Eräässä n. 10 km juoksutapahtumassa juoksin itseni pituisen juoksijan perässä. Hänellä oli juuri sama vauhti kuin minulla, mutta lyhyempi askel. Mentiin molemmat aika maksimia.
Hän voitti minua lopulta n. 15 sekuntia.
Miksi minulla on pidempi askel ja mitä se kertoo minusta juoksijana?
Hän voitti minua lopulta n. 15 sekuntia.
Miksi minulla on pidempi askel ja mitä se kertoo minusta juoksijana?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ainakin tässä tapauksessa lyhyempi on parempi. Joutuu tosin tikkaamaan tiuhemmin. Pyri n. 180 askelta/min askeltiheyteen (90 askelparia). Asiantuntijat puhuvat kadenssista. Voi oudokseltaan olla melko haasteellista. :)
Mitään juoksija/askel-analyysiä ei noiden tietojen perusteella voi tehdä. Pitäis olla filmimateriaalia tarkasteltavaksi.
Muutama hajatelma aiheeseen liittyen:
-juoksijan jalan (ei kokonais) pituus määrittelee "luontaisen" askelpituuden
-vauhdin kannalta askeltiheys ensisiainen kehitys kohde
.
.
.
-askelpituutta kasvatetaan jalan taka-asennossa nilkkaa ojentamalla
-askeleen vieminen edessä painopisteen etupuolelle JARRUTTAA vauhtia ja aiheuttaa ylimäräistä rasitusta nivelille!!!!!
-em jarruttelun kompensoiminen vie voimia ja syö miestä
Askelpituuden kasvattaminen lähtee lantion ojentamisesta ponnistuksessa. Jalka pitenee ja pystyt työntämään pidemmälle. Askeleen alussa jalka saa tulla vähän painopisteen etupuolelle, mutta polven pitää olla koukussa, jotta voit ponnistaa luonnollisesti. Lantio on alempana kuin seisoessa. Ei pidä yrittää juosta jalat suorina. Jalka menee suoraksi vasta ponnistuksen loppuvaiheessa. Etukeno on hyvä asento, et kuitenkaan kaadu eteenpän, koska ponnistat voimakkammmin lantion alta ja vaikka näennäisesti perse on pitkänä, takana oleva jalka tasapainottaa yläkropan edessä olevaa momenttia, kunhan lantion ojennus toimii ja jalka menee riittävän taakse.
Erittäin hyvät kommentit tässä ketjussa! Kokeilin tuota askelpituuden kasvatusniksiä(silloin kun muistin) lenkillä ja kyllähän se tuntuu toimivan: Tuli kesän paras aika, johon kului vähiten askelia! :)
Pikkasen tuossa on vaan jotain vielä mietittävää toteutuksen kanssa, nimittäin selkäni on helposti kipeytyvää sorttia, koska yksi nikama on vino/hiukan epämuodostunut ilmeisesti ja tuo lisäponnistus tuntu lisäävän selkävaivoja. Jalat kuitenkin oli paremmat lenkin jälkeen kun aiemmin - voimia jäljellä. Eli nythän tässä voi taas alkaa pidentää lenkkiä, jos sen puoli maratonin sitten syksyllä taas juoksisi..
Jalkaa ja jalkaterää ojentamalla askeleen loppuvaiheessa saa aikaan kengän sutimista hiekalla. Harvempi askel pitävällä pinnalla toisaalta tuntuisi säästävän voimia mutta jalkaterillä eteenpäin ponnistaminen myös syö voimia.