Kysymys "normaalille" naisdeittaajalle

Annan palautetta jos noin käy, muutamalle olen antanut. Kerron, että käytöstapoihin kuuluu kiittää viestittelystä ja ilmoittaa, ettei enää jatka kirjoittelua, jos kerran aikoo sen lopettaa. Ei tietenkään kaikkiin satunnaisiin viesteihin tarvitse vastata tai jos nyt ihan muutama viesti on vaihdettu niin yhteydenpito voi sammua itsestään, mutta jos on kerrottu jo itsestä paljon ja viestitelty monta kertaa pitkiä viestejä, niin on moukkamaista kadota. Harvassa nettideittipaikassa tai sähköpostipalvelussa viestit kuitenkaan maksaa mitään, ne on ilmaisia ja pitkästi ei tarvitse kirjoittaa. Hyvä kuitenkin ilmoittaa ettei minusta enää kuulu, ettei toinen odota turhaan päivästä toiseen.

Katkeruutta ei katoamistempusta herää, vaan inhon tunne. Epämiellyttäviä ihmisiä sellaiset naiset ja miehet, joille on liian iso vaiva kohteliaasti sanoa heipat. Varmaan ne lähtee kylästäkin mitään sanomatta, törmää sokeasti ulos ovesta jättäen sen auki perässään ja juoksee autolle :)

Entäs jos on kuvan vaihtanut ja ollut ihan tyytyväinen sitten katkaisee yht'äkkiä kirjoittelun sillä periaatteella että hänen pitää vielä miettiä??? Herää kyllä kysymys onko edes sinkku ollut. V....a vaan kun tuli kuva lähetettyä. Ensimmäinen ja viimeinen kerta kun kuva lähtee kellekään. Asiasta kuiteskin ilmoitteli ennen kuin löi poikki on kai se jonkinlainen plussa.

"mies yhtäkkiä vain lopettaa kirjoittamisen niin millaisia tunteita se teissä aiheuttaa?"

Ensin huvittaa, ja lopulta totean hymyssä suin, että onneksi pääsin näinkin helpolla epäkohteliaasta tyypistä eroon :)

Nettideitti on niin nähty etten sinne enää itseäni laittaisi pelimiesten pelinappulaksi.

Tuo nyt on nettideittailussa niin yleistä että ei enää jaksa edes pettyä.

Olisin halunnut kirjoittaa niille joillekin naisille jotka olivat minulle kirjoittaneet, mutta kun sain yhtenä päivänä tarpeeksi niin vaan poistin profiilini. Kilahti vaan päässä kun nettideittailu jurppi ja feidasin.

Ehkä asia olisi eri, jos olisin tavannut naiset todellisuudessa (nettideitit joita oli, oli jo hoidettu päätökseen niin sanotusti) mutta kun en ollut, niin enpä jotenkin kokenut että olisi edes osa "todellista elämää". Ihme juttu sinänsä, mutta edelleen ei pysty suhtautumaan "netti-ihmisiin" oikeina ihmisinä, tai käänteinen tilaisuus tekee varkaan -ilmiö: tilaisuus tekee pelkurin.

Tai oikeastaan: ehkä jokainen haluaisi sen delete - tai backspace-napin omaan elämäänsä; virtuaalisesti sellaisen illuusio on olemassa. Kun kaikki on vain peliä,

Nettideittailua harrastetaan juurikin sen vuoksi että siellä pätee erilaiset säännöt kuin livenä.
Ei tarvi noudattaa "käytöstapoja", mitä ne sitten kullekin tarkoittavat.

Turha verrata katkerana miten kyseinen henkilö käyttäytyisi livenä kun ei ole sellaista todistamassa. Ette te itsekään ole netissä ja livenä samanlaisia.

Jos joku katoaa niin pitää olla aika tyhmä ihminen jos ei tajua että tyyppiä ei kiinnosta.

Lukemattomien miesten kanssa olen todennut heidän kadottuaan ettei sen väliä, koska mies ei itsekään kiinnostanut. Kaikkien häviämistä en aina edes hoksaakaan.

Mutta tietenkin jos on kirjoiteltu runsaasti/pidempään ja ollut puhetta jo tapaamisestakin, ja mies häviää, niin outo olohan siinä tulee. Tai jos mies on vaikuttanut täsmälleen siltä mitä hakeekin, ja katoaa sen jälkeen kun laittaa kuvansa. Mutta vain parille olen laittanut kyselyn perään että saitko postini tai oliko kuva ongelma. Muutama on vastannut että ei ollut kuva ongelma, mutta joku muu seikka oli (eräällä se että muistutin liikaa hänen eksäänsä, mikä on minusta erittäin ymmärrettävä syy mielenkinnon hiipumiseen!) Ainakin yksi joka muka oli hra Täydellinen ei vastannut enää koskaan.

Kai se on pettymys se perusteema. Katkera olen siitä etten löydä elämäni miestä, mutta sellaista tunnetta en tietenkään voi kohdentaa kehenkään tiettyyn mieheen. Ei se ole kenenkään yksittäisen miehen syy jos milloin mistäkin syystä juttu ei vaan etene.

Korostaisin ettei tuollaisia asioita hyödytä alkaa kostamaan ventovieraille ihmisille joilla ei ole asiassa osaa eikä arpaa. Kauhean moni mies on ottanut yhteyttä vain haukkuakseen naissukupuolen maanrakoon. Sellaisesta miehestäkö minun sitten pitäisi kiinnostua? Katkeruus voi helposti alkaa syöttämään itseään niin että ihminen tekee juuri kaikki ne asiat jotka saavat vastakkaisen sukupuolen edustajat pysymään hänestä loitolla.

Vastaaks muka naiset miehille. Ei ainakaan 6 vuoteen ole kukaan vastannut

Deittailuhan on jokaisen oma valinta. Ei tätä kovin vakavasti kannata ottaa niinkuin ei elämää yleensäkkään. Itse naisena pyrin vastaamaan kaikille minuun yhteyttä ottaviin. Vaikkakin sitten vain muutamalla sanalla jos profiili ei ole semmoinen mitä itse haen. Nuoret pojat, naimisissa tai parisuhteessa olevat ovat olleet kovinkin innokkaita. Heille myös vastaan ja kerron ystävällisesti miksi minuun ei kannata pitää yhteyttä:) ja kah olen saanut toimistani vain ja ainoastaan positiivistä palautetta.

Olen myös itse aktiivisesti ottanut yhteyttä viesteilläni ja jos joku ei niihin vastaa, niin ensimmäinen ajatus on, että hän ei sitten ollutkaan arvoiseni tai on säikähtänyt suorapuheisuuttani niin, että ei uskalla vastata:) so not seuraavaan mielenkiintoiseen profiliin...

Siinä vaiheessa kun tämä alkaa katkeroittamaan/tympäisemään on varmasti paikallaan pitää taukoa deittailussa. Itse en näin tunne, koska pidän ainakin toistaiseksi rimani sen verran korkealla, etten ole valmis tapaamaan kuin hyvin harvoja.
Tsemppiä vain viestiketjun aloittajalle ja häntä pystyyn vaikka sitten nuppineulalla:)