Mieheni joutuu matkustamaan työnsä vuoksi monta kertaa kuussa, tuolloin anoppi ilmestyy vahtimaan minua. Olen nähnyt kuinka se saattaa parikin kertaa illassa ilmestyä autollaan parkkipaikalle jonne näen suoraan keittiön ikkunasta. Se ei tule sisälle vaan katsoo onko autoni paikalla ja ajaa pois.
Kerran piruuttani vein auton tutuille säilöön ja menin keittiöön. Siinä sitten kuuntelin rauhassa musiikkia ja olin netissä. Kun vahti tuli paikalle pistin puhelimen äänettömälle. Sitten kuikuilin keittiön ikkunasta reaktiota. Tulihan sitä. Vahti tuli kiireesti oven taakse pimpottelemaan, olin vain hiljaa ja sitten alkoi soitot, en vastannut. Ehti soittamaan seitsemän kertaa illan aikana. Lopulta mieheni soitti kun anoppi oli "hädissään" kun ei saanut minuun yhteyttä. Sanoin suoraan mistä oli kyse.
Ongelma onkin ettei mieheni käske sen lopettamaan. Tuollainen vahtiminen on naurettavaa enkä ole koskaan antanut siihen aihetta.
Menimme keväällä naimisiin eikä tuollaista touhua vielä ennen häitä ollut tai en sitä vain huomannut. Kuulinkin asiasta vasta toiselta talon asukkaalta joka kertoi kuinka vihreä auto pyörii siellä illalla.
Mitä pitäisi tehdä? Näinkö nopeasti se liitto loppuu kun mies hyväksyy äitinsä käytöksen?
Kerran piruuttani vein auton tutuille säilöön ja menin keittiöön. Siinä sitten kuuntelin rauhassa musiikkia ja olin netissä. Kun vahti tuli paikalle pistin puhelimen äänettömälle. Sitten kuikuilin keittiön ikkunasta reaktiota. Tulihan sitä. Vahti tuli kiireesti oven taakse pimpottelemaan, olin vain hiljaa ja sitten alkoi soitot, en vastannut. Ehti soittamaan seitsemän kertaa illan aikana. Lopulta mieheni soitti kun anoppi oli "hädissään" kun ei saanut minuun yhteyttä. Sanoin suoraan mistä oli kyse.
Ongelma onkin ettei mieheni käske sen lopettamaan. Tuollainen vahtiminen on naurettavaa enkä ole koskaan antanut siihen aihetta.
Menimme keväällä naimisiin eikä tuollaista touhua vielä ennen häitä ollut tai en sitä vain huomannut. Kuulinkin asiasta vasta toiselta talon asukkaalta joka kertoi kuinka vihreä auto pyörii siellä illalla.
Mitä pitäisi tehdä? Näinkö nopeasti se liitto loppuu kun mies hyväksyy äitinsä käytöksen?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Oletko varma, ettei miehesi ole pyytänyt anoppia vahtimaan?
En ole varma. Tuntuu vain oudolle kun en ole antanut mitään aihetta epäluuloon. Luulin että tunnen mieheni eikä tuo kuulosta sen touhulta. Mutta ei se myöskään ole saanut äitiään lopettamaan tai edes vaatinut sitä niin että olisin kuullut.
Oletko itse sanonut anopille, että lopettaa kyttäämisen?
Jotenkin tuntuu, että miehesi on pyytänyt häntä vahtimaan sinua.
Niin tai näin, normaalia tuo ei ole.
Miehes on nysväke anoppinsa tossun alla elävä loinen. Voiks tuollainen nössykkä muka päästä naimisiin joka ei uskalla edes sanaa sanoa anopille. Hae lähestymiskielto anopille jos miehes ei saa sitä lopettamaan.
Sun kuuluu itse sanoa anopille kaapin paikan. Käske kylmästi olla vahtimatta sinua. Tai vaihtoehtoisesti et vaan välitä siitä. Jollei anopilla ole elämässään muuta sisältöä niin ei ne sun murheitas ole. Elät kuin ennenkin, tulet ja menet miten lystäät. Hanki harrastuksia, omia menoja, väliäkö sillä jos anopilla menee siitä pakka sekasin.
On se sääli ettei anopilla ole parempaa tekemistä.
Voisit vihjaista anopillesi "stalkkerista", onhan jo naapuritkin huomanneet. "Kuka mahtaa olla? Pitäiskö ilmoittaa poliisille? Epäilyttävä auto..."
Eihän tässä muu auta kun ottaa anoppi puhutteluun. En olisi tahtonut rikkoa välejä heti avioliiton alusta mutta ei muu auta. Tosin ei tässä selvästi muutenkaan hyvät välit ole.
