tarkoitus olisi hankkia työmatkoja ja ehkä kuntoiluakin varten hybridipyörä ja hintaluokka jotain -600 €.
Kumpaa suosittelisitte vasta-alkajalle Kona Dew Plus vai Crescent Atto?
Kumpaa suosittelisitte vasta-alkajalle Kona Dew Plus vai Crescent Atto?
Vastaukset 31
Vanhimmat
laitanpa vielä linkitkin näihin...
http://www.konastore.fi/product/19/kona-dew-plus-2014
http://www.crescent.fi/pyoramallisto/atto-24-v
Eipä näyttäisi laatueroja olevan. Ota se kumpi miellyttää enempi silmää, paras vaihtoehto on koeajaa molemmat ja valita sen perusteella.
tarkennan vielä että pyöräilyä tulee lähinnä kesäaikaan, talvella tuskin paljoakaan
konan tektro-jarrut ovat huonommat, muuten minun mielestä crescentiä parempi.
en jaksa uskoa, että kummastakaan on pidemmän päälle työmatkapyöräksi ainakaan ympäri vuoden.
Kyllä niistäkin loppusyksy - talvi - kevätajokit saa, kun vaihtaa renkaat ja stongan, ja laittaa lokasuojat.
Tollasilla fillareilla on v-mäinen ajella talvella ja liukkailla, kun p erse on ylhäällä ja kädet alhaalla. Painopiste on liikaa edessä. Tasapaino ja hallittavuus on huonompi kuin pyörässä, jossa otekorkeus (stonga) on ylempänä. Mutta sitähän eivät etukenopyöräilijät myönnä ;)
Raiser the bar ei varmaan ole ajanut paljonkaan pyörällä, jossa otekorkeus on alempana kuin satula, Omistan cyclocrossarin, jossa stonga n 10 senttiä alempana kuin satula. Olen ajanut syksyisin talvisin, keväisin crossirenkailla, nastoilla savessa, lumessa, jäällä vuosien varrella kymmeniä tuhansia kilometrejä ilman ongelmia.
"Tollasilla fillareilla on v-mäinen ajella talvella ja liukkailla, kun p erse on ylhäällä ja kädet alhaalla."
Kyllähän tuo satula nyt pakostikin stongaa korkeammalla ellei nyt ihan mummiksella ajele. Mun fillarit olisi aika koomisen näköisiä jos niissä olisi stonga ylempänä kuin satula ja ajo-asento itsessään olisi aika koominen. Se että tanko on alempana ei tarkoita että asento olisi etupainoinen eikä siinä käsien varassa todellakaan maata vaan enemmän bärseen.
Jos kehon paino on käsillä niin saattaapi olla tosi pieni runko.
Välillä näkee kun jengi ajelee satula ihan liian alhaalla, polvet varmaan tykkää pidemmän päälle sellaisesta kyykkypyöräilystä.
Eihän sitä muutamassa kymmenessä ajovuodessa opi pyörillä ja prätkillä ajamisesta mitään, ja onkin hyvä että nuoremmat neuvoo :D Vai mitä tuumaat, stonga5?
Tämä kiintoisa teksti löytyi äsken, kun nettiä selailin. Toistaa sen mitä kirjoitin.
Ajoasennosta:
http://www.fitlandia.fi/triatleetin-ajoasento-mita-ottaa-huomioon/
ja siitä poiminta:
"Lisäksi on vielä pidettävä mielessä se, että pyörä tulee myös hallita, eli liian etupainoinen asento vaikeuttaa pyörän hallintaa sekä tuo liikaa painetta käsille ja hartioille, eli vie rentoutta ajamisesta."
Ei liity asiaan. Triathlon-mittapuulla pysty ajoasento on arkipyöräilyn mittapuulla varsin matala.
"ja onkin hyvä että nuoremmat neuvoo"
Mistään neuvomisestahan ei tässä ole kyse. Ei noissa linkin pyörien ergonomiassa ajamista ajatellen minusta mitään ihmeellistä ole. Itse vedän talvet mtb:llä ja enpä tunne tarvetta laskea satulaa liukkauden takia. Lisäksi en sovella triatleetin ajoasentoa tuolla sohjossa/ lumessa. Prätkällä ajoa en linkittäisi fillarointiin ihan heti.
