Otsikko Iltalehdessä: "Kuolleen pojan isällä outo selitys verkkohauilleen".
Ensin tuli mieleen verkolla saadut hauet, mutta kysymys olikin ihan muusta.
Kelasin mielessäni suomen sijamuotoja ja löysin sanoille "hauki" ja "haku" 6 muotoa, jotka ovat kirjoitettuina homonyymejä eli saman näköisiä, mutta ääntyvät hiukan eri tavalla. Huomaatteko mitkä?
Ensin tuli mieleen verkolla saadut hauet, mutta kysymys olikin ihan muusta.
Kelasin mielessäni suomen sijamuotoja ja löysin sanoille "hauki" ja "haku" 6 muotoa, jotka ovat kirjoitettuina homonyymejä eli saman näköisiä, mutta ääntyvät hiukan eri tavalla. Huomaatteko mitkä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Puuttumaan jäi vielä se kolmas sana "hauis", josta myös on taivutusmuoto "hauista".
Nämä kuusi sanaa ovat tietenkin kahden sanan kolme taivutusmuotoa hauissa, hauista ja hauitta, joiden lisäksi tulee siis seitsemäs hauista, kuten edellä totesin.
Olet jäljillä, mutta mietipä vielä: Tuossa IL:n otsikossa on allatiivi eli ulkotulento. Muistit inessiivin, elatiivin ja abessiivin, mutta jotain puuttuu. Hauis (yksikön partitiivi "hauista") ei kuulu tähän sarjaan. Vihje: Kaikki 6 muotoa ovat yhteisiä molemmille sanoille.
Alkuperäinen kysymyksesi oli sen verran epäselvästi laadittu, että arvelin 2 x 3 muodon riittävän kuudeksi muodoksi. Kaikkiaan näitä muotoja on kahdeksan:
inessiivi - hauissa
elatiivi - hauista
adessiivi - hauilla
ablatiivi - hauilta
allatiivi - hauille
translatiivi - hauiksi
abessiivi - hauitta
instruktiivi - hauin
Ja yhdeksäntenä sitten hauis-sanan partitiivi, joka mielestäni hyvinkin kuuluu tähän sarjaan.
Voitit! Mitenkähän minulta unohtui tuo translatiivi?
Mistähän luit tämän ”vitsin”, jota nyt kerrot omanasi?
Iltalehden verkkosivuilta tietenkin. Osaatko vastata itse kysymykseen?
Kävin minäkin pohjoisessa muun muassa hauenhaussa toukokuun alussa. Jäät lähtivät 4.5. ja onnistuin saamaan mukaani neljän hauen fileet. Ojan pohjalla oli vielä jäitä kylmälaukun pohjalle pantavaksi. Kotona sitten hauet pakastimeeseen.
Hauistakin saa hyvää, kun tietää konstit. Verkkohauilla löytää erilaisia reseptejä. Omani vaihtelee ehkä hivenen kerrasta toiseen, mutta vedän filekset hauista vaativan lihamyllyn (tšekkiläinen Porkert nro 8) läpi, mössöön sitten sekaan reilusti kunnon kermaa ja sopivasti mausteita (viimeksi viime viikolla Hukkasen Kalaneuvos-sekoitetta, hakattua tuoretta tilliä, muskottia ja ripaus vaniljauutetta). Tykötarpeet Syöjättären sähkövatkaimella tiukaksi tahnaksi. Tahnasta muotoillaan kahden ruokalusikan välissä klimppejä, jotka tiputellaan kypsymään kiehuvaan valkoviiniin (halpis Pearly Bay käy mainiosti). Kypsymisajan ei tarvitse olla pitkäkään. Liemiviini suurustetaan vaikkapa Maizena-suurusteella ja maustetaan lopuksi kastikkeeksi (vaatii sekaan vähän sitruunamehun kirpeyttä toimiakseen ihanteellisesti).
Lisukkeena viimeksi keitetyt uudet perunat, mutta riisinkin kanssa näitä on syöty.
Ruokalajia voi kutsua vaikka nimellä Quenelles de brochet tekemättä nimelle suurtakaan vääryyttä.
Miksi syödä edellisen aterian perunoita näin uusien perunoiden aikana?
Heh! Huomasit siis saman minkä itsekin – tosin vasta kun olin postaukseni jo postannut.
☺
Hyvät perunat saattavat olla maukkaita vielä lämmitettyinäkin: ”Joka keitetyn paistaa, se makkeen maistaa”, sanoivat ruokaviisaat aikoinaan kotipuolessa.
No, potut pottuina.
Ääntöero johtuu siitä, että tavunraja on sanoissa eri kohdassa:
haku : ha-uis-ta
hauki : hau-is-ta
Selvyyden vuoksi voisi käyttää heittomerkkiä, vaikka sitä ohjeistetaan käyttämään vain kahden samanlaisen vokaalin välissä (ruoko : ruo'on):
ha'uista
hau'ista
Skitprat - paskapuhetta