Heitä sitä anoppia omenoilla jos se tulee kyyläämään. Eihän teillä ole mitään välejä, se selvästi vihaa sua kun kyttää joten puhuminen ei pahenna teidän välejä, korkeintaan parantaa.
Onpa erikoinen anoppi. Ovatko he edelleen apen kanssa yhdessä/elääkö appi?
On kyllä erittäin kummallista käytöstä. En osaa edes kuvitella mihin tilanne etenee, jos saatte lapsia....
Ei elä appi. Kyllä sillä kuitenkin on useita lapsia ja kaikki asutaan samassa kaupungissa joten ei se yksin ole.
En uskalla lapsia hankkia ainakaan useisiin vuosiin, pitää katsoa miten tässä mennään. Onko anoppi se jota mies kuuntelee, jos on niin erohan siitä tulee. Hyvä kun ei ole lapsia ehtinyt tehdä.
Pakko sanoa, että olen onnekas anoppini suhteen. Kumpikin ymmärtää mitä ovat "rajat". Tilanteesi tuntuu todella hirvittävältä. Ulkopuolisena on tietysti helppo sanoa, että "älä välitä", mutta kyllähän tuollaista on oikeasti vaikea ohittaa tuosta vaan.
Jos otat puheeksi, anoppi voi suuttua ja pitää sinua vainoharhaisena. Tai keksiä perusteluita, että haluaa varmistaa että sinulla on kaikki hyvin tms. Oikeasti tuollainen käytös ei ole normaalia. Miehesi tuskin tajuaa tilanteen absurdiutta sinun kertomanasi. Olet jotenkin liian lähellä. Uskon kuitenkin, että jos voisit puhua asiasta siten, että läsnä on myös joku muu (esim. miehen kaveri), niin miehesi kuulisi asian ulkopuolisen korvin ja tajuaisi että noin ei voi mennä.
En myöskään jaksa uskoa, että miehesi olisi asiasta tietoinen (eli että olisi rohkaisuut anoppia). Se olisi jo niin sairasta, että tuollaisen piirteen olisit huomannut jo paljon ennen avioitumista. Todennäköisesti anoppisi on lukenut miten avioliitot kariutuu ja naiset on uskottomia siinä kuin miehetkin ja on nyt jotenkin sukeltanut elämään teidän elämäänne.
Onko anopilla muita poikia tai onko miehesi kuopus? Tapahtuuko tuollaista muiden miniöiden/vävyjen kyttäämistä? Oletteko puhuneet siitä muiden kanssa?
Minun mies on ainoa poika, sitten sillä on kaksi tyttöä.
Olen kysynyt muilta siitä ja aika vaikea tapaushan se on, mutta ei mitään kyttäystä ole tapahtunut. Minua se kyttää varmaan juuri siksi että mieheni on pois kotoa työmatkoilla, muut sen lapsista ovat joka päivä miehiensä kanssa.
En myöskään usko enää että mieheni olisi asian takana, vaikka ensin harkitsin sitäkin vaihtoehtoa.
En nyt välttämättä tarkoita että sun pitäisi välejä rikkoa. Voi sen keskustelun ihan asiallisesti esittää ensin. Jos ei mene anopilla jakeluun niin sitten pitää ottaa asia kovempaan käsittelyyn.
Kyllä minulta oli palanut hihat heti enskättelyssä jos oma anoppini olis käyttäytynyt tuollain. Ja sit pitää miettiä mitä sen käytöksen takana mahdollisesti on?
Miehesi tuskin tulee tekemään asian eteen yhtään mitään.
Eli kysymys miksi hän tekee näin ja kerrot myös ettet pidä siitä kyttäämisestä.
Anopin motiiveja en mene arvuutteleman kun en henkilöä tunne. Voi olla vaikka mitä tahansa.
Jos miehesi ei tee mitään, hyväksyy hän anopin käytöksen. Loogisesti ajatellen voi siis olla mahdollista, että anoppia on pyydetty vahtimaan. Minä pitäisin tuollaista erittäin alentavana ja nöyryyttävänä. En yksinkertaisesti hyväksyisi tilannetta. Ja miehen pitää olla puolellasi.
Ensi viikonloppuna ollaan menossa yhdessä kesämökille, minä, mieheni, anoppi ja muut kaksi sen siskoa perheineen. Aion siellä etsiä tilaisuuden tämän asian läpikäymiselle, ottamatta kumminkaan mieheni siskoja siihen mukaan. Katsotaan miten käy. Siellä pitää sen miehen tuoda kantansa esille tai on edessä ainakin väliaikainen asumisero.
Kunhan ensin vedät 3 promillen kännit alle.
No ei kyllä kannattais muiden seurassa alkaa sitä juttua puimaan vaan kysy siltä kahden kesken miks se kyylää vaikka se tuskin haluaa puhua.
