on tapahtunut. Salaliitto niillä onn kai mua vastaan jo vuoden. Lähellä oli jo ennen joulua välirikko. Silloinki tilanne aika paha. Kai se oli jo lopun alkua silloin tai jo viime syksynä. Silloin se taisi tämä paska alkaa pahiten kun tuli niin paha olo vierailusta.Minunkin diapetestä sairastava isä muuttui hyvin ilkeäksi ja manipuloivaksi minun suhteen,sanoin sitten että täh,oletko mielisairas- sen jälkeen hän vasta ilkeäksi muuttuikin,syylisti ja panetteli,siis mielestäni hän oli sairastunut mielisairauteen.
- liisa3
kokennut kirjoitti:
Minunkin diapetestä sairastava isä muuttui hyvin ilkeäksi ja manipuloivaksi minun suhteen,sanoin sitten että täh,oletko mielisairas- sen jälkeen hän vasta ilkeäksi muuttuikin,syylisti ja panetteli,siis mielestäni hän oli sairastunut mielisairauteen.
Myös hoitamaton alshaimer voi muuttaa ihmistä.
- erän hylkiö
liisa3 kirjoitti:
Myös hoitamaton alshaimer voi muuttaa ihmistä.
Kaikkea ei tarvitse sietää ,tarpeeksi etäisyyttä vaan . Jos eivät ymmärrä miten käyttäydytään
- -tytär-
erän hylkiö kirjoitti:
Kaikkea ei tarvitse sietää ,tarpeeksi etäisyyttä vaan . Jos eivät ymmärrä miten käyttäydytään
Siinä sitä onkin hommaa kerrakseen. Kun tämä narsistivanhempi ei ikinä ymmärrä sitä, että tämä todellinen syy on hänessä itsessään. Vaan syyttää "hajuraon" ottanutta. lastaan >avuttoman vanhuksen hylkääjäksi<
Itsensä suojelija onkin pian muuttunut mielenvikaiseksi, laskelmoivaksi, kovaksi ilkimykseksi, joka ei edes kunnioita omaa vanhempaa. Loukattu vanhempi odottaa anteeksipyyntöä kaltoinkohdellulta lapseltaan. Ja on valmis jatkamaan siitä mihin jäätiin.
Ja kun kuitenkin asia on niin, että tämä projekti on saattanut kestää jo vuosikymmeniä, ennen kun ollaan päästy tähän tilanteeseen, jolloin on ryhdytty vetämään rajoja. Eli, narsistivanhempi ei koskaan muutu.eikä hän koskaan muuta käsitystä lapsestaan. On todella raadollista se, että roikutaan väkisin lapsessa kiini. Vaikka tätä kohtaan ei tunnuta tuntevan muuta, kuin vihaa, halveksuntaa ja katkeruutta. - Mitta täynnä
-tytär- kirjoitti:
Siinä sitä onkin hommaa kerrakseen. Kun tämä narsistivanhempi ei ikinä ymmärrä sitä, että tämä todellinen syy on hänessä itsessään. Vaan syyttää "hajuraon" ottanutta. lastaan >avuttoman vanhuksen hylkääjäksi<
Itsensä suojelija onkin pian muuttunut mielenvikaiseksi, laskelmoivaksi, kovaksi ilkimykseksi, joka ei edes kunnioita omaa vanhempaa. Loukattu vanhempi odottaa anteeksipyyntöä kaltoinkohdellulta lapseltaan. Ja on valmis jatkamaan siitä mihin jäätiin.
Ja kun kuitenkin asia on niin, että tämä projekti on saattanut kestää jo vuosikymmeniä, ennen kun ollaan päästy tähän tilanteeseen, jolloin on ryhdytty vetämään rajoja. Eli, narsistivanhempi ei koskaan muutu.eikä hän koskaan muuta käsitystä lapsestaan. On todella raadollista se, että roikutaan väkisin lapsessa kiini. Vaikka tätä kohtaan ei tunnuta tuntevan muuta, kuin vihaa, halveksuntaa ja katkeruutta.Olet varmaan oikeassa hyvin paljon. Sitä odotetaan anteeksipyyntöä tyttäreltä jota on ensin loukattu pahasti. Yritetään väittää että tytär on syyllinen ja jos sovitaan niin sama soppa alkaa alusta. Itse kokenut tuon saman jo liian monta kertaa. Kun yritti joskus auttaa vanhempia jossain asiassa niin kaikki oli väärin tehty. haukuttiin yms.
