Luen paljon fysiikkaa, tiedettä sekä opiskelen ohjelmoijaksi ja mietin miten elämä ja äly syntyy tänne:
Olen tehnyt keinoälyä tietokoneelle ja se toimii aika hyvin, mutta tietokoneen laskentateho ei riitä.
Ihmiskehossa on paljon tutuista aineista muodostuneita soluja sun muuta.
Mutta aivon "piirit" ovat todella monimutkaisia verrattuna tietokoneeseen.
Molemmissa tapahtuu sähköisiä pulsseja.
Esimerkiksi tulevaisuuden kvanttitietokone järjestelmistä saisi kaikkien ihmisten tietoisuudella niin tehokkaan että se pystyy kehittämään itseään.
En nyt rupea kertomaan sitä enempää, mutta tossa on vertaus miten elämä ja äly syntyi maapallolle.
Olen tehnyt keinoälyä tietokoneelle ja se toimii aika hyvin, mutta tietokoneen laskentateho ei riitä.
Ihmiskehossa on paljon tutuista aineista muodostuneita soluja sun muuta.
Mutta aivon "piirit" ovat todella monimutkaisia verrattuna tietokoneeseen.
Molemmissa tapahtuu sähköisiä pulsseja.
Esimerkiksi tulevaisuuden kvanttitietokone järjestelmistä saisi kaikkien ihmisten tietoisuudella niin tehokkaan että se pystyy kehittämään itseään.
En nyt rupea kertomaan sitä enempää, mutta tossa on vertaus miten elämä ja äly syntyi maapallolle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Stanislaw Lemin mukaan elämä syntyi Jurran ja Hemalan kalliolle kaatamasta homettuneesta puuronjämästä ellen nyt aivan väärin muista.
Luen paljon kehonrakennuksesta ja kamppailulajeista... seuraavaksi ajattelin mennä nakkikioskijonoon tekemään käytännön kokeita...
En nyt vielä kehuskele sen enempää, mutta katsellaan miten tulee käymään...
Tuskin olet tehnyt keinoälyä. Nykyiset koneet kykenevät parhaimmissakin asiantuntijaohjelmissa vain matkimaan älykkyyttä, jos sitäkään.
Jos haluat harrastella elämän synnyn ja älykkyyden kehittymisen fundeeraamista, ei fysiikasta juurikaan ole hyötyä ja tuskin on ohjelmointikielistäkään.
Sen sijaan pitäisi lukea biologiaa ja biologiasta melko uutta alaa, astrobiologiaa, joka tutkii elämän synnyn ja ylläpidon mahdollisuuksia ja vaatimuksia.
Evoluutiobilsa on tietenkin tärkeä, jos ei tärkein lähestymistapa ainakin älyn kehitystä ajatellen. Stringerin kirja " Vain yksi jäi" antaa tuoreehkon katsauksen aiheeseen, vaikka älyn kehitys ei kirjan kattavana ajatuksena olekaan.
Näiden lisäksi kognitiotiteteiden lueskelu olisi paikallaan. Niiden kohdalla ongemana on kuitenkin teorioiden heikohko formatointi ja ainakin laajasti ajateltuna vaikea testattavuus. Toki silläkin alalla on viime vuosina tapahtunut hyvää kehitystä. Mielestäni parempaa kuin tekoälytutkimuksessa.
1199 Kysyi elämän synnystä ! Oletko ehkä vahingossa väärään aikaan kurkistannut vanhempiesi makuuhuoneisiinn ? sieltä löytyy ikiwanha wastaus.
minä ole myös suuri koodaaja ja keinoälyn luoja, ja minulla on musta audi ja kaljupää.
voisin mielestäni hyvinkin olla jumala.
Jos keinoälyssä tapahtuu vallankumous - edes murto-osan veroinen ihmisälystä - uskon sen olevan enemmänkin ns. heikkoa kuin vahvaa keinoälyä. Eli jos on kyse esim. neuroverkoista ja niiden sadoista miljardeista keinotekoisista neuroneista kytkentöineen (toimijoina Google, NSA,...), eivät kytkennät antane juuri mitään ymmärrystä liittyen älyn todelliseen luonteeseen, vaan ehkä vain todetaan, että toimiihan tuo autoassosiatiivinen muisti juuri N kpl:n kuvan tunnistuksessa ja luokittelussa, ja se siitä.
Eiköhän keinoälyn ominta tehtäväkenttää olekin edelleen sama kuin tietokoneiden alkuaikoina: hoitaa rutiinitehtäviä nopeammin kuin ihminen.
Voihan olla että kehitys johtaa älykkäisiin robotteihin Asimovin visioimaan tapaan, mutta minua kyllä kauhistuttaa ajatus että dementikkona joutuisin hoitokotiin jossa on robotteja eikä ihmisiä.