" eli liian etupainoinen asento vaikeuttaa pyörän hallintaa sekä tuo liikaa painetta käsille ja hartioille, eli vie rentoutta ajamisesta."
Mikään joka on "liian" ei ole hyvä ja tämä pätee myös liian korkeaan stongaan. Stonga voi olla satulaa alempana ilman että käsien päällä tulee maattua.
Makuasioita nämä aika pitkälle ja kukin tavallaan.
Raise the bar: totta kai siihen pyörään kannattaa hankkia talveksi nastat, mutta jo kesäksi ne lokasuojat, kun on ainut pyörä. Niin sinunkin kannattaa viimeistään ensi talveksi harkita nastarenkaat, ettei talvella niin paljon pelota, eikä tarvitse matkoja pyöräillä epätarkoituksenmukaisissa ajoasennoissa. Maastopyöräily on hieman eri asia, mutta aloituksessa puhuttiin vissiin ajosta tiellä.
Tuo on hyvä lenkki. Ajoasennon tulee (myös liukkaalla) olla tasapainoinen. Ei liian pysty eikä liian matala. Pystyssä ajoasennossa ei saa muuta kuin /C:n kipeäksi.
Kummastakaan ei ole lenkkeilyyn, mutta lyhyehköllä työmatkalla menettelevät. Keulat kannattaa kokeilla nupukivellä, paljonko täristyttävät. Muutenkin ota se, josta saat oikeamman koon.
Molemmista voi rakentaa periaatteessa talvipyörän, jos kesälenkkejä ja -työmatkoja varten ostaa maantiepyörän. Kummankaan jarrujen ei voi ennustaa olevan kovin huolettomat aktiivisessa talvikäytössä. Halpishydraulit vaativat paljon huoltoa.
"Halpishydraulit vaativat paljon huoltoa."
Höpö höpö taas. Normaali tsekkaus ja puhdistus/huolto silloin tällöin.
Minulla hydraulijarrujen kokemus rajoittuu Maguran vannejarruihin. Kiinnostaisi tietää noiden halpishydraulijen heikkoudet.
Sitä pitäisi kysyä ihan livenä niiltä, joilla sellaisista on oikeasti kokemusta. Täältä saa vain halpaan hintaan ja siitä koituvaan ennakkoluuloon perustuvaa mutua, ja sillä ei totuuden kanssa ole paljoakaan tekemistä.
Kaveri ajoi työmatkaa 15 km siivu kesät talvet ja Shinanon jarrusylinterit kestivät vajaan vuoden. Jarrut hävisivät, kun sylinteri alkoi vuotaa. Ilmaussetti maksaa 50 € ja nesteet sekä varaosat vielä sen lisäksi, joten ei se hirveän kallista sinänsä ole. Tietää vain vähän askartelua kerran vuodessa. Vain eka huolto meni takuuseen.
Cyclocrossarien nestelevareitahan on vedetty pois markkinoilta, koska ne eivät ole kestäneet kisakäyttössä edes yhtä kautta. Maantiepyöriinkin levarit ovat olleet tulossa jo monta vuotta, mutta läpimurto puuttuu vielä. Esimerkiksi eivät tahdo kestää pitkiä laskuja häipymättä.
Levarit tulevat, mutta itse odotteln vielä muutaman vuoden.
Kovat lämpötilavaihtelut ovat nestelevareille myrkkyä. Mulla fillari lämpimässä tallissa ja sieltä -20c pakkaseen muutamaksi tunniksi ja pari reilua jarrutusta, alkoivat vuotaan. Nyt mekaaniset levarit cyclossa ja toimii, toki jäätyvä mahdollinen kosteus vaijerin sisällä voi olla ongelma?
Itselläni on kokemusta sekä A-Shimanoista että tiellä paremmin toimivasta 2X00 sarjasta. Ne saa toimimaan, kun säätää ja huoltaa aina lenkin välissä. Jos haluaa huolettomia kilometrejä, kannattaa hankkia sarjaksi Veloce.