Nyt olen tajunnut kaikenb tän. vasta vuosia myöhemmin. jatkuva arvostelu ja ilkeily on kai nyt muuttunut suoranaiseksi salaliitoksi mua kohtaan kun narsisti on saanut muut puolelleen. Narsisti isäni kyttää muita ja sitten väittää minun tulleen sinne kyttäämään heitä ja yms muuta paskaa jauhaa mulle. Hän alkaa olla jo arvaamaton teoissa. Kaikkeen hänen tekoihinsa muut on syyllisiä.
Se kun hän ei enää pysty minua määräämään kun asun kaukana niin sekö sitä harmittaa. Silloin joskus kun kävin siellä niin kaksin hän on kuin piru puheissaan ja muiden ollessa esittäää jotain pyhimystä. - minun tarinani
Mitta täynnä kirjoitti:
Olet varmaan oikeassa hyvin paljon. Sitä odotetaan anteeksipyyntöä tyttäreltä jota on ensin loukattu pahasti. Yritetään väittää että tytär on syyllinen ja jos sovitaan niin sama soppa alkaa alusta. Itse kokenut tuon saman jo liian monta kertaa. Kun yritti joskus auttaa vanhempia jossain asiassa niin kaikki oli väärin tehty. haukuttiin yms.
Nyt olen tajunnut kaikenb tän. vasta vuosia myöhemmin. jatkuva arvostelu ja ilkeily on kai nyt muuttunut suoranaiseksi salaliitoksi mua kohtaan kun narsisti on saanut muut puolelleen. Narsisti isäni kyttää muita ja sitten väittää minun tulleen sinne kyttäämään heitä ja yms muuta paskaa jauhaa mulle. Hän alkaa olla jo arvaamaton teoissa. Kaikkeen hänen tekoihinsa muut on syyllisiä.
Se kun hän ei enää pysty minua määräämään kun asun kaukana niin sekö sitä harmittaa. Silloin joskus kun kävin siellä niin kaksin hän on kuin piru puheissaan ja muiden ollessa esittäää jotain pyhimystä.Silloin nuorempana kun asuin vanhempien luona ja sain jatkuvasti kuulla kuinka tyhmä olen ja minusta ei koskaan tule mitään ja sitä silloin piti ihan normaalina .
Sitten sain hyvän työpaikan ja muutin omilleen ja pikku hiljaa huomasin kuinka sairaassa ympäristössä olin elänyt.
Olen ikuisesti kiitollinen hyville ystävilleni jotka auttoivat minut uuden elämän alkuun.
Eihän vanhemmat ja sisarukset tietenkään iloisia olleet siitä, että lähdin ja en ole palannut takaisin.
Toisinaan näen sisaruksia ja yrittävät edelleen latistaa ja lannistaa. - -tytär-
Mitta täynnä kirjoitti:
Olet varmaan oikeassa hyvin paljon. Sitä odotetaan anteeksipyyntöä tyttäreltä jota on ensin loukattu pahasti. Yritetään väittää että tytär on syyllinen ja jos sovitaan niin sama soppa alkaa alusta. Itse kokenut tuon saman jo liian monta kertaa. Kun yritti joskus auttaa vanhempia jossain asiassa niin kaikki oli väärin tehty. haukuttiin yms.
Nyt olen tajunnut kaikenb tän. vasta vuosia myöhemmin. jatkuva arvostelu ja ilkeily on kai nyt muuttunut suoranaiseksi salaliitoksi mua kohtaan kun narsisti on saanut muut puolelleen. Narsisti isäni kyttää muita ja sitten väittää minun tulleen sinne kyttäämään heitä ja yms muuta paskaa jauhaa mulle. Hän alkaa olla jo arvaamaton teoissa. Kaikkeen hänen tekoihinsa muut on syyllisiä.
