Fotoni on sähkömagneettisen energian välittäjäkvantti. Niitä on ilma väärällään.
0Äänestä
Kvantit
Kvantteja löytyy kaikkialta, mutta jotta kvanttitietokoneestasi olisi laskennallista hyötyä sen täytyy täyttää tietyt ehdot. Laskennassa käytettävät kvantit täytyy pystyä eristämään täydellisesti muusta universumista laskennan ajan. Laskenta perustuu valittujen kvanttien (kubittien) valittujen kvanttiominaisuuksien käyttöön. Laskentateho perustuu lomittumiseen, joten tarvitset ainakin kaksi kvanttia. Mitä enemmän laitteessasi on kubitteja, sitä enemmän laitteestasi saadaan potentiaalisesti ulos laskentatehoa. Toisaalta, mitä enemmän niitä on, sitä vaikeampaa on estää kvanttimekaaninen dekoherenssi, joka estää hyödyllisen laskentatuloksen muodostumisen. Kubitteina voivat toimia esimerkiksi fotonien polarisaation suunnat, helium-atomien elektronien spinit tai beryllium-ionien sisäiset tilat. Tarvitset lisäksi mm. jäähdytyslaitteiston ja mekanismit, joilla spinit tai muut käytettävät kvanttitilat saadaan alustettua ja luettua.
0Äänestä
Heh !
>
Ei kai sentään ihan noin kovat vaatimukset ole ? Eiköhän riitä, ettei kvantteihin vaikuta ympäröivästä laskentaan vaikuttavia ilmiöitä.
0Äänestä
Kvantit
Heh ! kirjoitti:
>
Ei kai sentään ihan noin kovat vaatimukset ole ? Eiköhän riitä, ettei kvantteihin vaikuta ympäröivästä laskentaan vaikuttavia ilmiöitä.
Tarkemmin ilmaisten, täytyy pystyä estämään se, että laskennassa käytettävät kvantit vuorovaikuttaisivat ympäristönsä kanssa termodynaamisesti palautumattomalla tavalla laskennan aikana. Kubittien, eli laskennassa käytettävien kvanttien valittujen mitattavien ominaisuuksien aaltofunktiot kuvaavat niiden todennäköisyysamplitudeja. Dekoherenssin tapahtuessa noiden aaltofunktioiden arvot eivät enää kuvasta tarkoitetulla tavalla vain kvanttimekaanisen lomittumisen vaikutuksia, vaan niihin vaikuttaa hallitsemattomalla tavalla myös ympäristön kanssa vuorovaikuttaneen kvantin tai kvanttien välitön ympäristö. Eri toteutustekniikat ja erilaiset eristyksen asteet tuottavat erilaisia keskimääräisiä ns. dekoherenssiaikoja. Käytännön kannalta hyödyllisen laskennan kannalta siedettävän pitkän dekoherenssiajan tuottaminen on haasteellista. Laskenta tulee suorittaa tuossa ajassa, paitsi tietyin edellytyksin siinä tapauksessa, että käytössä on ns. kvantti-virheenkorjaus, jolloin suurta osaa kubiteista käytetään virheenkorjaustehtäviin.
0Äänestä
Heh !
Kvantit kirjoitti:
Tarkemmin ilmaisten, täytyy pystyä estämään se, että laskennassa käytettävät kvantit vuorovaikuttaisivat ympäristönsä kanssa termodynaamisesti palautumattomalla tavalla laskennan aikana. Kubittien, eli laskennassa käytettävien kvanttien valittujen mitattavien ominaisuuksien aaltofunktiot kuvaavat niiden todennäköisyysamplitudeja. Dekoherenssin tapahtuessa noiden aaltofunktioiden arvot eivät enää kuvasta tarkoitetulla tavalla vain kvanttimekaanisen lomittumisen vaikutuksia, vaan niihin vaikuttaa hallitsemattomalla tavalla myös ympäristön kanssa vuorovaikuttaneen kvantin tai kvanttien välitön ympäristö. Eri toteutustekniikat ja erilaiset eristyksen asteet tuottavat erilaisia keskimääräisiä ns. dekoherenssiaikoja. Käytännön kannalta hyödyllisen laskennan kannalta siedettävän pitkän dekoherenssiajan tuottaminen on haasteellista. Laskenta tulee suorittaa tuossa ajassa, paitsi tietyin edellytyksin siinä tapauksessa, että käytössä on ns. kvantti-virheenkorjaus, jolloin suurta osaa kubiteista käytetään virheenkorjaustehtäviin.
