Tuollaiset 14 km menee ja kunto nousee. Yritän totuttaa kroppaa siihen, että voin ottaa siitä 100% irti. Pulssi hakkaa miljoonaa, keuhkot huutavat hoosiannaa ja jalat kovilla. Silti tekniikka pysyy kasassa ja pää viileänä. Kerran viikossa tällainen, sitten palauttava ja intervalli. Kolme harjoitusta viikossa.
Onko järkeä juosta 1 h täysillä?
Keuhkot pihalle
10267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Veikkaisin, että treenitapa toimii aikansa (vähän aikaa), sitten pohjakunto pettää ja menet jonkinasteiseen ylikuntotilaan, josta palautuminen kestää kahdesta viikosta kahteen vuoteen. Missäs ne PK-lenkit oikein tuossa sun harjoitusohjelmassa on?
Itse en näe harjoitusohjelmassasi minkään sortin järkeä. Tietysti en tiedä sun lähtötasoa ja treenitaustaa yhtään, mutta jos luulet pääseväsi hyvään puolimaratonkuntoon tolla ohjelmalla niin eipä taida toimia. Hyvän PK-kauden jälkeen noita pitkiä VK-lenkkejä voi tehdä, mutta MK kehittyy paljon lyhyemmillä harjoituksilla kuin tuo 14 km.
Juosta voi paljonkin, kunhan pitää tehot kurissa. Useimmilla normaalikuntoilijoilla PK on suurin heikkous. Hyvä juoksukunto kympillä, puolimaralla ja maratonilla edellyttää hyvää peruskestävyystasoa, jotta rasvakin palaa. Pelkillä hiilareilla ei maratonia juosta, kuten ei myöskään puolikasta.
Järki nyt käteen ja treenamaan sitä PK:ta.
Saatat olla oikeassa... tai sitten aloittajan tapa juosta on täsmälleen oikea.
Mielestäni nykyään käsketään juoksemaan liian hitaasti ja liian pienillä tehoilla. Ylirasituksen vaara on tietty olemassa, jos pohjakunto ei riitä, mutta toisaalta kovat lenkit kehittävät ja samalla ne myös motivoivat.
Noh, mielestäni sen viikoittaisen intervallin voisi vaihtaa vaikkapa pitkään hidasvauhtiseen lenkkiin.
Samaa mieltä molempien kommentoijien kanssa. Ajoittain kannattaa vetää itsensä ihan konttauskuntoon. Kuntoilumaratoonarit jäävät vaille ihanaa kokemusta, jos eivät milloinkaan käy lähelläkään suorituskykyjensä rajoja. Hmmm on tismalleen oikeassa.
Kuntomaratonin pystyy juoksemaan hiilareilla, mutta se on kuluttava kokemus, vaatii pään kovuutta ja huolellisen valmistautumisen. Enemmän maratoneilla näkyy pintakaasuhölkkääjiä, jotka eivät ole muuta harjoitelleet kuin pk:ta ja pitkistä. Matka taittuu leppoisasti lörpötellen.
On järkeä, jos haluaa mennä ohi näistä nykyajan matelijoista. Nykyajan sykemittarien orjat lyllertävät sitä samaa neljän tunnin maratonia vuodesta toiseen. Toinen ryhmä ovat nämä sosiaaliset juoksijat,joiden vauhdin pilaa jutustelu.
Vain juoksemalla kovaa oppii juoksemaan kovaa.
Kannattaisi juosta vitosen ja kympin kisoja niin kovaa kuin pystyy. Kympin matkalla saa voimansa kulutettua, jos vaan on kanttia painaa. Hölkkämaraton on kuitenkin aika kevyt juttu.
Juoksusta on sanottu, mikä on pohkeissa, on poissa järjestä.
Mulla on kaksi eri kokemusta kunnon kohottamisesta. Yhtenä kesänä aloitin n. 6km lenkillä ja nostin tasaisesti vk välein matkaa n. 10%, kunnes meni puoli maraton.
Toisena kesänä sitten tuli vähän sairasteltua ja lenkkejä jäi väliin - halusin kuitenkin tuon joka kesäisen puoli maran juosta, niin tein muutaman 30% noston matkoihin - ja 2vk sitten tällä(tai kunnes alkaa seuraavana päivänä tuntua hyvältä eikä jalat aristele lenkin jäljiltä). Kyllä se näinkin onnistui.
Tuo 10% tasaisesti on huomattavasti miellyttävämpi tapa. 30% nostossa joutuu elimistö vähän jo koetukselle ja voi joku paikka ehkä vähän pettääkin, jos ei ole varovainen. Ainakin siinä joutuu hiukan enemmän kärsimään ;)
juoksun pitää olla vaihtelevaa, monipuolista. Niin kehityt parhaiten. Välillä mäkistä, välillä tasaista, välillä kovaa ja sitten pitkää hidasta yms. Juokse tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti. Aloita tekemällä ensiksi Excel taulukko tulevista juoksulenkeistä ja tavoitteesta. Pysy siinä.
Harjoittelu volumiisi on niin pieni (2 kovaa 1 palauttava, ehkä 3 h/vko?) tasoosi nähden (14 km/h @ 1h), että mitään merkittävää tulos parannusta et kyllä kovin pitkään tuollaisella harjoitelulla voi saavuttaa. Kannattaa myös tiedostaa PK:n merkitys.