Se kun hän ei enää pysty minua määräämään kun asun kaukana niin sekö sitä harmittaa. Silloin joskus kun kävin siellä niin kaksin hän on kuin piru puheissaan ja muiden ollessa esittäää jotain pyhimystä.Narsistin käytös on kuin oppikirjasta. Samaa kaavaa käyttää vuosikaudet. Narsisti on hyvin musta-valkoinenihminen. Joko olet hänen puolellaan, tai häntä vastaan. Kompromissejä ei tunneta narsistin maailmassa.
Oma vanhempi on äärettömän kova valehtelemaan ja kuitenkin hän syyttää minua jatkuvasti valehtelijaksi. Ja tuo, että käyttääntyy erittäin rumasti silloin, kun olaan kaksin, kun ei muut ole kuulemassa. Se on sitä todellista pahuutta. Ja tosen ihmisen murskaamista.
Olen huomannut vanhempani myös "näpistelijäksi". Hän näpistelee kotoani erilaisia tavaroita (useita). Ja lahjoo niillä sitten omia ystäviään. Hulluinta tässä on se, että "minun kadottamia" tavaroita löytyy sitten hänen ystävien kotoa. Ja minä tiedän, että en todellakaan ole niitä vienyt/antanut sinne.
Ostamilleni lahjoille hän myös tekee samoin. Eli, hänen mielestä ne on niin vähäpätöisiä, että joutavat "kierrätykseen". Ja näin hän tavallaan "ostaa ilmaiseksi, kuluttamatta omia rahojaan" hovinsa palveluja ja kunnioitusta muiden kustannuksella itselleen. Tämä narsistin käytöslista on loppumaton. Toisaalta jännittävää seurata, mitä hän keksii seuraavaksi. - paras palsta
-tytär- kirjoitti:
Narsistin käytös on kuin oppikirjasta. Samaa kaavaa käyttää vuosikaudet. Narsisti on hyvin musta-valkoinenihminen. Joko olet hänen puolellaan, tai häntä vastaan. Kompromissejä ei tunneta narsistin maailmassa.
Oma vanhempi on äärettömän kova valehtelemaan ja kuitenkin hän syyttää minua jatkuvasti valehtelijaksi. Ja tuo, että käyttääntyy erittäin rumasti silloin, kun olaan kaksin, kun ei muut ole kuulemassa. Se on sitä todellista pahuutta. Ja tosen ihmisen murskaamista.
Olen huomannut vanhempani myös "näpistelijäksi". Hän näpistelee kotoani erilaisia tavaroita (useita). Ja lahjoo niillä sitten omia ystäviään. Hulluinta tässä on se, että "minun kadottamia" tavaroita löytyy sitten hänen ystävien kotoa. Ja minä tiedän, että en todellakaan ole niitä vienyt/antanut sinne.
Ostamilleni lahjoille hän myös tekee samoin. Eli, hänen mielestä ne on niin vähäpätöisiä, että joutavat "kierrätykseen". Ja näin hän tavallaan "ostaa ilmaiseksi, kuluttamatta omia rahojaan" hovinsa palveluja ja kunnioitusta muiden kustannuksella itselleen. Tämä narsistin käytöslista on loppumaton. Toisaalta jännittävää seurata, mitä hän keksii seuraavaksi.Aivan kuin kertoisit narsistiäidistäni! Samoin "Mitta täynnä":n kokemukset ovat kirjaimellisesti kuin minun kokemat äidistäni. Tämä on parempi vertaistukipalsta kuin Narsismi-palsta.
- -tytär-
paras palsta kirjoitti:
Aivan kuin kertoisit narsistiäidistäni! Samoin "Mitta täynnä":n kokemukset ovat kirjaimellisesti kuin minun kokemat äidistäni. Tämä on parempi vertaistukipalsta kuin Narsismi-palsta.
Nuorempana mietin aina, että mikä kumma tässä mättää? Mikä perheessäni on vikana?
Vasta nuorena aikuisena muutettuani kotoa pois. Ja huomattuani, että muilla kotiolot ovat täysin erilaiset. Lapset otetaan vastaan halaten. Halaaminen tapahtuu silmät loestaen. Tapaamisesta tehtiin todella sydämellinen.