>
Jep, juuri tätä tarkoitin.
0Äänestä
Heh !
>
Jos Sinulla on vaikeuksia tietää, mistä kvantteja voisi löytyä, niin tuskin kannattaa ainakaan henkeään pidätellen odotella kvanttitietokoneesi valmistumista.
0Äänestä
Kvanttitrokari
Minulla olisi melkoinen kasa vähän käytettyjä kvantteja. Ota yhteyttä, niin voisin luopua niistä sopuhintaan.
0Äänestä
piruharakka
Ei tarvitse etsiä kvantteja kaukaa. Niitä on siinä sinun omalla koneellasikin vino pino. Melkoinen kvanttitietokone siis.
0Äänestä
87g07676
Alkeisvaraustahan voi kai pitää sähkövarauksen kvanttina, vaikka SM-kentän kvantti onkin fotoni. Kvantteja on niin, että hyvä kun sekaan mahtuu.
0Äänestä
piruharakka
87g07676 kirjoitti:
Alkeisvaraustahan voi kai pitää sähkövarauksen kvanttina, vaikka SM-kentän kvantti onkin fotoni. Kvantteja on niin, että hyvä kun sekaan mahtuu.
Juu, näin on - sillä nykytieteen mukaan kaikki koostuu kvanteista.
0Äänestä
87g07676
piruharakka kirjoitti:
Juu, näin on - sillä nykytieteen mukaan kaikki koostuu kvanteista.
Voitko täsmentää? Tietääkseni protonin massasta 99% on sidosenergioita, jotka varmasti koostuvat kvanteista. Entä se viimeinen prosentti, joka muodostunee kvarkkien massasta? Toki sekin voidaan purkaa energiaksi ekvivalentista massa-energiasta. Vai voidaanko kvarkkia jakamattomana pitää itsessään jossain mielessä kvanttina.
Vaikka en fyysikko olekaan, en sentään ajattele kvarkkeja biljardipalloina. Minulle rajanveto materian ja energian välillä alkaa vaan tuolla kohtaa hämärtyä.
0Äänestä
piruharakka
87g07676 kirjoitti:
Alkeisvaraustahan voi kai pitää sähkövarauksen kvanttina, vaikka SM-kentän kvantti onkin fotoni. Kvantteja on niin, että hyvä kun sekaan mahtuu.
"Alkeisvaraustahan voi kai pitää sähkövarauksen kvanttina, vaikka SM-kentän kvantti onkin fotoni. Kvantteja on niin, että hyvä kun sekaan mahtuu".
Asia ei ole näin. Sähkövaraus on kylläkin (erään) kentän kvantti mutta se ei ole mikään "sähkövarauksen kvantti". Sähkövaraushan ei ole kenttä vaan kentän säilyvä suure, joka on ominainen kentille. Jokaista kenttää vastaa tällainen säilyvä varaus, esimerkkinä juuri sähkövaraus. Mutta on toisenlaisiakin "varauksia", kuten kvarkkien "värit".
0Äänestä
piruharakka
87g07676 kirjoitti:
Voitko täsmentää? Tietääkseni protonin massasta 99% on sidosenergioita, jotka varmasti koostuvat kvanteista. Entä se viimeinen prosentti, joka muodostunee kvarkkien massasta? Toki sekin voidaan purkaa energiaksi ekvivalentista massa-energiasta. Vai voidaanko kvarkkia jakamattomana pitää itsessään jossain mielessä kvanttina.