Älä välitä koko akasta, sen häpeä,kun tollasta tekee, tosi nolo!!!! Mutta anna olla,elä niinkuin elät ja jätä Se noloilemaan yksin...älä uhraa energiaasi moiseen sekoon!!
Ajattelinkin jutella silloin kun muut on pois. Sillä alueella on paljon tekemistä. Ollaan ennenkin oltu mökillä ja ollaan yleensä vasta illalla kaikki koolla. Päivällä ehtii jutella ihan kahdestaan.
No miten kävi, tuliko selvyyttä asiaan?
Miten se anoppi perusteli asiaa?
Selvisi että mieheni oli itse vahtia pyytänyt. Ei kuulemman luota että en pettäisi kun saan ilman valvovaa silmää olla.
Muutin nyt väliaikaisesti vanhempieni luokse, asuvat onneksi samassa kaupungissa. Pitää katsoa miten tässä käy.
Sanoi vain että teki niinkuin poikansa pyysi. Ja ei minun mies sitä kieltänytkään vaan tunnusti kun en ensin meinannut anoppia uskoa.
No huh huh!
Jotenkin tuttua omasta menneisyydestäni vaikka kuitenkin ilmeni eri tavalla.
Hyvä että et hyväksy asiaa ihan noin vain.
Pieni miettiminen on nyt paikallaan teille molemmille.
Toivottavasti saatte asianne kuntoon. Luottamus on parisuhteen tärkein kulmakivi.
No niin, asia oli sitten juuri niin, kuin alunperin uumoilinkin.
Aika noloa, että mies menee tuollaista pyytämään. Vaan eipä kulje ihan täysillä valoilla myöskään anoppi, joka pyynnöstä lähtee vakoilemaan.
Tulee jotenkin mieleen eksäni. Tämä tapahtui lankapuhelinten aikaan: kun mies oli poissa, puhelin alkoi kummasti soida useita kertoja illassa. Miehen äiti ja sisko siellä kyselivät, mitä kuuluu. Muuten eivät soitelleet.
Kerran sitten kokeilin, miten käy, kun jätän vastaamatta. Vastaaja täyttyi anopin "huolestuneista" viesteistä ja jonkin ajan kuluttua mies tuli kotiin, kun hänen menonsa oli "peruuntunut".
Jälkeenpäin harmittelen, etten tajunnut lopettaa liittoa jo tuolloin. Lähdin vasta, kun mies ekan kerran mustasukkaisuuspäissään kävi käsiksi.
kiitos kun kerroit miten asia eteni. Tämä on niin erikoinen juttu, että on vaikea uskoa.
Teit oikein kun lähdit vanhemmillesi. Onko miehenpuolelta ollut muutoin havaittavissa mustasukkaisuutta, vai piilottaako hän sen noin hyvin?
Jos teillä olisi nyt lapsi, tilanne pahenisi seuraavalle tasolle.
Tuo anopin osallisuus myös on erikoista. Ensin ajattelin että voi johtua siitä, että äiti suojelee ainoaa poikaansa, mutta... Poika on pyytänyt? Itse ainakin puhuisin omalle pojalleni vakavasti, jos tuollaista ehdottaisi. Missä miehesi itsetunto oikein on? Ei kai kukaan nyt naimisiin mene muuten vaan?
Miten vanhempasi ovat asiaan suhtautuneet? Mielestäni tarvitset nyt kaiken tuen, ei vähättelyä muttei myöskään paisuttelua.
On se aina ollut hieman mustasukkainen mutta kohtuullisissa määrin.
On pakko myöntää että menimme liian nopeasti naimisiin. Ehdittiin seurustella vähän yli vuoden kun se odottamatta kosi. Ajattelin tuolloin että mitä tässä odottelemaan kun hyvä mies on löytynyt. Onneksi ei sentään ehditty lapsia tehdä. Nyt en voi edes kuvitella kuinka se reagoisi kun joutuisi jakamaan minut lapsen kanssa.
Varmaan se nopea kosiminen liittyi jotenkin sen heikohkoon itsetuntoon. Samoin äitinsä saaminen mukaan. Tosin anopilla on muutenkin vaikea luonne ja se suhtautuu ikävästi lastensa puolisoihin.
Väkivaltaisesta miehestä ei kumminkaan ole kyse.
Minun vanhemmat itse ehdotti että nyt on parempi muuttaa niiden luo, eivät kumminkaan olleet niin järkyttyneitä kuin olisin olettanut. Kaipa ne olivat arvelleet että pikaliitolla voi olla lyhyt loppu. Jos tämä nyt loppu on koska en voi tuollaisen miehen kanssa olla. Jotenkin tulee mieleen tuollaisista miehistä perhesurmat vaikka mitään väkivaltaa ei ole koskaan ollut. Riitojen yhteydessä se ei edes huuda vaan muuttuu hiljaiseksi.