Miksi minun perheessä ei käyttäännytty näin? Miksi siellä oli aina katkera vihan ilmapiiri? Moitittiin ja arvosteltiin kaikesta. Koskaan ei kehuttu kannustaen. Tai oltu iloisia, jos jokin onnen kantamoinen sattui lapsen kohdalle. Kerrottiin pikemminkin, että miten itse oli 100 kertaa paremmin osattu tehdä sama mitätön "pikkuhomma". Siis sekin ilontunne ja saavutus teki heidän käsittelyssään arvottoman "mahalaskun".
- Mitta täynnä
Joo kehuja tosiaan säästeltiin mutta arvostelua ei. aina olin vääränkokoinen tai muuta. Muut olivat parempia aina. Oli ihan sama mitä tein koskaan mikään ei riittänyt heille. Aina vaadittiin lisää. Varmaan sekään jos olisin joku tohtori tai muu niin olis pitänyt olla vielä enemmän.
Ei kuskattu harrastuksiin tai muutakaan koskaan. Itse sai mennä pyörällä tai tms -30 asteen pakkases jos halusi.
Sitä alkaa luulla jo itseään hulluksi kun ei meinaa uskoa lähimmäisen pahuuteen. Itseäni pidän kai liian kilttinä. Ja minkä sille voin mikä olen. kai pitäs muuttua joksikin muuksi että jaksaisi tätä.- -tytär-
Älä muuta itseäsi. Olet ihan hyvä ihminen kilttinäkin :) Nimittäin vanhempasi eivät koskaan tule muuttumaan. Teit niin, tai näin. Koskaan et heidän silmissä ole mitättömyyttä suurempi. Vaikka olisit maailman omistaja.
Joskus kauan sitten, kun alkoi tätä asiaa puhumaan jollekin perheen ulkopuoleiselle ihmiselle. Aloitti yleensä lauseella; > Alä nyt ihan hulluna minua pidä, mutta kun jne< Eli, narsistivanhemman tarkoituskin on se, että hän horjuttaa sinua ja pikkuhiljaa alat epäilemään jo itse itseäsi. Ja on myös yleistä tämä mielisairaaksi ja hulluksi haukkuminen.
Mutta minä voin sanoa sinulle, että syytön sinä olet vanhempiesi käytökseen. He eivät vain kykene käsittelemään omaa epäonnistumisentunnetta ja mitättömyyttä itsessään. Jolloin se on helppoa kaataa sinun niskaasi, kiltteyden takia. Muista vain, että sinä et ole sukusi syntien kantaja. Pidä välimatkaa, jos se on mahdollista. Aseta omat rajat ja huolehdi siitä, että suurellakaan älämölöllä niitä rajoja ei rikota. - Mitta täynnä
-tytär- kirjoitti:
Älä muuta itseäsi. Olet ihan hyvä ihminen kilttinäkin :) Nimittäin vanhempasi eivät koskaan tule muuttumaan. Teit niin, tai näin. Koskaan et heidän silmissä ole mitättömyyttä suurempi. Vaikka olisit maailman omistaja.
Joskus kauan sitten, kun alkoi tätä asiaa puhumaan jollekin perheen ulkopuoleiselle ihmiselle. Aloitti yleensä lauseella; > Alä nyt ihan hulluna minua pidä, mutta kun jne< Eli, narsistivanhemman tarkoituskin on se, että hän horjuttaa sinua ja pikkuhiljaa alat epäilemään jo itse itseäsi. Ja on myös yleistä tämä mielisairaaksi ja hulluksi haukkuminen.
Mutta minä voin sanoa sinulle, että syytön sinä olet vanhempiesi käytökseen. He eivät vain kykene käsittelemään omaa epäonnistumisentunnetta ja mitättömyyttä itsessään. Jolloin se on helppoa kaataa sinun niskaasi, kiltteyden takia. Muista vain, että sinä et ole sukusi syntien kantaja. Pidä välimatkaa, jos se on mahdollista. Aseta omat rajat ja huolehdi siitä, että suurellakaan älämölöllä niitä rajoja ei rikota.kiitos "tytär"sanoistasi. Ne voivat auttaa minua jatkossa taistelussani ja puolustaessani itseäni.Tällä palstalla on ollut paljon kai sie4lunkumppaneita jotka kokeneet samaa käytöstä kuin minä. En siis ole ainoa ja "hullu" myös.