Vaikka en fyysikko olekaan, en sentään ajattele kvarkkeja biljardipalloina. Minulle rajanveto materian ja energian välillä alkaa vaan tuolla kohtaa hämärtyä.
"Voitko täsmentää? Tietääkseni protonin massasta 99% on sidosenergioita, jotka varmasti koostuvat kvanteista".
Tarkoittanet noilla "sidosenergioilla" sitä energiaa, joka on vahvan ydinvoiman välittäjä-kvanteilla? Protoni on melkoinen sekameteli-soppa, joka koostuu kvarkeista ja gluoneista, joista jälkimmäisillä tarkoittanet sitä sidosenergiassa olevaa massaa. Kvantteja ne ovat kaikki tyynni kuitenkin.
0Äänestä
Heh !
piruharakka kirjoitti:
"Voitko täsmentää? Tietääkseni protonin massasta 99% on sidosenergioita, jotka varmasti koostuvat kvanteista".
Tarkoittanet noilla "sidosenergioilla" sitä energiaa, joka on vahvan ydinvoiman välittäjä-kvanteilla? Protoni on melkoinen sekameteli-soppa, joka koostuu kvarkeista ja gluoneista, joista jälkimmäisillä tarkoittanet sitä sidosenergiassa olevaa massaa. Kvantteja ne ovat kaikki tyynni kuitenkin.
>
Varmasti kun kuitenkin kaikki voidaan käsittää energiaksi, niin välttämättäkin energia voidaan jakaa kvanteiksi, mutta mutta tuossa nyt kysyttiin, mikä kvantti on kvarkki. Sen kysymyksen kiersit.
No, ilmeisesti sitä ajatellaan niin, että kvarkki on värivoiman kvantti.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Fotoni on sähkömagneettisen energian välittäjäkvantti. Niitä on ilma väärällään.
Kvantteja löytyy kaikkialta, mutta jotta kvanttitietokoneestasi olisi laskennallista hyötyä sen täytyy täyttää tietyt ehdot. Laskennassa käytettävät kvantit täytyy pystyä eristämään täydellisesti muusta universumista laskennan ajan. Laskenta perustuu valittujen kvanttien (kubittien) valittujen kvanttiominaisuuksien käyttöön. Laskentateho perustuu lomittumiseen, joten tarvitset ainakin kaksi kvanttia. Mitä enemmän laitteessasi on kubitteja, sitä enemmän laitteestasi saadaan potentiaalisesti ulos laskentatehoa. Toisaalta, mitä enemmän niitä on, sitä vaikeampaa on estää kvanttimekaaninen dekoherenssi, joka estää hyödyllisen laskentatuloksen muodostumisen. Kubitteina voivat toimia esimerkiksi fotonien polarisaation suunnat, helium-atomien elektronien spinit tai beryllium-ionien sisäiset tilat. Tarvitset lisäksi mm. jäähdytyslaitteiston ja mekanismit, joilla spinit tai muut käytettävät kvanttitilat saadaan alustettua ja luettua.
>
Ei kai sentään ihan noin kovat vaatimukset ole ? Eiköhän riitä, ettei kvantteihin vaikuta ympäröivästä laskentaan vaikuttavia ilmiöitä.