Vanhempasi ovat fiksuja, eivät halua järkyttää sinua omilla pohdinnoillaan. Samalla he osoittavat toiminnallaan olevansa fiksuja ihmisiä ja antavat sinulle tilaa.
Turhaan syytät itseäsi pika-avioliitosta. Jos olette seurustelleet vuoden ennen kosintaa, niin en pidä tuota pika-avioliittona. Ihan normaalia.
Tunteita varmaan on puolin ja toisin edelleen olemassa. Jos haluatte vielä jatkaa avioliittoa, on syytä kipin kapin siirtyä yhdessä parisuhdeasiantuntijalle. Epämielyttävä totuus on kuitenkin se, että jos ihminen on pohjimmiltaan mustasukkaisuuteen taipuvainen, sin' et voi sitä muuttaa ja tialnne vain pahenee vuosien kuluessa. Väkivalta liittyy mustasukkaisuuteen ja ilmenee yleensä lasten myötä. Uskon että vanhempasi toiedostavat tämän.
Suhteenne on loppupeleissä melko tuore. Mieti jaksatko paikkailla suhdetta jo alusta alkaen. Muista ettei sinun tarvitse olla kenenkään ymmärtäjä ja ei varsinkaan puolison terapeutti. Aika raskaaksi elämä tulee, jos parisuhdetta täytyy terapoida jo 3 kk:n jälkeen.
Uskon että vanhempasi eivät ota dramaattista kantaa, koska tietävät että rakkauden voima on väkevä. Se saa ihmiset tekemään hulluja ratkaisuja ulkopuolelta katsottuna. Mutta suhde on aina kahden kauppa. Päädyt mihin tahansa, niin muista että valta on sinulla sen suhteen miten annat kohdella itseäsi.
Miksi sinä antaisit kohdella itseäsi noin?
Näin on. Olen tullut samaan tulokseen ettei se mustasukkaisuus katoa. Jos lapsia tulisi se vain pahentaisi tilannetta. Eiköhän se ero tule. Mies ei ole mitään katumusta osoittanut vaikka ollaan jo asiaa ehditty käsitellä yli viikon.
Mitä? Eikö mies häpeä käytöstään ja todella poikkeuksellista pyyntöään äidiltään? Miten ihmeessä hän on tämän perustellut?
Mitä anoppi on kommentoinut? Kai hän on ollut pahoillaan ja pyytänyt anteeksi?
Hienoa, jos kykenet pohtimaan asioita myös järkiperäisesti. Rakkaus on monesti sokea ja jos huomaat tässä vaiheessa asioita joita ulkopuoliset näkevät selvästi, olet todella kypsä ja tasapainoinen. Respect. Mustasukkaisuus on sairasua, joka vain pahenee ellei henkilö ITSE huomaa ja tunnusta onglemaa (itselleen) sekä hae siihen oikeasti apua asap.
Vääristynyt mustasukkaisuus valitettavasti monesti tulee opittuna lapsuudesta, jolloin muutos vaatii todellakin paljon työstöä. Jos anoppisi on lähtenyt tähän mukaan, niin malli saattaa olla hyvin vahva.
Kuvailemasi tukii jota olet saanut vanhemmiltasi vaikuttaa terveeltä esim. sen suhteen etteivät he ole dramatisoineet asiaa. Se osoittaa paljon vahvuutta ja tervehenkisyyttä eli se on se kivijalka, jonka myös sinä olet saanut elämääsi. Se kivijalka kannattaa sinua.
Voimia elämääsi, olet selviytyjä. Nuoruuden lyhytaikainen avioliitto ei määritä sinua, sinusta tulee netistä vahvempi. Muista että suurin osa miehistä ei toimi noin vaan ovat rakastavia, luotettavia ja luottavaisia kumppaneita.
Kiitos tuesta.
Ei ole anteeksipyyntöjä kuulunut kummaltakaan, pelkkää puolustelua. On kuulemman yleistä että puoliso pettää jos toinen joutuu olemaan kotoa pidempää poissa. Halusi kuulemman hankkia vain mielenrauhan varmistamalla että minä en niin tee.
Jos on ihan yleistä, että puoliso pettää, kun toinen ei ole paikalla, niin mitähän se kotoa pois oleva puoliso sitten mahtaa puuhailla?! Tulee väistämättä mieleen, jos pettämistä pitävät noin selvänä vaihtoehtona.
Mutta kun olet kerran noin kummallisesta kuviosta päässyt ajoissa pois, onnittele itseäsi ja pidä pääsi.
Sulla on pas.ka mies.