Lisää komenteja kokemuksia otan vastaan.
Miten olette selvinneet ja miten olette käytänössä jatkaneet elämää kun tajusitte missä mennään. ??
- -tytär-
No julkinen narsismin käsittely on vielä suhteellisen uusi asia. Siihen asti se on ollut perheiden "vaijettu salaisuus". Sinäkin tiedät, että kotiasioita ei puhuta kylillä.
Mutta oman kokeman kautta asian käsittely helpottuu, kun saa välimatkaa perheeseen. Ja toisaalta on olemassa kirjallisuutta, joka avartaa ja antaa tietoa asiasta. Kun oppii ymmärtämään, että mistä on oikein kysymys. Oppii myös välttämään tilanteita, jossa joutuu narsistin hampaisiin. Mutta narsistin käsi on pitkä ja muisti hyvä. Joten kyllä tää on ihan elinikäinen projekti. Eli sitten kun vanhemmista alkaa aika jättämään. Sen myötä seuraa vasta lopullinen "vapaus".
Onneksi tästä oppii edes sen. Miten ei tulisi käsitellä omia lapsia. Ja osaa arvostaa heitä elämänlahjana. Joka voi olla todella suuri rikkaus. Tietysti se surettää, että omien vanhempien kanssa tätä ei ole voinut kokea koskaan. Mutta tiedon myötä syyllisyys poistuu ja sitäkin oppii käsittelemään niin, että se ei ole päällimäisenä asiana elämässä. Mutta ne kaltoinkohtelut ei unohdu koskaan. Olkaamme me kypsempiä aikuisia, kuin vanhempamme oli koskaan.
Hyvää jatkoa :) - olispamullaolluäiti
Oisiko täällä varaäitiä :( Oon nainen, en mikään pervo.
- Lähisukuhelvetti
Minulla äiti oli lastaan vihaava, väkivaltainen ja raivopäinen. Sopiva lyöntiase oli yhteen sidottu kimppu sähköjohtoja, joiden päät oli kuorittu. Sillä hakattiin harva se päivä kunnes raivonpuuskat hellittivät. Isä oli insestinen *****, joka aloitti hommansa kun lapsi oli yhdeksän. Kotoa heitettiin ulos kun oli 17v. ilmoittamalla että tästä päivästä häivyt ja vähät vaatteet viskattiin ulos. Sitten piti vain pärjätä omillaan.
En itse ole koskaan hankkinut lapsia, enkä ymmärrä mitä kiinnostavaa on rääkyvissä pikkulapsissa. Opin varmasti mallin jo kotoa. Olen onnellinen että sain e- pillerit jo kakarana ( hoitona voimakkaisiin kuukautiskipuihin, jotka veivät aina tajun), etten ikinä voinut tulla vahingossa raskaaksi.
Lapsena oli ympärillä eläimiä ja opin jo varhain että eläimiin voi luottaa, ihmisiin ei.
Äitini on nyt vanha ja hauaisi nyt enemmän kontaktia, mutta rakkautta ei koskaan ollut kun minä sitä olisin tarvinnut ja nyt ei minulla ole sitä hänelle. Isäni on jo kuollut.
Kotona ei ikinä hellyyttä ja välittämistä, aina vain väkivaltaa, alistamista ja tuomitsemista. Eläimet opettivat minulle hellyyden, jota olen sittemmin osannut antaa harvoille läheisilleni ja kyennyt myös ottamaan vastaan.- vieläkin se pelokas
Järkyttäviä tarinoita täällä. Itselläni on (omasta mielestäni, en ole lääkäri) narsistinen äiti joka oli enimmäkseen henkisesti pahonipitelevä, sai raivokohtauksia ja mustasukkaisuutta oli myös. Joskus tuntui siltä että mitään ei saa tehdä tai koskaan ei ole tarpeeksi hyvä vaikka olisi kuinka kiltti ollut. Itse hän ei aina huolehtinut edes perusasioista kuten siivous ja ruuanlaitto mutta odotti lapsilta (varsinkin minulta koska olin se kiltti tyttö) täydellistä käyttäytymistä.