Tarkemmin ilmaisten, täytyy pystyä estämään se, että laskennassa käytettävät kvantit vuorovaikuttaisivat ympäristönsä kanssa termodynaamisesti palautumattomalla tavalla laskennan aikana. Kubittien, eli laskennassa käytettävien kvanttien valittujen mitattavien ominaisuuksien aaltofunktiot kuvaavat niiden todennäköisyysamplitudeja. Dekoherenssin tapahtuessa noiden aaltofunktioiden arvot eivät enää kuvasta tarkoitetulla tavalla vain kvanttimekaanisen lomittumisen vaikutuksia, vaan niihin vaikuttaa hallitsemattomalla tavalla myös ympäristön kanssa vuorovaikuttaneen kvantin tai kvanttien välitön ympäristö. Eri toteutustekniikat ja erilaiset eristyksen asteet tuottavat erilaisia keskimääräisiä ns. dekoherenssiaikoja. Käytännön kannalta hyödyllisen laskennan kannalta siedettävän pitkän dekoherenssiajan tuottaminen on haasteellista. Laskenta tulee suorittaa tuossa ajassa, paitsi tietyin edellytyksin siinä tapauksessa, että käytössä on ns. kvantti-virheenkorjaus, jolloin suurta osaa kubiteista käytetään virheenkorjaustehtäviin.
>
Jep, juuri tätä tarkoitin.
>
Jos Sinulla on vaikeuksia tietää, mistä kvantteja voisi löytyä, niin tuskin kannattaa ainakaan henkeään pidätellen odotella kvanttitietokoneesi valmistumista.
Minulla olisi melkoinen kasa vähän käytettyjä kvantteja. Ota yhteyttä, niin voisin luopua niistä sopuhintaan.
Ei tarvitse etsiä kvantteja kaukaa. Niitä on siinä sinun omalla koneellasikin vino pino. Melkoinen kvanttitietokone siis.
Alkeisvaraustahan voi kai pitää sähkövarauksen kvanttina, vaikka SM-kentän kvantti onkin fotoni. Kvantteja on niin, että hyvä kun sekaan mahtuu.
Juu, näin on - sillä nykytieteen mukaan kaikki koostuu kvanteista.
Voitko täsmentää?
Tietääkseni protonin massasta 99% on sidosenergioita, jotka varmasti koostuvat kvanteista. Entä se viimeinen prosentti, joka muodostunee kvarkkien massasta? Toki sekin voidaan purkaa energiaksi ekvivalentista massa-energiasta. Vai voidaanko kvarkkia jakamattomana pitää itsessään jossain mielessä kvanttina.
Vaikka en fyysikko olekaan, en sentään ajattele kvarkkeja biljardipalloina. Minulle rajanveto materian ja energian välillä alkaa vaan tuolla kohtaa hämärtyä.
"Alkeisvaraustahan voi kai pitää sähkövarauksen kvanttina, vaikka SM-kentän kvantti onkin fotoni. Kvantteja on niin, että hyvä kun sekaan mahtuu".
Asia ei ole näin. Sähkövaraus on kylläkin (erään) kentän kvantti mutta
se ei ole mikään "sähkövarauksen kvantti". Sähkövaraushan ei ole kenttä vaan
kentän säilyvä suure, joka on ominainen kentille. Jokaista kenttää vastaa tällainen säilyvä varaus, esimerkkinä juuri sähkövaraus. Mutta on toisenlaisiakin "varauksia", kuten kvarkkien "värit".
"Voitko täsmentää? Tietääkseni protonin massasta 99% on sidosenergioita, jotka varmasti koostuvat kvanteista".
Tarkoittanet noilla "sidosenergioilla" sitä energiaa, joka on vahvan ydinvoiman välittäjä-kvanteilla? Protoni on melkoinen sekameteli-soppa, joka koostuu
kvarkeista ja gluoneista, joista jälkimmäisillä tarkoittanet sitä sidosenergiassa olevaa massaa. Kvantteja ne ovat kaikki tyynni kuitenkin.
>
Varmasti kun kuitenkin kaikki voidaan käsittää energiaksi, niin välttämättäkin energia voidaan jakaa kvanteiksi, mutta mutta tuossa nyt kysyttiin, mikä kvantti on kvarkki. Sen kysymyksen kiersit.
No, ilmeisesti sitä ajatellaan niin, että kvarkki on värivoiman kvantti.