Oletan, että crossaripuolen iso takaisinveto herättää valmistajat ja tulevaisuudessa kyetään tekemään toimivia levyjarruja polkupyöriin. Ihan halpaa se ei tule olemaan. Kun tänään raja kelvolliselle lenkkipyörälle on usein 1000 €, niin en yhtään ihmettele että se nousisi tuosta reilut kaksi sataa euroa.
"Kaveri ajoi työmatkaa 15 km siivu kesät talvet ja Shinanon jarrusylinterit kestivät vajaan vuoden. Jarrut hävisivät, kun sylinteri alkoi vuotaa. Ilmaussetti maksaa 50 € ja nesteet sekä varaosat vielä sen lisäksi, joten ei se hirveän kallista sinänsä ole. Tietää vain vähän askartelua kerran vuodessa. Vain eka huolto meni takuuseen."
Ei tuo ole mitään huoltoa, vaan valmistusvirheen korjaamista. Shimanolla oli noita pakkasongelmia levyjarrussa BR-M485. Korjattu versio kulkee mallinimellä BR-M486.
Shimanoihin ei tietääkseni pahemmin mitään tiivisteitä vaihdella, vaan vuodon sattuessa koko jarrusatula menee uusiksi.
"Jarrut hävisivät, kun sylinteri alkoi vuotaa. Ilmaussetti maksaa 50 € ja nesteet sekä varaosat vielä sen lisäksi, joten ei se hirveän kallista sinänsä ole. "
Olen kuullut että hommaan kävisi myös tuo citikan LHM hydrauliöljy(Mineraali) ja työkaluiksi 50ml ruutta ja etolan letku. Edellämainittu öljy siis VAIN shimanon tapauksessa koska se on mineraaliöljyä.
"Ne saa toimimaan, kun säätää ja huoltaa aina lenkin välissä."
Pitää ihan ääneen kysyä: miten on mahdollista, että tuollaisia osia tehdään ja minkälainen valopää ne hyväksyy myyntiin, jos joka ajon jälkeen pitää säätää ja huoltaa? Säätö- ja huoltotarve ei voi olla noin tiheä, tai sitten tuote tosiaan on ihan p*ska.
" jos joka ajon jälkeen pitää säätää ja huoltaa?"
Ei niitä tartte joka ajon jälkeen säätää.
"Kovat lämpötilavaihtelut ovat nestelevareille myrkkyä."
Kahva tuntuu hetken aikaa oudolta kun vie lämpimästä pakkaseen mutta vuotoja ei ole esiintynyt. Säilytän pyörää pääsääntöisesti kylmässä ulkovarastossa niin ongelmia ei ole ollut.
Nestelevarit on olleet kyllä huolettomimmat jarrut ikinä.
Levarit on olleet kyllä tosi huolettomat ihan säässä kuin säässä.
Tuote tehdään mahdollisimman halvalla, joten mm. käytetyt metallit ovat liian pehmeitä. Pienellä työllä jonkun 2X00:n saa pelittämään ihan kohtuullisesti, mutta on siinä toki oma vaivansa.
Jatkuvan säätötarpeen takia suosittelen kaikille halpapyörien ostajille kunnollisen korjaustelineen ja työkalusarjan hankkimista. Se helpottaa päivittäishuoltoa oleellisesti.
Kovat lämpötilanvaihtelut eivät taida olla hyväksi millekään polkupyörille. Esimerkiksi puolat ovat terästä ja vanne alumiinia. Niiden lämpölaajenemiskerroin on eri, jolloin voi syntyä rasituksia.
"Kovat lämpötilanvaihtelut eivät taida olla hyväksi millekään polkupyörille."
Samaa mieltä. Ongelmia tulee jos fillari ei kuivukaan varastossa yön aikana ja sillä lähtee pakkaseen.
Halpikset tarvitsevat ruuvausta joka lenkin jälkeen. On jokunen kilometri takana sellaisillakin.
http://www.bicycling.com/bikes-gear/bikes-and-gear-features/sram-recalls-road-and-cyclocross-hydraulic-brakes
Nuo olivat siis jo toimituksissa USA:ssa, kun SRAM päätti ottaa pienen lisäajan. Muutaman vuoden päästä on varmaan myös maantiepyöriin kelvollisia hydraulijarruja.