Ei hän onneksi aina ollut tälläinen mutta se oli toisaalta myös vaikeaa koska ei voinut tietää milloin raivoaminen alkaa eli elämä oli ennalta arvaamatonta ja tämä oli lapsen psyykelle varmasti aika haitallista. Silti näitä tarinoita lukiessani ajattelin että minulla on ollut kuitenkin melko hyvä lapsuus kun ei ole niin huonosti asiat kuin joillakin kirjoittajilla. Halaus ja voimia jokaiselle joka kokee ettei ole ollut välittäviä vanhempia! - -tytär-
vieläkin se pelokas kirjoitti:
Järkyttäviä tarinoita täällä. Itselläni on (omasta mielestäni, en ole lääkäri) narsistinen äiti joka oli enimmäkseen henkisesti pahonipitelevä, sai raivokohtauksia ja mustasukkaisuutta oli myös. Joskus tuntui siltä että mitään ei saa tehdä tai koskaan ei ole tarpeeksi hyvä vaikka olisi kuinka kiltti ollut. Itse hän ei aina huolehtinut edes perusasioista kuten siivous ja ruuanlaitto mutta odotti lapsilta (varsinkin minulta koska olin se kiltti tyttö) täydellistä käyttäytymistä.
Ei hän onneksi aina ollut tälläinen mutta se oli toisaalta myös vaikeaa koska ei voinut tietää milloin raivoaminen alkaa eli elämä oli ennalta arvaamatonta ja tämä oli lapsen psyykelle varmasti aika haitallista. Silti näitä tarinoita lukiessani ajattelin että minulla on ollut kuitenkin melko hyvä lapsuus kun ei ole niin huonosti asiat kuin joillakin kirjoittajilla. Halaus ja voimia jokaiselle joka kokee ettei ole ollut välittäviä vanhempia!Minun varsinainen välienkatkaisu johtui lopulta siitä. Kun olin vanhempaani käynyt auttamassa useamman päivän ajan siivouksessa ja kaikessa muussa mahdollisessa kotityössä. Oli pakastimeen tehty valmisruuat ja pyykätty ja pesty. Kun kaikki oli lopulta valmista. Vanhempani *kimpaantui*, kuin tyhjästä. Ensin hän haukkui minut mielisairaaksi ja lopuksi näytti minulle paljasta takapuolta *kiitokseksi*.
Silloin päätin, että tämä nyt oli sitten tässä. Ilmaiset siivoamiset ja muut avustavat työ saavat loppua tähän, minun osaltani.
En todellakaan tiedä, kuka hänelle käy nykyään siivoamassa. Siivoajat tuntuu vaihtuvan tiuhaan tahtiin. Ja kalliiksi tuntuu tulevan. Mutta, se ei ole enää minun murheeni. Hän itse teki valintansa ja siinä pysytään.
- Ilkeän äidin tytär
Sitä mietin usein itse, että mitä ihmettä tuollainen lannistava ja vähättelevä vanhempi saa lapsensa kiusaamisesta ja ilkeilyistä. Mitä sairasta tyydytystä se voi kenellekään tuottaa. Itse yritän katkaista välit vanhempiini, mutta velvollisuuden tunto saa aina vain antamaan anteeksi kerta toisensa jälkeen.
- mitta täynnä
Älä anna velvollisuudelle enää lisää tilaa vaan ala vihdoin elää omaa elämääsi.
Niin mikäkin tein. Aikani yritin tulla toimeen mutta ei niin ei. Luovuta niin saat paremman olon. - -tytär-
Kait se on jokin käsittämätön pahansuopuus. Tätä narsismi-ilkeyttä ei voi ymmärtää mitenkään. Ja turha kärsiä syyllisyyttä siitä, että ne ovat sinun vanhemmat. Eikös se ole näin, että heillä on vanhempina, myös velvollisuuksia omaa lasta kohtaan? Syytönhän sinä olet syntymääsi.Vanhempia ei voi valita.
Kyllä minäkin vielä ajottain kärsin syyllisyyttä tästä asiasta. Mutta paras konsti on silloin ajatella niitä viimeaikaisia edesottamuksia, sieltä vanhemman puolelta. Se saa taas jalat maahan. Nimittäin narsisti ei koskaan muutu. Suojele sinä itseäsi. Kamalaa sanoa, että lapsen täytyy suojella itseään omilta vanhemmilta. Mutta näin se ikävä kyllä on.
- Dukes 3
no se vielä meni mustan huumorin piikkiin kun ruumisarkuntekokehotuksia tuli sytostaattihoitojen viimeisellä jaksolla. Mutta kun haukuttiin lapset ja puoliso ja syöpätautisen elefantin pitäisi kuulemma pysyä petissä ja on kylähulluja ym. niin tässä vaiheessa on mitta loppuiäksi perheelläni täynnä. Oma elo kun ei ihan normimittaiseksi taida mennä. Ja kyseinen henkilö vielä pitää itseään fiksuna
Ilmankos ei ystäviä eikä enää tuttaviakaan siellä käy... - oma tarinani
Itselläni on ikäviä kokemuksia lapsuudesta. Pitkään yritin pitää normaaleja suhteita lähisukuun, mutta virtahepo oli aina läsnä. Opiskeluaikana meinasi mielenterveys pettää. Vasta kun sain oman lapsen, ymmärsin täysin, miten huonosti minua oli kohdeltu. Ymmärsin, että äidin tehtävähän on suojella lasta. Minua ei oltu suojeltu. On helpottanut paljon, kun olen minimoinut kanssakäymisen vanhempieni ja sisarusteni kanssa. Saatan joskus soittaa, meillä saa joku käydä, mutta itse en enää entiseen kotikaupunkiin mene. Helppoa, kun ei asu samassa kaupungissa.
- Epätoivonen88
Kuullostaa niin tutulta.. Auttakakaa mua! olen 26 vuotias isosisko on mua 6 vuotta vanhempi se sen mustasukkasuus on mennyt niin sairaanloiseksi että se tiesi mun facebook tunnukset hän on stalkannu mua ties kuinka kauan vaikka hän ei tunne mun kavereita niin tosi huolestuttavaa että hänen pitää olla perillä mun asioista. Sitten se luulee että pelehdin sen miesten kaa vaikka ei tulis mieleen koskee niihin pitkällä tikullakaan. Se on ollu aina kateellinen mulle pienestä asti en tiä miks varmaan johtuu kun me ollaan avioerolapsia mutta en olis ikinä voinut uskoa että 32 vuotias käyttäytyy niinkuin 15 vuotias kakara. Jos kysyn häneltä jotain ihan asiallisesti niin saan kuulla aina nälvintää yrittää aina muiden antaa musta semmosen kuvan että oon vajaaälynen vaikka tekee ittestään aika naurunalasen.. pitäiskö sille sanoo suoraan et hakee apua vai mitä täs tekis oon harkinnut että katkasen välit kokonaan varmaan niin päästäisiin molemmat helpommalla. Siskolla on vakituinen työ ja hän on perus terve ja mä oon asunnoton ja mullon vaikee masennus en ymmärrä mistä moinen mustasukkasuus!
- ertyui
Suosittelen kaikille, että laittakaa välit tuollaiseen ihmiseen poikki mahdollisimman nopeasti. Itse siedin vittuilua lähisukulaiselta niin kauan kuin asuin hänen kanssaan samassa talossa. Kun muutin pois, en ole ollut tekemisissä hänen kanssaan ollenkaan, enkä aio olla enää koskaan. Tämän seurauksena en ole väleissä toisen vanhempani muidenkaan sukulaisten kanssa, mutta pidän sitä pienenä hintana mielenrauhasta.
Sukulaiset pitävät minua kaiken pahan alkuna, koska tämä yksi on valehdellut ja haukkunut minua, ja läheisiäni, heille koko elämäni ajan samoin kuin kaikille muille tuntemilleen ihmisille. Mitään syytä siihen en ole antanut, vaan aikani yritin käyttäytyä häntä kohtaan kohteliaasti ja pysyä väleissä, kunnes lopulta totesin elämäni olevan helpompaa, kun lakkaan yrittämästä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 417014
- 323948
- 463367
- 402959
- 172736
- 372238
- 162196
- 412153
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons472107- 402068